Onkohan hyvä vai huono juttu tapailla ihmistä joka on samalla alalla? Tavallaan mua kyllä kiehtoo se, että toinen tuntee intohimoa samoihin asioihin. Tähän asti olen ollut tekemisissä vain miesten kanssa, joiden ammatillinen suuntautuminen on ollut jotain ihan muuta kuin itselläni. Tiedän kyllä mitä tämä aiheuttaa; jatkuvaa sanallista leikittelyä ja ehkä pientä kisailuakin. Nytkin olen päivän mittaan saanut ja lähettänyt useita sähköpostiviestejä joiden tyyli on ollut…no, oliskohan `kiusoitteleva` oikea termi? Ehkä, eikä se nyt viittaa mihinkään vihjailevaan, vaan melko arkipäiväisiin asioihin. On jotenkin todella palkitsevaa kun toinen antaa sanallista haastetta siinä määrin, että todella pitää miettiä, miten siihen vastaisi.
Täytyy kyllä sanoa, että mulla ei ole pitkään aikaan – jos koskaan – ollut tällaista tutustumista johonkin ihmiseen; rauhallista, hiljaista ja silti merkittävää. Välillä tuntuu että edessä on joissakin asioissa todella samankaltainen ihminen kuin minä itse, ja jollain hassulla tavalla se pistää jännittämään. Aina ei ehkä ole ihan helppoa, tai edes luontevaa, mutta aistin että kaikki se vain odottaa jossain taustalla. Että se tulee kyllä sitten, jos/kun kumpikin on siihen valmis. Mitään ei olla sovittu, mikään ei ole varmaa, eikä kai kumpikaan oikein tiedä, mitä se toinen osapuoli lopulta ajattelee. Tiedämmeköhän itsekään? Ehkä emme, mutta juuri se tekee kaikesta tällä hetkellä niin kutkuttavaa.
Mikä mies, ei tähän oikein muuta voi sanoa.