Kaikki mitä tarvitset. On soitto ystävältä (oikea ystävä(TM)). ”Mitä sulle kuuluu?” *huoh*
Tämä tilanne lauantaina. Ystäväni soitti. Puheluun ja tuohon kysymykseen asti olin sinnitellyt, että kaikki on hyvin, että kaikki on hyvin, että kaikki on hyvin…
Viime viikko itse asiassa henkisesti yllättävänkin raskas. Erojuttuja lähinnä lienee alitajunta käsitellyt. Siitä sitten omat seurannaisolonsa. Ja epämääräistä levottomuutta, väsymystä ja muuta sen sellaista. Eikä tietenkään halua tunnustaa asiaa itselleen, tiedostaa että jotain on vialla. Hauskaa pitää olla vaikka naama irveessä, kele.
Vaan ystävä kallis, jos tätä luet, niin KIITOS sinulle. Soittosi ja kysymyksesi olivat juuri ne asiat, jotka tarvitsin. Ja anteeksi, etten ollut saanut vastattua soittopyyntöihisi – samaan asiaan liittyi sekin, näin jälkikäteen huomasin. Jokin kerros ali- ja päivätajunnan välillä blokkasi soittoaikeet -> ettei vaan tulisi paha mieli ja että saisi jatkaa sitä naama irveessä väkisin hauskanpitoa. Miten vaikeaa, miten turhaa…
Kiitos, olet paras ystäväni ja veljeni 🙂
Teille cityläisille: pidäthän huoli, että sinäkin muistat kysyä välillä ystävältäsi, mitä hänelle kuuluu. Vaikka nyt heti. Sillä voi olla arvaamattomia seurauksia =)
-c-