Vanha pölynimuri levisi. Se oli ollut jokaisen sähköasioita ymmärtävän tyypin painajainen noin pari kuukautta, ja itsekin olin suurin piirtein odotellut iloista tälliä. Onneksi se vain simahti vienosti kesken siivouksen, joten ylimääräisiä sydäreitä ei siunaantunut. Laahasin sen sähköromujen taivaaseen kiltin tytön lailla ja lähdin ostamaan uutta. Koeajosta päätellen uusi perheenjäsen toimii ihan mukavasti. Wanha Volta oli noin vuodelta 1982; saapa nähdä tämän uuden Voltan kestävyys… 🙂
Kodinkonekaupat ovat uskomattomia paikkoja. Expertit, gigantit, markantalot ja verkkokaupat ovat pullollaan laitteita kuolaavia miehiä. Vain Biltema vie niistä voiton. Kaikista näistä kundit shoppaavat messiin megatärkeitä gadgetteja ja sitten kummastelevat kaljalla istuessaan, että taas muija osti uudet kengät – se elektroniikkatilpehööri on yleensä kalliimpaa… Elektroniikkaintohimon ylittävä kummastuksenkohde on vain autojen vanteet!
Kun kämppä oli siivottu, otin opiskeluihin liittyvän kirjan ja aloin pakertaa. Pikkusisko käväisi kylässä, hyvä syy olla menemättä treenaamaan.