Aamuherätys on murhaa, itsensä saa repiä lihas kerrallaan ylös sängystä. Peilistä tuijottaa punasilmäinen vampyyri, jonka nassu on laastarinvalkea, ryppyinen ja väsynyt. Lotraaminen jääkylmällä vedellä aiheuttaa nuhaa, mutta pienentää silmäpusseja sen verran, että silmät näkyvät.
Sitten kiemurrellaan vaatteisiin, pliistataan nassuun töhnää, joka kenties saisi näyttämään hieman paremmalta ja kammataan tukka.
Pakataan eväät laukkuun, tarkastetaan tavaroiden mukanaolo. Sitten kiskotaan kengät jalkaan ja takki päälle ja spurtataan bussipysäkille.
*
Minulla on hyvin omassa ajassaan viihtyvä sisäinen kello. Sen mielestä nukkumaanmenoaika on aikas tarkkaan puoli tuntia ennen Tuhkimon kotiintuloaikaan. Sen mielestä paras aamuheräysaika on puoli kahdeksalta.
Sisäinen kello on kummissaan, kun sitä yritetään saada unille kymmenen jälkeen. Hevakan se saa siinä vaiheessa, kun sitä kiskotaan ylös puoli seitsemältä. Kun vielä pitää hoitaa itsensä valmiiksi puolessa tunnissa, on kelloparka aika tyytymätön. Se kostaa huteralla ololla, päänsäryllä ja muilla krempoilla. Se ei myöskään tykkää 45-50-tuntisesta työviikosta (duuni+kotityöt), näiden lisäksi jatkuvista iltapalavereista sekä harrastusten ja opintojen kärsimisestä.
Tätä settiä on vielä edessä kaksi kuukautta. Voihan seitan.