Jukka Aminoff

Hinnoittelusta on kirjoitettu paljon kirjoja, mutta omien kokemuksien mukaan monet kirjat jättäneet enemmän kysymyksiä kuin antaneet vastauksia. Olisiko tässä viimeinkin teos, joka antaa enemmän vastauksia kuin herättää kysymyksiä?

Professori Hermann Simon, Mikael Orvomaa, Andreas Jonason ja Felix Mörée ovat kirjoittaneet teoksen Hinnoittelun voima - Miten kaikki pyörii hinnan ympärillä (Alma Talent, 2021). Professori Simon on kansainvälisesti tunnettu hinnoitteluun erikoistunut tutkija, jonka pitkäaikainen kokemus puhuu kansien välissä.

Latinan kielinen sana pretium tarkoittaa yhtä aikaa hintaa ja arvoa. Roomalaiset ymmärsivät hinnan merkityksen. Teoksen pääsanoma kietoutuukin arvon ja hinnan ympärille. Mikä on sopiva hinta tuotteelle tai palvelulle, joka antaa arvoa kuluttajille ja ostajille?

Kirjassa käydään läpi massamarkkinoiden ja luksuksen hinnoittelua, sekä runsas määrä erilaisia hinnoittelumalleja, jotka sopivat nykyiseen aikakauteen. Hinnoittelu vaatii tarkkuutta, koska yritykset voivat myydä liian halvalla, jonka takia yritykset menettävät huomattavan määrän tuloja tai sitten pyydetään liian korkeita hintoja, jotka karkottavat ostajat pois.

Teoksessa tuodaan esille myös karu esimerkki kansainvälisestä kilpailusta. Kiinassa voidaan valmistaa suodatin kaivosteollisuuden tarpeisiin 20 000 eurolla, kun Suomessa saman suodattimen valmistaminen maksaisi 200 000 euroa. 180 000 euron hintaero yhtä laadukkaasta suodattimesta on mahdoton myyntitehtävä kelle tahansa yritysmyyjälle. Ylikalliin suodattimen myyminen ostajayritykselle olisi myös typerä veto, koska ostaja menettäisi kilpailukykyään markkinoilla. Myyjät ja ostajat elävät symbioosissa.

Oikeaoppisen hinnoittelun avulla yrityksistä tehdään kannattavia ja voitollisia, eli elinvoimaisia, jotka pystyvät kehittymään, laajentumaan ja työllistämään.

Vääräoppinen hinnoittelu taas johtaa siihen, että yritys ajautuu konkurssiin, sijoittajat menettävät rahansa ja työntekijät lentävät vauhdilla työttömyyskortistoon. Valtio ja kunta menettävät myös suuren määrän verotuloja.

Voiton tuottaminen on siis pakollinen edellytys kaikille yrityksille ja asiaan voidaan vaikuttaa järkevällä hinnoittelulla, joka myös asettaa sen, etä kuinka paljon yrityksen tulee myydä tuotteitaan ja palvelujaan.

Hinnoittelun voima ei ole ainoastaan kirja hinnoittelusta, vaan teos avaa myös ovia siihen, että miten eri markkinat ja yritykset toimivat. Tämä teos on tarkoitettu markkinatalouden ystäville.

Monet markkinat ja yritykset toimivat erittäin pienillä katteilla. Tästä syystä johtuu se, että monet yritykset ajautuvat välittömästi vaikeuksiin, kun markkinat alkavat sakkaamaan. Voin vain kuvitella niitä kauhutarinoita, joita on syntynyt nykyisen pandemian keskellä.

Kyseessä on ehdottomasti paras kirja hinnoittelusta, jonka olen tähän asti lukenut ja kyseisiä teoksia olen lukenut paljon.

Tämän teoksen lukeminen oli henkilökohtaisesti tärkeä kokemus, koska kirjoitin yhdessä tietokirjailija Mika D. Rubanovitschin kanssa teoksen Ostovallankumous - Miten moderni myyjä vastaa asiakkaan muuttuvaan ostoprosessiin vuonna 2015. Olin erityisen utelias lukemaan, että onko tässä teoksessa jotain täysin uutta, joka olisi jäänyt mainitsematta Ostovallankumous-kirjassa ja mikä oli kirjoittajien lähestymistapa. Kirjassa oli paljon samaa.

