Jukka Aminoff

Näin joulun aikaan on hyvä hiljentyä pohtimaan kysymystä: Miksi Joulupukki on maailman paras henkilöbrändi ja kokemusasiantuntija? Joulupukki on mystinen hahmo, joka näyttäytyy yleensä vain kahtena päivänä maailmassa, koska joissain maissa joulun tärkein päivä on aatto ja toisissa maissa taas joulupäivä. Joulupukki näyttäytyy myös muutenkin, esimerkiksi joulukatujen avajaisissa, mutta nämä henkilöt saattavat olla lähinnä vain tuplaolentoja.

Pukilla on myös mystisiä tarinoita taustalla, eli hänen pääkonttori sijaitsee Korvatunturilla (suomalainen versio) tai Pohjoisnavalla (amerikkalainen). Markkinahuhuja on aina liikkeellä, mutta vedetään kuitenkin analyytikon tavoin hieman kotiinpäin, eli oletetaan, että Pukki asuu Suomen Lapissa. Siellä hänellä on yksi maailman tehokkaimmista tehtaista, mikä valmistaa tavaroita. Kyseessä ei ole kuitenkaan täysin robotisoitu ja automatisoitu tehdas, vaan tavaroita tuotetaan tonttujen voimin, jotka ovat samalla tyytyväisiä työntekijälähettiläitä.

Joulupukista kertovat sadut ja tarinat toimivat mitä parhaimpina sisältöinä, jotka toimivat inbound- ja outbound-markkinoinnin tavoin, koska näiden ansioista hän saa paljon lahjatoiveita. Joulupukki on myös maailman paras big datan analysoija, koska näiden mestarillisten taitojen avulla hän louhii markkinatoiveita. Kaikkien toiveisiin vastataan aina yksilöllisesti. Joskus voi tapahtua lipsahduksia ja lahjojen sekaan voi ujuttautua leipäkone tai tehosekoitin. Pukkikaan ei ole aina täydellinen.

Joulupukki pyrkii tekemään jokaisesta joulusta aina taianomaisen, eli hän haluaa tarjota parhaimman mahdollisen asiakaskokemuksen mestarillisten markkinointi- ja myyntitaitojen avulla. Kaiken antaneena ja säkit tyhjänä. Pukki haluaa, että kaikilla saaneilla on aina suuri hymy ja helpottunut olotila. Joulu perustuukin antamisen ja saamisen iloon, joiden avulla hän luo ikimuistoisia asiakaskokemuksia - muistaen jälkihoidon tärkeyden. Joulupukki on siis kokonaisvaltaisten kokemusten tarjoajana yksi maailman parhaimmista henkilöbrändeistä, ellei peräti paras. Jos haluat henkilöbrändiksi. Voit ottaa oppia Pukilta.

Vanhan liiton jääriä joutuu usein vakuuttamaan siitä, että kannattaako sosiaalinen myynti ja henkilöbrändääminen. Vanhan liiton jäärät arvostelevat tätä toimintaa, mutta he kuitenkin itse harjoittavat sitä, mikä on hieman eriskummallista. Siksi kannattaa nähdä metsä puilta.

Monet kansainväliset trendit rantautuvat Suomeen joskus nopeasti ja joskus hitaasti. Jotkut trendit eivät rantaudu kokonaan, vaan voivat hieman jäädä puolitiehen. Siksi kannattaa katsoa, että mitä kansainvälisessä liiketoiminnassa tapahtuu, koska onhan Suomi osa kansainvälistä taloutta ja riippuvainen viennistä. Siksi emme voi elää täydellisessä umpiossamme.

