Tekee niin mieli fyysistä kontaktia toiseen ihmiseen. Kosketusta. Haleja. Suukkoja. Seksiä. Siitä asti kun heräsin, oon vaan rakentanut mielikuvia noista asioista. En pysty muuttamaan ajatusteni kulkusuuntaa. Haluan, haluan, haluan. Mutten saa. 🙁
Tietty isoin ongelma on se, etten halua noita asioita kenen kanssa hyvänsä. Itse asiassa on olemassa yks ainut henkilö, jonka kanssa haluan. Ja siksipä nuo mielikuvat kohdistuu nyt vain ja ainoastaan tuohon henkilöön. Eikä auta yhtään se, että tiedän fyysisen kontaktin tuntuvan niiiiin hyvältä tuon ihmisen kanssa. Vielä vähemmän auttaa se fakta, etten pääse tekemisiin hänen kanssaan, en vaikka kuinka haluaisin. En tänään, en huomenna, en vielä yli kahteen viikkoon. Hiemanko turhauttaa.
Taidan mennä kauppaan ja tehdä sitten lohtusyötäväksi makoisan voileivän. Ruisleivästä tietty. On vähän ollu ikävä sitä.