Menestys syntyy asiakaskokemuksesta -kirjassa painotetaan yrityksen suurta kuvaa aina strategiasta sisäiseen työkulttuuriin. Kirjoittajat painottavat sitä, että miten yrityksen sisäinen hyvinvointi heijastuu ostajien saamiin kokemuksiin. Teoksessa painotetaan myös sitä, että yritysten tulee olla entistä enemmän asiakaskeskeisiä. Yritysbrändin tulee olla houkutteleva.

Teos on mainio lukijoille, jotka hyppäävät ensi kertaa nykyaikaisiin markkinoihin. Kirja kertoo lukijoille siitä, että B2B-brändien tulee muistuttaa entistä enemmän kuluttajabrändejä asiakaspalvelun, markkinoinnin ja kokemuksien suhteen.

Teoksessa toki mainitaan, että yritystoiminnassa on aina kyse ihmisten välisestä toiminnasta, mutta välillä tuntui, että teos kiersi tärkeintä aihetta kuin kissa kuumaa puuroa.

Kirja olisi voinut entistä painokkaammin korostaa myyjien merkitystä, eli myyjät luovat kokemuksia yritysten ja ostajien välillä. Sosiaalisesti taitavat myyjät ovat niitä joiden kanssa ostajat haluavat olla tekemisissä.

Kuitenkin, kirja on lukemisen arvoinen.

Nykyiset markkinat ovat mahdollistaneet sen, että kaikki brändit voivat saada itselleen näkyvyyttä. Näkyvyyden saamiseksi riittää se, että sinulla on tietokone, älypuhelin, kotisivut ja sosiaalisen median kanavat.

Pienille ja aloitteleville yrityksille nykyinen digitaalinen markkinaympäristö avaa paljon mahdollisuuksia, eli kynnys saada näkyvyyttä on madaltunut.

Uusi markkinaympäristö on aiheuttanut sen, että yritysten kilpailu huomiosta on kasvanut. Kohina ja meteli ovat valtavaa. Nykyinen pandemia on aiheuttanut sen, että ilmiö on vain kiihtynyt.

Miten voidaan erottautua kilpailusta ja saada kestävää huomiota ostajilta?

Vastauksena on tietysti se, että brändin tulee olla kiehtova, tunteita herättävä ja myyntiä aiheuttava rahasampo.
Mutta onko brändin rakentaminen salatiedettä?

Siksi tällä kertaa kirja-arvostelussa on mainosyrittäjä Pekka Ruokolaisen Brändikäsikirja - Näin teet yritysbrändistä vetovoimaisen! (Kauppakamari, 2020).

Ruokolainen on kirjoittanut napakan teoksen, joka kertoo brändin rakentamisen perusteet yksinkertaisella ja suoraviivaisella tavalla. Brändien rakentaminen ei ole mitään salatiedettä, vaan luovaa ja johdonmukaista toimintaa.

Kirjassa luetellaan kaikki ne osa-alueet, jotka tulee huomioida, kun rakennat brändisi perustukset. On kyse sitten digitaalisesta tai kivijalkakaupasta. Perustuksien huolellinen rakentaminen on tärkeää, koska muuten bränditalosi nousee vinoon.

Jos luulit, että elämme brändien jälkeistä aikaa. Asia on juuri päinvastoin. Ainoastaan vahvalla brändillä ja lumoavilla tarinoilla voit erottautua äänekkään markkinakilpailun keskellä.

Tekoäly, toiselta nimeltään keinoäly, on jo keskuudessamme. Kyseessä ei ole mikään kaukana tulevaisuudessa oleva teknologia. Monet eivät vaan huomaa sitä, että tekoäly on osa päivittäistä elämäämme.

Tekoäly on tuttu asia, jos olet ahkera YouTube-videoiden käyttäjä. Googlen tekoäly kerää tietoja siitä, että mitä videoita katselet. Katseluhistorian kautta tekoäly suosittelee sinulle seuraavia, uusia videoita katseltavaksi, jotka voisivat kiinnostaa sinua.