Erään amerikkalaisen artikkelin mukaan 90 prosenttia amerikkalaisjohtajista eivät osta tai vastaa kylmäpuheluihin. 94 prosenttia yritysostajista harjoittaa esikarsintaa netissä ja suurin osa ostoista tulee tehtyä tätä kautta. Ostamisen helpoutta edistää se, että 91 yritysmyyjistä ovat aktiivisia sosiaalisessa mediassa. 84 prosenttia yritysjohtajista käyttää nettiä ja sosiaalista mediaa hyväkseen ostopäätöksien yhteydessä. 75 prosenttia yritysostajista ovat merkittävästi vaikuttuneita sosiaalisesta mediasta, eli sosiaalinen media vie ostoprosessia eteenpäin, kun myyjät antavat riittävästi tietoa netin kautta. Mitkä asiat yhdistävät näitä kaikkia? Kyseessä on nuorten johtajien esiinmarssi, koska vuonna 2012 27 prosenttia yrityspäättäjistä oli 18-34-vuotiaita. Vuonna 2014 heidän osuus oli noussut jo 46 prosenttiin.

Nyt joku vanhan liiton jäärä voisi kysyä, että tuleeko sieltä kauppaa. Vuonna 2014 tehty sosiaalisen myynnin tutkimus kertoo taas sosiaalisen myynnin taloudellisesta tehokkuudesta, mikä käsitti kymmeniä tuhansia myyjiä ja satoja yrityksiä. Sijoitetun pääoman tuotto yhtä dollaria kohtaan oli viisi dollaria, eli sijoita yksi dollari niin saat viisi dollaria takaisin. Sosiaalista myyntiä harjoittaneet yritykset saivat myös neljä kertaa enemmän liiketoimintamahdollisuuksia kuin ne, jotka eivät sitä harjoittaneet. Sosiaalista myyntiä harjoittaneet yritykset saavuttivat myyntitavoitteensa paremmin kuin ne jotka eivät sitä harjoittaneet. Onnistumistaso nousi merkittävästi ja ennusteet pitivät paremmin paikkansa.

Sosiaalinen myynti tarvitsee onnistuakseen sen, että myyjät ovat läsnä oikeissa kanavissa. Verkostoituvat heitä hyödyntävien ihmisten kanssa. Jakavat merkityksellisiä sisältöjä ja osallistuvat aktiivisesti keskusteluihin. Sosiaalinen myynti on ennen kaikkea pitkäaikaisten suhteiden ja luottamuksen rakentamista. Välittömiä tuloksia on turha odottaa, mutta pitkällä aikavälillä sosiaalinen myynti tuottaa tuloksia takuuvarmasti.

Hyvin harjoitetun sosiaalisen myynnin tuloksena henkilöbrändin arvo kehittyy samanaikaisesti. Henkilö voi olla erittäin arvostettu omissa piireissään, joka riittää siihen, että syntyy tuloksia. Jokin toinen henkilö voi kiinnostaa mediaa toista enemmän. Miksi henkilöbrändit ovat arvokkaita yrityksille? Entrepreneur-lehden mukaan henkilöbrändien jakamat viestit tavoittavat 561 prosenttia paremmin kuin yritysbrändin jakamat viestit. Henkilöbrändien jakamia viestejä jaetaan 24 kertaa useammin kuin yritysbrändien. Henkilöbrändeillä on keskimäärin kymmenen kertaa enemmän sosiaalisen median seuraajia kuin yrityksillä. Henkilöbrändien sisältöihin osallistutaan kahdeksan kertaa tehokkaammin kuin yritysbrändien.

Sosiaalinen myynti ja henkilöbrändi voivat luoda voittamattoman yhdistelmän. Nämä esimerkit ovat kuitenkin Yhdysvalloista, mutta tähän suuntaan Suomessa ollaan koko ajan menossa. Yksi sosiaalisen myynnin pullonkauloista on kuitenkin aika, koska kaikkia viestejä ja profiileja on mahdotonta käydä läpi käsityönä. Voimakas henkilöbrändi voi toimia magneettina, eli ostajat tulevat luokse tätä kautta. Kaikilla ei ole kuitenkaan suurta näkyvyyttä. Siksi taustoihin tarvitaan automaatio- ja keinoälyteknologiaa, jotta myyjät osaavat olla oikean ihmisen luona ja oikeaan aikaan.

