Ahdistus, suru, pelko, myötätunto, morkkis. Siinäpä tämänhetkiset tuntemukset. Toki tähän päivään on mahtunut myös paljon naurua ja iloa, kiitos ihanan työkaverin, mutta nyt illalla sunnuntaimasennus on taas nostanut päätään ihan kunnolla. Noh, onneksi huomenna koittaa jo maanantaiahdistus joka sitten on tiistaihin mennessä onnellisesti ohi. Positiivinen ajattelu kannattaa!
Juu, morkkis. Miksi? No en oikein tiedä, ehkä parinkin jutun takia. Painotan etten seurustele, ainoastaan tapailen, mutta silti oli melko tyhmää yöpyä jossain muualla kuin kotona viime yönä. Ja siis kun en ollut tämän tapailukumppanin luonakaan, vaan jossain ihan muualla. Ei se tarkoita sitä ettäkö en olisi kovin kiinnostunut tapailupartneristani, koska olen, mutta DBTL, humala ja pari muuta seikkaa saivat aikaan sen, että yöpyminen tämän herra X:n luona vaikutti eilen kovinkin hyvältä ajatukselta. Mitä se ei siis tietenkään ollut. Herra X oli kyllä mukava häiskä mutta silleen kaverillisesti vain. Harmi että tyyppi itse taisi jonkin verran ihastua allekirjoittaneeseen ja pyyteli joku päivä kahvillekin. En taida lähteä.
Miehet ovat kummallisia, ja musta kiinnostuvat aina juuri ne yksilöt, joihin en itse tunne vetoa.