Samanlainen tekoäly toimii Amazonin verkkokaupassa, Spotifyn musiikkipalvelussa, Netflixin elokuvapalvelussa, Facebookissa, Instagramissa ja monissa muissa paikoissa.

Tekoälyn tarkoituksena on tehdä elämästäsi helpompaa, jotta löydät sinua kiinnostavia asioita mahdollisimman vaivattomalla tavalla. Tekoäly ei voi kuitenkaan tietää aivan kaikkea mikä sinua voisi kiinnostaa juuri ja nyt tulevaisuudessa, mutta tekoäly oppii koko ajan entistä enemmän mitä enemmän sitä ruokitaan datalla.

Tekoäly on hiipinyt myös tietokoneiden, älypuhelimien ja verkkokauppojen ulkopuolelle. Helsinki on listattu maailman toiseksi parhaaksi, älykkääksi kaupungiksi (eng. Smart City) heti Singaporen kaupunkivaltion jälkeen. Suurissa kaupungeissa tekoäly tunnistaa ja valvoo kansalaisia.

Sitten kirjan kimppuun. Tohtori Mika Aaltonen on kirjoittanut kirjan yhteistyössä tietokirjailija Antti Merilehdon kanssa, jonka nimi on Tekoäly - Ihminen ja kone (Alma Talent, 2019).

Aaltosen kirja vie lukijan tekoälyn maailmaan ja erityisesti siihen, että mikä tulee olemaan tekoälyn rooli maailmassa ja kansalaisten keskuudessa. Teos pyrkii vastaamaan kysymykseen, että miten tekoäly tulee muuttamaan ihmisten elämää, markkinoita, yhteiskuntaa ja globaalia maailmaa.

Kirja on ehdoton lukusuositus niille, jotka ovat ottamassa ensiaskeleitaan tekoälyn maailmaan ja haluavat saada käsityksen siitä, että kuinka suuri mullistus on kyseessä. Tekoälyn ottaa vasta ensiaskeleitaan, mutta suurin mullistus tulee tapahtumaan, kun huippunopeat 5G- ja 6G-tiedonsiirrot tulevat mahdollisiksi. Silloin alkaa tekoälyn kultakausi ja siihen kannattaa varautua.

Alustatalous on kaikkien huulilla ja uudet digialustat ovat melkein kaikkien tuntemia. On kyse sitten Facebookista, Amazonin verkkokaupasta, Googlen hakukoneesta, Applen sovelluskaupasta, Spofify-musiikkipalvelusta, Uberin kyytipalveluista, Woltin ruokatoimituksista, YouTuben videopalvelusta tai Netflixin elokuvapalvelusta.

City Digitalin TableOnline, Deitti.net ja monet muut brändit ovat myös alustapalveluja.

Johannes Koponen on kirjoittanut kirjan Alustatalous ja uudet liiketoimintamallit - Kuinka muodonmuutos tehdään (Alma Talent, 2019). Kyseessä on kattava teos niille lukijoille, jotka eivät vielä tiedosta sitä, että mitä alustataloudella tarkoitetaan.

Teos valaisee hyvin sitä, että minkälaisessa muutoksessa markkinat ovat. Koponen heijastelee alustatalouden vaikutuksia perinteiseen printtimediaan, joka on kokenut kovia digitalisaation ja alustatalouden keskellä. Heijastamalla alustatalouden muutoksia printtimediaan lukija saa selvän käsityksen siitä, että kuinka suuri muutos on kyseessä.

Nykyisen pandemian keskellä monet ravintolat ovat joutuneet siirtymään kohti alustataloutta. Hyvä esimerkki on se, että Woltin kautta voi tilata annoksia suoraan eri ravintoloista suoraan kotiin ja työpaikalle. Alustataloudesta on tullut monille ravintoloille merkittävä pelastus nykyisen koronasulun keskellä, eli ravintoloilla on mahdollisuus saada edes jonkinlaista liikevaihtoa aikaiseksi, kun toisena vaihtoehtona olisi ollut se, ettei liikevaihtoa olisi tullut lainkaan.