Tietokirjailija Teemu “Pastori” Potapoff on monitaituri, joka on nähnyt rikkaan elämän, synkät ja valoisat puolet, erityisesti yökerhomaailmassa. Suomessa ollaan myös samalla totuttu siihen, että ihmisellä voi olla vain yksi ammatti tai osaamisalue, mutta nämäkin mielikuvat ovat murskaantumassa. Yksilöillä voi ja saa olla useita kiinnostuksen kohteita, sekä ammatteja.

Potapoff nousi tunnetuksi kynäilijäksi lukijoiden keskuudessa, kun vuonna 2015 ilmestyi Yön sankarit - Kasvoja punaisen köyden takaa (Docendo, 2015) ja tänä vuonna Yön kuningas (Docendo, 2017) yhdessä Sedu Koskisen kanssa ja Selviytyjät (Docendo, 2017).

Potapoff on viittä vaille teologian maisteri, jolta puuttuu vain virkamiesruotsin tentti. Hän on työskennellyt yömaailman ovilla vuodesta 1995 lähtien, eli lähes 23 vuotta. Nelonen Media jäi taakse neljäntoista vuoden mittaisen työrupeaman jälkeen. Syynä leipääntyminen ja uusien haasteiden haluaminen. Potapoff päätti hypätä freelanceriksi. Hyppääminen tyhjän päälle pelotti, mutta usko oli vahva. Nykyään hän kirjoittaa työkseen kolumneja kolmeen eri mediaan ja tekee tilaustyönä henkilöhaastattelja sekä muita kirjoitustöitä. Hän myös toimii FUM.fi-sivuston päätoimittajana ja valmistelee parhaillaan neljättä kirjaa, joka ilmestyy syksyn 2018 aikana. Kyseessä on elämäkerta, mutta kirjoitettava kohde säilyy vielä salassa.

Mikä on saanut sinut kertomaan tarinoita?

Olen aina ollut kiinnostunut ihmisistä ja heidän tarinoistaan. Mikä saa heidät tekemään asioita, joita he tekevät? Kotonani luettiin paljon, ja ajauduin media-alalle kohta 30 vuotta sitten. Olen siis tehnyt media-alan töitä vuodesta 1988 lähtien. Aluksi paikallisradion levytsupparina ja siitä nuorten radio-ohjelman toimittajana. Urani varrella olen saanut kokea koko media-alan kirjon: olen toiminut tv-kuuluttajana, useaan otteeseen päätoimittajana, radioäänenä, lehtitoimittajana ja verkkotoimitusten päällikkönä. Olen siitä todella kiitollinen, mutta jotenkin minulla on aina ollut sisäinen palo kirjoittamiseen. Ihmisten stoorien kertomiseen: mikä saa heidät tikittämään?

Jokaisen kasvon ja kohtaamisen takana on tarina, josta muut voivat ammentaa jotain omaan elämäänsä. Ja näitä asioita haluan kertoa kaikille, olivat ne sitten lehtijuttujen, haastattelujen tai kirjojen muodossa.

Onko teologian opinnoilla ollut vaikutusta siihen, että miten hahmotat ja tarkkailet asioita?

Ehdottomasti on. En ehkä sanoisi, että teologian opiskelulla per se, vaan enemmänkin sellaisella sielunhoidollisella ihmiskohtaamisella, joka ei kumpua teologian opiskelusta, vaan elämänkatsomuksesta.

Koetan ajatella, että me kaikki olemme joskus olleet lapsia ja istuneet jonkun sylissä. Me emme synny pahoiksi ja vääristyneiksi, vaan kaikki ne ovat opittuja asioita. Ja jokainen meistä voi oppia asioita uudestaan. Kääntää kurssiamme. Ja yritän näiden ihmisläheisten kirjoitusteni ja tekstieni, olivat ne sitten kolumnejani tai tekemiäni kirjoja tai haastatteluja, kautta saada edes yhden ihmisen silmät avautumaan. Ja näkemään asioita uudessa valossa. Kirkasotsaista, ehkä. Naiivia, ehkä. Näin kuitenkin haluan ajatella.

