Turn Loose the Swans

Aamulla töihin. Yök. ’nuff said…

Kirjoista tulee hyvä mieli. Kiertelin suosikkiantikvariaattini hyllyjä, silittelin koreita ja kuluneita teoksia. Kuuntelin asiakkaiden ja omistajan hiljaista puhetta ja valitsin syliini kasan luettavaa. Nyt nukuttaa ihan vietävästi. Silti haluaisin vain…

(Ääni, joka tulee kohta pääni osumisesta tyynyyn. Toivottavasti en osu esmes sängynpäätyyn…) * DJÄNG! (Ääni, joka tulee siitä, kun aamulla herään polla ihan sekaisin unesta ja univajeesta.)

Uneton Kalliossa työskentelee edelleen. Monen päivän valvontojen vuoksi muistutan hallusinoivaa mustavalasta. Jippii.

Loppukiireen aina aiheuttavat kuololinjat ovat perseestä. Pelkään nukahtavani joka kerta katsoessani sängyn suuntaan. Vielä pari tuntia. Sitten saa nukkua kokonaista viisi tuntia. Jee.

Just nyt olisi ehdottomasti tarvetta isolle ja pörröiselle haukulle, joka veisi ensin puolen tunnin lenkille, haluaisi pallutusta loputtomasti ja katseli osaaottavasti minua, kun teen taas töitä puolet yöstä. Ja toimisi…

Televisiosta tulee yksi suosikkielokuvistani, Mikael Persbrandtin tähdittämä Dag och Natt, jossa ihmisyys on paljaimmillaan. Muistan miten katselin elokuvaa pienen ruotsalaiskaupungin elokuvateatterissa miettien senhetkistä elämäntilannettani. Nyt katson samaa elokuvaa tekemättömät työt…

Olen tavattoman väsynyt, päätä särkee. Silti uni jäänee taaskin vähälle, sillä kädessäni on mitä vangitsevin kirja. Se on pakko lukea heti toisen kerran. Nuoren pojan unelma, elämää suurempi. Suosittelen lämpimästi:…

Selailin tässä töidentekotauolla (ehdinköhän tänä yönä nukkua yli neljä tuntia…?) vanhoja merkintöjäni ja sain vahvistusta näkemykselleni kuluneesta syksystä, joka on todellakin yksi elämäni vaikeimmista periodeista. Jos nyt saisin muuttaa ja…

Väsyttää. Kiukuttaa. Olo on apea. Mikään ei onnistu. Saan nukuttua neljän tunnin yöunet, jos on hyvä tsägä. Funeral doom -levyt alkavat olla liian iloisia. Pitää kaivaa kohta kissantappo- ja kirkonpolttobläkkislevyt…