Olen elänyt kesän… elämäni kesän! Ehkä siksi, että talvi oli raskaampi kuin aikoihin. Ehkä siksi että olen auringon lapsi ja herään auringossa henkiin. Tai siksi että olen saanut viettää aikaa maalaismaisemissa enemmän kuin osasin toivoa.
Tänä kesänä olen haistanut ruohon, viljapellot, lehmänlannan ja sikalat. Olen nähnyt auringon nousuja ja -laskuja, Suomen kauniita kirkkoja ja hautausmaita.
Muistan vanhan harmaapäisen miehen kävelleen puukirkon viereisellä hautausmaalla kumisaappaissaan. Muistan nuoren maalaistalon isännän, joka seisoskeli pihamaalla ilman paitaa ja aurinko paahtoi +32. Muistan meren rannalla purjeveneet kirkkaan auringon paisteen heijastuessa meren pinnasta.
Olen nukkunut pienessä majatalossa ja isossa hotellissa. Olen saanut olla tärkeiden ihmisten hääjuhlissa ja syntymäpäivillä. Olen tutustunut uusiin ihmisiin.
Olen saanut tänä kesänä aurinkoa ja rakkautta sydämen täydeltä.