Mikä saa sinut vuodesta toiseen yön oville?

Ihmiset ja kohtaamiset. Nyt kun ikää kuitenkin on jo 44, se on välillä fyysisesti rankkaa. Se rytmin kääntäminen kaksi kertaa viikossa päälaelleen, mutta kaikkeen tottuu.

Kirjoittajan työ on yksinäisen miehen hommaa. Kun naputtelet tietokonetta tunti toisensa jälkeen, sitä kaipaa ihmiskontaktia. Sitä saan sitten ovelta. Ekstroverttille vahtimestarin työ on palkitsevaa ja kivaa. Ja kun olen jo ehtinyt seistä Ravintola Teatterin ovella kohta 13 vuotta, homma on leppoisaa. Se taas sopii tällaiselle vanhalle miehelle.

Miten Helsingin yöelämä on muuttunut vuodesta 2015?

Parempaan päin. 2015 ryömittiin omalla tavallaan pohjamudissa, mutta talouden nousun nostaessa päätään, on helppo huomata, että esimerkiksi käynnissä oleva pikkujoulukausi on vilkkaampi kuin esimerkiksi pari vuotta sitten. Firmat käyttävät rahaa juhlimiseen ja se on hyvä asia se.

Ja toivoisin, että tuleva alkoholilain muutos veisi ravintola-alaa taas nykäyksen eteenpäin, sillä viimeiset vuodet ovat olleet alalle todella rankkoja ja raskaita. Ollaan menty monta askelta taaksepäin, kun alaa on päättäjien toimesta demonisoitu. Onneksi vapautumista on havaittavissa.

Mitkä asiat ärsyttävät sinua eniten Helsingin yöelämässä?

En sanoisi, että mikään ärsyttää sen kummemmin. Enemmänkin katsoisin sitä isoa kuvaa koko maan mittakaavassa. Kuten sanoin, ja olenkin tästä kirjoittanut joskus, päättäjien säätäminen ravintola-alalla on ollut hirveää katsottavaa. Matkailu- ja ravintola-ala on suuri työllistäjä, joten sen amputoiminen on typerintä mitä voidaan tehdä.

Sen lisäksi maalla asuvien päättäjien huseeraaminen Helsingin yöelämän kimpussa ärsyttää. Millä järjellä heillä on mitään sanottavaa sen suhteen, kuinka kalliolainen ja punavuorelainen pubi voi olla auki? Enemmän paikallista politiikkaa ja päättämistä tämän suhteen.

Onko suomalainen juominen lähestynyt eurooppalaista valtavirtaa?

Askel kerrallaan, ja hyvä uutinen on se, että nuoret juovat vähemmän. Tai ainakin sivistyneemmin. Ja se näkyy myös ovilla. Toki alkoholismi on edelleen suomalainen kansantauti, mutta uskon, että askel ja uusi sukupolvi kerrallaan pääsemme eteenpäin kohti sivistyneempää juomiskulttuuria.

Mitä Helsingin yöelämässä saisi olla enemmän?

Meillä on nykyään tosi hyvä kattaus kaikille kaikkea! Mutta yhtä mitä itse kaipaa, olisi aikuisille suunnatut, tyylikkäät yökerhot. Niitä ei tässä kaupungissa ole Teatterin ja Apollon lisäksi juuri ollenkaan.

Omassa päässäni minulla on visio, minkä näköinen se paikka olisi. Ehkä joku päivä...

Mikä on tai oli Helsingin paras yökerho?

Pelkästään objektiivisesti sanottuna Ravintola Teatteri! Minulla on monta suosikkia: Riff, Kuudes Linja, Teatteri ja lähiöravintolani Elite. Itse viihdyn melkein kaikenlaisissa paikoissa. Seura merkitsee eniten.

Milloin hoidat virkamiesruotsin pois alta?

