Niin siinä vain kävi, että annoin kusettaa itseäni ja rankasti.
Yritin auttaa ihmistä, jota luulin ystäväkseni. Halusin uskoa että rikollisestakin löytyy vielä jotain inhimillistä, ettei kukaan petä ystävää taustastaan huolimatta.
Tuhat euroa köyhempänä olen maksanut oppirahani. Se oli kallein käymäni koulu ikinä. Kaikesta siitä saan kuitenkin syyttää vain omaa sinisilmäisyyttäni.
En tiedä kumpiko on pahempaa.. Se, että olin niin idiootti, vai että nyt persaukisena joudun ostamaan maitoa luottokortille. Hävettää.
Mutta optimistikkona ajattelen asiaa myös sen valoisalta puolelta: Ne rahat meni varmasti hyväntekeväisyyteen.