Veli voi kai luultua huonommin. Tai ainakin huonommin kuin mitä mä luulin. Sain eilen aiheesta uutisia. Sitten itkin ja sitten menin salille, jonka jälkeen itkin lisää. ”Vuoden sisällä tilanne on jo paljon parempi”, sanovat lääkärit. Eipä juurikaan lohduta. Vaikka kaikki muuttuisi paremmaksi, kuten varmaan muuttuukin, ja vaikka veli toipuisi ihan ennalleen, kuten varmaan toipuukin, ei se auta nyt. On niin järjettömän paha olo siksi, että sillä on niin järjettömän paha olo. Tunnen sen melkein itsessäni.