Heti, kun kiireet helpottavat. Päiväni täyttyvät töistä, ja olen muutama vuosi sitten burnoutin partaalla käytyäni päättänyt, etten enää polta itseäni loppuun. Terveys on kuitenkin tärkein muuttuja tässä elämässä ja siitä pitää pitää kiinni. Mutta olen tehnyt itselleni lupauksen, että valmistun lähiaikoina. Haluan saattaa asiat loppuun.

Mikä on Selviytyjät-kirjan pääsanoma?

Kirjan ja siinä esiintyvien rohkeiden ihmisten avulla haluan nostaa esille sen, että jokaisella meillä on oma tarinamme. Ja vaikka elämä välillä vetääkin maton jalkojen alta, pahastikin, kaikesta voi selvitä. Se vaatii vain aikaa.

Mitä teoksen lukijoiden pitäisi ottaa opiksi?

Kukaan meistä ei ole täällä yksin. Eikä kenenkään tarvitse jäädä täällä yksin. Haluan sen avulla tuoda toivoa, jota tämä aika kaipaa ja tarvitsee.

Minkä neuvon haluat antaa ihmisille?

Pitäkää huolta toisistanne, sillä joku päivä sitä voi itse olla vailla huolenpitoa. Koskaan ei tiedä, millä puolella pöytää istuu.

Henkilöbrändi muodostuu ennen kaikkea tarinoiden ja tekojen kautta. Tarinoita voidaan jakaa nykyään erittäin vaivattomasti sosiaalisen median kanavien kautta, eli enää ei tarvitse olla riippuvainen mediasta.

Sedu Koskinen on yksi Suomen tunnetuimmista henkilöbrändeistä, joka nousi kuuluisuuteen tekojen kautta, eli hän loi Suomeen moderneja ja trendikkäitä yökerhoja, joissa oli aina jotain uutta. Oli kyse sitten yökerhojen sisustuksista, VIP-huoneista, kanta-asiakasjärjestelmistä tai jostain muista uusista asioista, joita ei oltu Suomessa aikaisemmin nähty. Tämä on tehnyt Sedusta mielenkiintoisen hahmon, koska hän on aina aina uskaltanut ottaa suuria riskejä.

Koskisen ja tietokirjailija Teemu Potapoffin Yön kuningas -teoksessa Sedu toteaa, että hänen tavaramerkkinsä on syntynyt bisnestarinoiden ja -tekojen kautta.

"En mielestäni ole koskaan laskelmoinut Sedu-henkilöbrändin luomista, vaan enemmänkin tehnyt kaiken bisneksen kautta. Enkä koe, että olisin itse koskaan rakentanut mitään tarkoituksellisesti, vaan kaikki syntyi median kautta ja avulla ihan itsestään. Kaikki ”kulta- sormet”, ”ravintolakeisarit” ja ”ravintolakuninkaat” ovat median luomia lempinimiä. Itselleni on kuitenkin aina ollut tärkeämpää luoda SK-brändiä kuin Sedu-brändiä. Molemmat kuitenkin kulkivat käsi kädessä eivätkä sulkeneet toisiaan pois, vaan lähinnä tukivat toisiaan. Ilman julkisuutta en ehkä olisi edes voinut luoda brändiäni. Toki täytyy muistaa, että brändi ei synny pelkästään lehdistön ansiosta. Brändi ei menesty ilman toimivaa konseptia, vaikka kuinka paljon tulisi näkyvyyttä."

Koskinen toteaa osuvasti, ettei pelkkä näkyvyys toimi, vaan takana tulee olla toimiva konsepti. Hänen kohdallaan nämä ovat olleet modernit ja uudet ideat. Tämän takia Sedun muistelmat kannattaa lukea, koska teos valottaa näitä asioita erittäin paljon.

Slush on teknologiseen kehitykseen keskittyvä kasvuyrittäjyystapahtuma, joka keräsi yli 20 000 osallistujaa ympäri maailman. Slushin pääteemana on tuoda yhteen kasvuyrityksiä ja sijoittajia. Tänä vuonna paikalla oli 2 500 kasvuyritystä ja 1 500 sijoittajaa.