Koponen kirjoittaa tietysti alustatalouden suurista mahdollisuuksista ja siitä, että uusien alustojen tulee olla riittävän suuria, jotta ne kykenevät selviytymään kovan markkinakilpailun keskellä. Uusien alustabrändien tulee saada riittävästi "kriittistä massaa", eli ostajia, jotta ne voivat menestyä.

Ostajille alustatalous tarjoaa suuren määrän vaihtoehtoja, mutta taustalla piilee kuitenkin riskejä. Nimittäin isot alustabrändit valtaavat lähes monopolien tavoin itselleen markkinaosuuksia ja ne voivat päättää siitä, että millä ehdoin ja korvauksin markkinat toimivat. Tämä on tietysti vahingollista yleiselle kilpailulle, koska monopolit jäykistävät markkinoita. Koposen teos ei sisällä pelkästään suitsutusta, vaan riskit tiedostetaan.

Teos on lukemisen arvoinen ja antaa erinomaisen ensiaskeleen alustatalouden maailmaan.

Henrico Digitalin toimitusjohtaja Tomi Pyyhtiä on kirjoittanut uutuuskirjan nimeltä Digiajan johtajan käsikirja - Käytännönläheinen, helppolukuinen ja tiivis opas digiajan johtamiseeen.

Teoksen otsikko pitää lupauksensa, koska teos avaa erinomaisella tavalla sitä, että minkälaisia osaajia tulee olla, jotta voidaan luoda tehokas digitaalinen koneisto. Pyyhtiä luettelee kattavalla tavalla eri tehtävänimikkeitä ja mitä tehtäviä titteleiden takaa löytyy.

Teoksessa luetellaan myös tulevaisuuden digitaalisia työtehtäviä.

Teoksen mukaan suomalaisten verkkokauppojen osuus markkinoista on enää 54 prosenttia. Suomalaisyrityksien tulee panostaa kiihtyvään digitaaliseen markkinakilpailuun.

Kaikilla yrityksillä ei ole kuitenkaan varaa palkata kaikkia eri osaajia, jonka takia yritykset tarvitsevat ulkopuolisten yritysten palveluja. Pyyhtiällä on myös tähän vastaus, jossa luetellaan eri yrityksiä ja niiden digipalveluja.

Kirjan sujuvuus ja napakkuus kertovat siitä, että Pyyhtiällä on vuosien käytännön kokemus digialasta. Asia on juuri näin. Pyyhtiä on tehnyt uransa digitaalisen liiketoiminnan keskuudessa ja kokemuksen ääni puhuu kirjoitetussa tekstissä.

Teoksessa luetellaan myös iso liuta megatrendejä ja uusia teknologioita, jotka tulevat muovaamaan markkinaympäristöä. On kyse sitten keinoälystä, automaatiosta, esineiden internetistä ja lohkoketjuista.

Digijoukkueiden johtaminen vaatii myös erilaista osaamista johtajilta, koska heidän tulee osata johtaa tutkijoita ja luovia taiteilijoita sekä rohkeita tekijöitä, jotta yritykset pysyvät elinvoimaisina.

Kyseessä on teos, jota voi mielihyvin pitää kirjoituspöydän äärellä, kun luotsaa yritystä kohti digitaalista maailmaa. Teos on todellakin kätevä käsikirja ja sille on tarpeensa.

Nyt on kirja-arvostelussa Mikko Mattisen uutuuskirja Mistä kasvua? - Opas digiajan johtajalle (Alma Talent, 2020) on kertomus Mattisen matkasta digibisneksen maailmassa. Hän on kirjoittanut omat kokemuksensa ja jakanut menestysreseptinsä kovien kansien väliin.

Teoksen teemana on kasvuhakkerointi, joka on koronakriisin takia ajankohtaisempi kysymys kuin koskaan aikaisemmin. Kaikki jotka kykenevät, tekevät parhaillaan erimuotoisia digiloikkia, jotka auttavat myynnissä ja markkinoinnissa.

