Nyt voisi taas sanoa sen perinteisen, että mä en juo enää ikinä. Toinen juominkien jälkeinen päivä jo ohi ja vieläkin on krapula. Tää vain pahenee kerta kerralta. Kohta varmaan kärsin viikon darroja.
No toisaalta olin kyllä melko tukevassa jurrissakin. En tajunnutkaan, miten pihalla olin, ennen kuin näin erinäisiä kuvia ja kuulin juttuja. Vaikka olivathan ne muistikuvatkin suht sekavia.
Syytin aiemmin boolia, mutta eihän sitä kukaan pakottanut juomaan. Ilmasesta viinasta vaan on mukamas mahdoton kieltäytyä… Sitten vielä se seikka, etten ole tämän vuoden puolella ollut kuin pari kertaa kännissä. On varmaan toleranssi laskenut.
Jooh. Oiskohan joskus huomisiltaan mennessä olo normalisoitunut. Alkaa vähän vituttaa tällainen megadarra, kun ei pysty mihinkään täydellä panoksella ja suunnilleen tekisi vain mieli maata sohvalla, tuijottaa jotain tyhjäpäistä ohjelmaa ja syödä non-stoppina. Tänään onkin tullut syötyä sitä sun tätä ilman mitään rajoja. Pakko palata takas ruotuun ja pian.
”Ei enää ikinä” voisi olla ainakin ”Ei ennen vappua”. Voisi muutaman viikon keskittyä terveelliseen elämään ja kuntoiluun. Ja koittaa vappuna olla hommaamatta ihan näin karmivaa olotilaa.