Vastoin tapojani copy-pastean osan blogistani. Vastailin [I]poca_n[/I]:n keskusteluaiheeseen [I]”Käykö Herra Murphy koskaan teillä kylässä?”[/I] (http://www.city.fi/keskustelut/view.php?id=25313)
Tässä siis blogaukseni, osittain sieltä kopsattuna, osittain uudelleenkirjoitettuna. Enjöy?
Aamu alkoi sillä, että köröttelin iloisesti väärään työpaikan toimipisteeseen. Tajusin asian samalla kellonlyömällä, kun ymmärsin, että pitäisi olla siellä _toisessa_ toimipisteessä asiakaspalaverissa, josta ei sopisi olla poissa. 16km kaupungin läpi tavallisen nopeaan tahtiin ja suoraan karmit kaulassa palaveriin – 1/2 h myöhässä.
Sitten oli sellaista yleistä maanantaihäröilyä. Yleisesti ottaen pidän työstäni, eikä kummempia motivaatio-ongelmia ole. Tänään oli jokseenkin ankeaa pitkin päivää, ja odottelin vain, että kello löisi neljä.
Kello neljä lähden ja painelin eläinkauppaan ostamaan eksän koiralle ruokaa. Ensin odottelen vartin, että eksä vapautuu puhelimesta, ja kertoo mitä ruokaa tällä kertaa tarvitaan. Säätöä myyjien kanssa aiheesta. Kassalla – ziisus, lompakko jäi töihin. 10 km yhteensuuntaan surrur ja takaisin lompakko kainalossa. Niinjoo, kulkukorttini tekin tenän työpaikalla – onneksi oli esimies paikalla vielä.
Illan kruunasi odottamani iloisen jutun peruuntuminen. Vaan eipä sillekään mitään mahda, sattuu ja tapahtuu.
Mutta oikeastaan sittenkin päivän päätteeksi ihan kiva olo. Vietin aikaa muksun kanssa, nyt fiilistelen uutta ostamaani levyä, syksyä, sadetta, cityä (!) ja pakkaseen unohtamaani perunaviinaa. Mallillaan siis elo taas. Ei sitä jaksa kauaa kärvistellä. Bonuksena vielä mukavaa keskustelua, mikäs siinä ollessa 😀
No nyt tuo Messenger tekee kuolemaa oikein urakalla, joten keskustelut jäävät kesken. Täytyy yrittää huomenna uudestaan.
Vielä pähkintää siitäkin, että toisinaan olis ihan kiva, että vieressä olis joku, jonka kanssa halistella sadetta kuunnellen – eikä se patjapolkkakaan hitto vieköön pahaa tekisi. Niin että ilmoittautumisia otetaan vastaan *naurr*
-c-