Kasvuhakkeroinnin teemat ovat tuttuja, eli rakennetaan nykyaikainen nettisivusto. Laitetaan markkinointiautomaatio taustalle rullaamaan.

Ryhdytään tuottamaan mielenkiintoisia sisältöjä nettiin. Yritetään tavoittaa mahdollisia ostajia sosiaalisen median kautta ja toivotaan, että saadaan mahdollisimman paljon seuraajia.

Samaan aikaan toivotaan, että ostajat vierailevat kotisivuilla ja jättävät sähköpostiosoitteensa tai parhaimmassa tapauksessa päättävät ostaa yrityksen tuotteita tai palveluja.

Kasvuhakkeroinnin tukena voidaan käyttää myös kohdistettua nettimainontaa.

Resepti on tuttu, mutta teoksen paras anti on Mattisen omissa henkilökohtaisissa kokemuksissa ja tarinoissa. Digitaaliset muodonmuutokset eivät ole aina helppoja, koska muutosvastarinta on usein suurta ja uusien tapojen omaksuminen on usein hankalaa.

5G ja keinoäly tulevat vauhdittamaan kehitystä, eli nyt kannattaa heittää vanhat opit roskakoriin ja suhtautua uusiin ilmiöihin uteliaisuudella ja myönteisyydellä.

Kaikkien aikojen janoista myyntimiestä koetellaan jälleen koronasulun aikana, koska ravintolat, hotellien aulabaarit, kabinetit, herrasmieskerhot, lentokentän The Oak Barrel, karaokekuppilat, yökerhot ja aivan omassa luokassaan oleva Kaarle XII -menomesta suljetaan moneksi viikoksi.

Miten villi kaupparatsu pystyy selviämään tästä rajusta muutoksesta?

Sillä välin pitäisi hypätä ATK:n ihmeelliseen maailmaan. Zoom, Teams, sähköposti, pikaviestit, sosiaalinen media, yrityksen blogi, henkilöbrändi, tietokoneen mikrofoni ja videokamera, kalenteri, Tinder, Wolt, Netpris, älypuhelimen “ei saa häiritä” -toiminto ja kriisiviestintä pitäisi ottaa haltuun.

CRM on tarkoituksella poissa listauksesta, koska eihän sitä kukaan jaksa täyttää.

Kaiken voi oppia onneksi miesluolasta käsin tai etevän avustajan etäohjauksella.

Etätyötä voi tehdä saunasta, poreammeesta, solariumista, luksusjahdilta, yksityislentokoneesta ja aurinkotuolilta käsin.

Myyntimies on kuitenkin sosiaalinen elukka, joka janoaa seuraa. Ei hätää. Kaikkea seuraa voi kuitenkin löytää vain muutamalla klikkauksella.

Alustatalouden maailma avaa wanhan ajan myyntimiehelle suuriakin mahdollisuuksia aina isoista diileistä rakkauteen.

Selviääkö myyntimies koronasulun aikana? Kyllä ne promillet taitavat jäädä ja jopa nousta.

Suomi lähtee kohti uutta nousua! Tästäkin selvitään!

Tämä kirja-arvostelu oli jo työn alla ennen eilisiä, dramaattisia tapahtumia. Muutosvoimaa - Tutkimusmatka moderniin johtamiseen —teoksen toinen kirjoittaja Kirsi Piha ilmoitti lauantaina, ettei hän enää ollut käytettävissä kokoomuksen pormestariehdokkaaksi Helsingissä ja päätti vetäytyä pois kilpailusta. Tapahtuman takia päätin kirjoittaa arvosteluni uuteen muotoon.

Teoksen pääsanoma on se, että muutos on jatkuvaa, jonka takia kaikkien on syytä muuttua maailman mukana ja vähentää muutosvastarintaa.

Sitten pois kirjan teemasta ja annan hieman kommenttia. Teoksen pääsanoma on muuten se, että kaikilla on oikeus antaa avointa ja rakentavaa palautetta.

Vielä kuusi vuotta sitten oli mahdollista voittaa vaaleja poliittisen keskustan äänten turvin, mutta tämän jälkeen politiikka on muuttunut, koska poliittiset laidat ovat voimistuneet jopa maltillisten puolueiden sisällä.

