[mobiiliblogi] lähettelen vaihteeksi yöpostia ja oksennan pahaa oloani koiran kävelytyksen yhteydessä…. be warned!
emäntä ei yksinkertaisesti tunnu tajuavan oman tekemisen tarvettani. sanoo kyllä että ota omaa aikaa ja tee sitä ja tee tätä, mutta silti valittaa mun omista valinnoistani. ja kun huomautan tästä, olen kohtuuton, sillä hänhän on yrittänyt kannustaa mua omaan aikaan ja tekemiseen. esim: hän katsoo telkkaria, ja meikä ajattelee touhuavansa jotain tietokoneella. miks teet tuota? etkö vois tehdä muuta? miksi et lue? jne. hitto olen aikuinen ja päätän itse omat tekemiseni – teoriassa. käytännössä jos jatkan oman haluni mukaan, syntyy riita, johon minä tietysti olen syypää. viimeksi eilen puhuimme aiheesta: hänen mielestään hänen ei tarvitse pyytää mitään käytöstään anteeksi silloin kun hän on mielestää ollut oikeassa. kyllä, luit oikein. eli mun mahdollinen loukkaantumiseni mistä tahansa hänen tekemästään ei ole anteeksipyynnön syy hänen puoleltaan. minun toki pitää pyytää anteeksi häneltä, kun olen pahoittanut hänen mielensä ja saanut hänet purkamaan oloaan ”hänelle ominaisella tavalla”… miksi mä oikein jatkan tätä? peruin hollantilaisen kaverini näkemisenkin ”mukavan yhdessäolon” vuoksi..
sorry purkaus… jotain piti tehdä ettei nuppi hajoa…
-c-
