Mitenkä nyt tämän kertoisin…
Aamulla oli edelleen hijaista, kaksi tuntia, ei sanaakaan sanonut, ajattelin josko näin nyt eilinen pahamieli ukolla jatkuu… lähdin lenkille, tuon koiran, sydänkäpyseni kanssa.
Lenkiltä tultuani oli ukko lähdössä, ajattelin katkaista hiljaisuuden "kärsiikö kysyä minne matka" "kauppaan menen" oli kärttyisä vastaus.johon jatkoa "mitä sitten, no lähetkö mukaan?"
Niin lähtisin jos olisit silloin kaksituntisen hiljaisuuden aikana edes vihjaissut aikeistasi, vaan nyt lenkin jälkeen suihkuun ja aikaa menee, joten mene, niin ei sitten tarvitse riidellä, säästyypä sekin tuonnemmaksi" ja niin hän lähti kaasu pohjassa…
Luin aamulehdestä, että jos tahtoisi uutta virtaa liittoonsa niin näin juhannuksena pitäisi kerätä mansikan kukkia tyynyn alle. Harkitsen kovasti asiaa. Tuossa vieressä onkin osuva mainos, rakoileeko rakkaus, käväise parisuhdeterapeutilla.
No on sielläkin käväisty, silloin ukon erohuumassa, vaan aika onneton oli kunnan apu, ei tätillä ollut apuja antaa eikä ratkaisuja, käski erota. Luulin niiden toisin toimivan, ajattelin silloin, että kunnan hommissa tuo on, nyt näin jälkikäteen aattelen, että oikeassahan tuo oli.
Juuri hetki sitten poikaseni soitti, ettei ole ajokunnossa, tuutko äiti hakeen. Hurraa, kuulosti että oli enemmän kuin kaksi tölkkiä juotu.
Onneksi kaverit ovat huolehtivaisia.
Hain sen sitten kotiin, onneksi varasin ämpärin mukaan. kyllä sellainen norjankielen pikakurssi on nyt menossa…
Poikani sanoja lainatakseni, "kyllä se on tämä juhannus, uusivuosi ja vappu jolloin voi ryypätä", no on juu mutta muutama vuosi pitäisi sitten vielä odottaa.
Innolla odotan koska tuo neiti jättää hevoset laitumelle ja suuntaa baanalle…
Positiivareiden aamuajatus sopiikin hienosti tähän poikesin tilanteeseen:
Siemen, jonka tänään kylvät, ei tuota satoa ennen huomista. Siitä syystä et ole yhtä kuin tämänhetkiset saavutuksesi. Tämänhetkisistä saavutuksistasi näkyy, millainen olet ollut.
– James A. Ray
Joyen josko olisin nyt tällähetkellä tyytyväinen itseeni ja onnellinen soitosta.