Kyseessä on suuri tapahtuma, joka on nostattanut mielenkiintoa merkkihenkilöiden ja median keskuudessa. Tänä vuonna paikan päällä oli Yhdysvaltain entinen varapresidentti Al Gore, presidentti Ahtisaari, entinen F1-maailmanmestarikuljettaja Mika Häkkinen sekä monia muita tunnettuja ja arvostettuja henkilöitä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön vieraina olivat Ison-Britannian prinssi William ja Ruotsin prinssi Daniel.

Slush voi vaikuttaa ulkopuolisten silmin kuin kiivaan uskonlahkon kokoontumiselta. Slush on epäsuomalainen tapahtuma, koska tapahtumassa kerrotaan suuria tulevaisuuden visioita sekä monet esiintyjät ovat äärimmäisen innostuneita omista ideoistaan. Myönteinen hurmoshenki on tarttuvaa, joka sulattaa pahimmankin pönöttäjän ulkokuoren. Aivan kuin aurinkoinen ja iloinen Kalifornia olisi rantautunut hetkeksi harmaaseen Pasilaan. Teknologia-alalla pitkään olleet voivat nähdä tapahtuman myös hieman humoristisessa valossa, koska monet Silicon Valley -televisiosarjan vitsit ovat lähempänä totuutta kuin monet osaavat edes arvata. Kuka sanoi, että uuden luomisen ja yrittäjyyden pitäisi olla vakava asia?

Uusien asioiden keksiminen ja luominen vaatii luovuttaa ja monet osaavat tämän asian erittäin hyvin. Mutta tuotteen ja palvelun kaupallistaminen on haastavin prosessi, koska käyttäjien pitää ottaa uudet asiat omakseen. Sääntely voi estää uuden markkinaidean toteutumisen. Palvelu ja tuote voivat olla väärään aikaan markkinoilla - joko liian aikaisin tai liian myöhään. Palvelut ja tuotteet voivat olla liian monimutkaisesti muotoiltuja, mikä antaa markkinamahdollisuuden kilpailijoille. Hyvätkin ideat voivat jäädä ilman sijoittajia, koska sijoittajat eivät ole kaikkitietäviä.

Samaan aikaan suuret yritykset pohtivat sitä, että mitä teknologiaa ne tarvitsevat kestävän kilpailuedun saavuttamiseksi. Tätä tilannetta voidaan kutsua luovaksi kaaokseksi, minkä takia on täysin tavanomaista, että epäonnistumisia tulee paljon ja tämä on myös pelin henki. Suuria menestystarinoita syntyy myös, mutta niitä syntyy usein vain muutamia.

Miksi Slush koskettaa meitä kaikkia? Slush oli tänä vuonna erittäin kokonaisvaltainen. Yhteiskunnalliset päätöksentekijät näkivät, että miten uudet teknologiat muovaavat maailmaa ja mitä hyötyä uusista teknologioista voisi olla ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa; koulutuksen kehittämisessä; paremman talouskasvun edistämisessä; puhtaan ruoan ja veden tarjoamisessa; yksilöiden fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin tukemisessa; kiertotalouden kehittämisessä.

Suuryritysten johtajat taas näkivät sen, että miten uudet teknologiat tulevat muokkaamaan markkinaympäristöä; mitä mahdollisuuksia palvelut ja tuotteet antavat liiketoiminnan kehittämistä varten; miten asiakaskokemuksia voidaan parantaa hyödyntämällä digitaalisia palveluja; miten ne voisivat saavuttaa merkittävän kilpailuedun syleilemällä muutosta entistä voimakkaammin.

Slush kerää maailmalla suurta ylistystä ja siitä pitää olla ylpeä. Kaiken hurmoshengen keskellä pitäisi muistaa se, että Suomi on pudonnut kansainvälisissä digitalisaatiomittauksissa koko ajan alaspäin. Tämä kielteinen kierre voidaan katkaista ainoastaan siten, että muutetaan asenteita, koska kyseessä on lähinnä vain asennekysymys. Ollaan muutosmyönteisiä, koska tämä pitää Suomen maailman huipulla.