On jo saapunut yö.
Meri on kaunis.
Sataman valot flirttailevat ulapalla.
Aallot lyövät kohti murtajia.
Pelottomana purjeet nostetaan.
Monacolaisen purjehtijan taivas.
Pullo parasta port-viiniä.
Ajatusten kanssa yössä.
Päällä taivas, tähdet ja kuu.
Suojana sadetakki.
Ei nimi miestä pahenna.
Nomen est omen.
Veneen nimi on naisen.
Tiedä edes styyrpuuria.
Merikortit sekaisin kuin naisen meikkipussi.
Nainen, ihanainen, hymyilee kannella.
Elokuussa ennen kuin kesä on mennyt.
Matkalle lähdetään, ettei jää paikalleen.
Tärkein ei ole päämäärä.
Tärkeintä on matkanteko.
(Maximilian B. 2011 /suora lainaus, 🙂