Kuvaspämmääjän päiväkirja, osa IIa

Kuvaspämmääjä kävi pikkaisen arkistoaan läpi, tällaisia tuli vastaan tällä kertaa 🙂 Koska jostain syystä Cityssä on blogien suhteen rajoitus, että tänne saa laittaa maksimissaan 5 kuvaa, jaan tämän blogin kahteen…

Kuvaspämmääjä kävi pikkaisen arkistoaan läpi, tällaisia tuli vastaan tällä kertaa 🙂 Koska jostain syystä Cityssä on blogien suhteen rajoitus, että tänne saa laittaa maksimissaan 5 kuvaa, jaan tämän blogin kahteen osaan IIa ja IIb (yhteensä 6 kuvaa)

[IMG 798372]
[I]Canon PowerShot A80, t 1/40 s, f 2,8, käsivara, ei salamaa[/I]
Stoori: Onko kuvassa banaani vai neulanen? Tuo on yksi riemastuttavimpia löytöjäni makrokuvauksen suhteen, kun niinkin arkinen asia kuin neulanen saakin yllättäen vallan uuden ulottuvuuden. Samoin kuvassa on mielestäni selkeä tarina kiven ja jään välissä kamppailevasta uudesta elämästä.
Tekniikka: Isoimmalla aukolla kuvattuna sain rajattua terävyysalueen suurinpiirtein haluamakseni. Täysin tyytyväinen en ole sommitteluun, mutta onpahan aina parantamisen varaa. Ja pokkaridigillä tuo himmennyksen laatu aina jättää parantamisen varaa.

[IMG 798371]
[I]Canon PowerShot A80, t 1/125 s, f 8,0, minijalusta, ei salamaa[/I]
Stoori: Luistelukentällä muksua seuratessani otin muutamia kuvia sitten muustakin kuin muksusta. Tämä kuva heräsi eloon kuvan gamma-arvoa säätämällä: tasapaksusta sinertävän harmaasta kuvasta löytyikin yllättävästi potkua! Vähän synkkyyttä, vähän kylmyyttä, vähän kovuutta, jännä kokonaisuus mielestäni. Hyvä muistutus siitä, etteivät asiat aina ole sellaisia, miltä ne ensi silmäyksellä näyttävät.
Tekniikka: Tämä ei vielä mene mielestäni kuvankäsittelyn piikkiin, sillä kyseessä on kuitenkin vain valoarvojen säätö. Tästä kuvasta innostuneena otin myöhemmin muitakin samasta kulmasta jääkuvia – ja tulen ottamaan jatkossakin. Jokaisesta kuvasta kun tuntuu löytyvän aina jotain uutta.

[IMG 798373]
[I]Canon PowerShot A80, t 1/30 s, f 5,0, käsivara, ei salamaa[/I]
Stoori: Tässä on hyvä esimerkki siitä, ettei kuvauskohteita aina tarvitse etsiä kaukaa. Olohuoneen matostakin voi irrota uusia ulottuvuuksia. Tässä maton pinnasta muodostuu horisonttiin katoava maisema.
Tekniikka: Olisin halunnut kuvaan vieläkin laajemman syväterävyyden, vaan käsivaralta kuvatessa en enää pystynyt tuota 1/30 s enempää venyttämään. Ne, jotka väittävät kuvaavansa sekunninkin valotusajalla tärähtämättömiä kuvia ovat kyllä mielestäni joko täydellisen tietämättömiä siitä mikä on tärähtänyt kuva tai sitten heillä on vain käsittämätön tarve pullistella jollakin täysin mahdottomalla asialla 😉

Eli tässä ensimmäinen puolisko kuvista. Katso myös osa IIb! 🙂

-c-