Ehdoton identiteettipolitiikka on ottanut enemmän jalansijaa. Yhteisymmärrykselle on vähemmän tilaa.

Uudet populistipuolueet oikealla kuin vasemmalla äärilaidalla ovat lisänneet kannatustaan merkittävällä tavalla. Useissa Euroopan maissa uudet puolueet ovat päässeet kiinni vallankahvaan.

Suomessa keskustan kannatus on romahtanut jo aikoja sitten ja äänestäjiä on valunut perussuomalaisiin. Sama asia uhkaa kokoomusta. Virta käy oikealle. Kauan aikaa sitten kokoomus ja keskusta kisasivat suurimman oikeistopuolueen asemasta, mutta nyt perussuomalaiset ovat nousseet molempien ohi. Etumatka on pitkä.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että äänestäjät eivät pahemmin liiku poliittisen keskustan raja-aitojen yli, eli tämä uhkaa kokoomuksen sinivihreiden asemaa, koska he eivät saa houkuteltua vihreitä äänestäjiä kovinkaan paljon, kun samaan aikaan talon toisen päädyn varauloskäynnistä lappaa väkeä koko ajan ulos perussuomalaisten klubitalolle.

Tämä on vesittänyt pohjaa siltä, että oikeistolaisen puolueen tulisi kurkottaa kohti keskustavasemmistoa ja vasemmistopuolueen tulisi kurkottaa yli keskustaoikeiston kerätäkseen äänipotteja.

Muistaako kukaan enää SDP:n oikeistodemareita tai keskustan cityliberaaleja? Tällä hetkellä kokoomuksen sinivihreät voivat olla saman kohtalon edessä.

Suomessa on kuitenkin yksi puolue, joka on kyennyt olemaan poliittisessa keskustassa ja puolue on takonut tasaisia vaalituloksia vaaleista toisiin, eli kyseessä on Suomen ruotsalainen kansanpuolue (RKP), joka pyrkii nyt esiintymään maltillisten porvareiden ja liberaalien uutena kotina.

Takaisin kirjan teeman pariin.

Muutosvoimaa-kirjan teema korostaa tietenkin yrityksiä, joissa tulisi harjoittaa läpinäkyvyyttä, avoimuutta, keskustelua, ajatustenvaihtoa, ryhmätyöskentelyä, uteliaisuutta, mutta ennen kaikkea astumista epämukavuusalueille ja hahmottaa tulevaisuuden megatrendejä entistä paremmin, jotka vaikuttavat yrityksen tulevaisuuteen.

Johtajien tulisi osata kuunnella työntekijöitä, ottaa uusia ideoita vastaan sekä johtaa yrityksiä ruohonjuuritasolta.

Nykyajan yritysten ongelmana on se, että monet yritykset toimivat päinvastoin.

Teoksen kirjoittajien, Ellun Kanat -yrityksen perustajan Kirsi Pihan ja Mustin ja Mirrin entisen toimitusjohtajan Mika Sutisen, arvojen mukaisesti kysyn, että onko kaikki muutos pelkästä hyvästä, eli täytyykö tehdä muutoksien vain muutoksien vuoksi? Pitäisikö muutoksia ajoittaa taktisesti ja strategisesti?

Muutamissa tapauksissa olisin odottanut myös omien näkökulmien haastamista, koska kaikki uudet ilmiöt eivät tuo pelkästään hyviä asioita.

Voidaanko sisäistä avoimuutta käyttää väärin, eli rakentava keskustelu jää kaukaiseksi ja johtajat joutuvat lähinnä vain sylkykupeiksi?

Vuonna 2019 kirjoitin kirja-arvostelun kahdesta eri teoksesta, jotka olin saanut Kasarmikadun Era Nova Bookshopista. Elimme vielä silloin täysin normaalia aikaa, mutta pian kaikki tuli muuttumaan, koska koronavirus lähti laukkaamaan ympäri maailman.

Näin korona-ajan keskellä kirjakaupan tarjonta on ajankohtaisempaa kuin koskaan aikaisemmin, eli miten saada energiaa ja sisäistä mielenrauhaa näin haastavien aikojen keskellä.

Kyseessä on tunnelmallinen ja kylämäistä lämpöä hehkuva kirjakauppa Helsingissä. Voit lukea kattavan kirjoitukseni Lumoava Era Nova Bookshop -kirjakauppa ohjaa henkisen hyvinvoinnin polulle tuosta linkistä.

Nykyinen koronatilanne on aiheuttanut sen, että joudumme olemaan fyysisesti erillämme toisistamme. Monet kaupat ammottavat tyhjyyttään. Asiakkaat juoksevat nopeasti sisään ja ulos ruokakaupoista. Ravintoloissa ja kahviloissa on väljää. Konsertti- ja teatteripaikat ovat suljettuina. Tehdastyöntekijät pitävät etäisyyttä toinen toisistaan. Tietotyöläiset istuvat tietokoneiden äärellä kotonaan.

Monia ihmisiä vaivaa yksinäisyys ja seuran puute. Monet haluaisivat kohdata opiskelu- ja työkavereita, tuttavia, ystäviä ja sukulaisia kasvotusten, mutta varotoimenpiteiden takia kohtaamiset ovat ymmärrettävästi rajoitettuja.

Sosiaaliset ongelmat kasvavat koko ajan ja seurauksia tullaan korjaamaan vielä korona-ajan jälkeisessä maailmassa. Ihminen on sosiaalinen eläin, joka tarvitsee seuraa voidakseen hyvin.

Siksi päätin valita kaksi teosta, jotka ovat suosittelemisen arvoisia nykyajan keskellä.

Ensimmäinen teos on Deepak Chopran ja Rudolph E. Tanzin teos Superaivot - vapauta mielen voimavarat (Viisas Elämä, 2019), jonka sanoma on erittäin ajankohtainen. Monia voi ahdistaa nykytilanne. Toiset taas ajattelevat aivonsa puhki, eli väsyttävät itse itsensä. Siksi aivojumppa ja lepo tekevät hyvää, jotta mieli voi entistä paremmin nykyisen kriisitilanteen keskellä. Chopra ja Tanzi antavat arvokkaita neuvoja siihen, että miten aivot pidetään virkeänä. Teos sopii kaikille, mutta erityisen hyvin tietotyöläisille, joiden aivot käyvät ylikuumentuneina.

Toisen teoksen sanoma myös ajankohtainen, eli hollantilaiskirjailija Rutger Bregmanin Hyvän historia - ihmiskunta uudessa valossa (Atena, 2020). Nykyisen uutistulvan ja sosiaalisen median keskellä voi saada mielikuvan, että seinät olisivat sortumassa ja pahat voimat olisivat liikkeellä. Bregman muistuttaa teoksessaan siitä, että kriisitilanteiden keskellä käy juuri päinvastoin, eli ihmisten hyvyys nousee esille. Ihmiset ovat ystävällisempiä, myötätuntoisempia ja kunnollisempia kuin mediahuudot antavat ymmärtää. Bregman suosittelee välttelemään uutisia, koska uutiset ovat enimmäkseen kielteisiä kuin myönteisiä. Sama asia koskettaa sosiaalista mediaa, eli uutisten ja sosiaalisen median vähentäminen tekee hyvää mielelle.

Ullanlinnan Era Nova -kirjakaupasta kannattaa käydä hakemassa tietoa ja inspiraatiota siihen, että miten voit kehittää henkisiä ja fyysisiä voimavarojasi. Selaa kirjoja, istu nojatuolilla ja nauti kuppi kuumaa teetä siinä samassa. Kaupassa saa rentoutua. Kyseessä on ystävällinen ja vieraanvarainen hippien ja hipsterien paratiisi, jonka ovet ovat avoimet kaikille.

On kyse sitten joogasta, meditaatiosta tai muista aiheista, jotka auttavat edistämään henkistä ja fyysistä hyvinvointiasi. Korona-aikana voi tehdä kotona ja ulkona paljon eri asioita, jotka piristävät mieltäsi. Nykyisen ajan keskellä on mahdolista olla sosiaalinen ja pysyä hyvän seuran keskellä.