Jukka Aminoff

Juuso Walden oli hyväntekijä, urheilumies ja viimeinen patruuna. Walden tunnetaan Yhtyneiden Paperitehdaiden omistajana ja toimitusjohtajana.

Patruunalla tarkoitetaan yrityksen omistajaa, joka väittää työntekijöiden yleisestä hyvinvoinnista. Patruunoilla oli sosiaalinen omatunto, jonka takia he keräsivät laajaa suosiota.

Walden rakensi työntekijöilleen viihtyisiä asuintaloja, perusti urheilujoukkueita ja antoi varoja yleishyödyllistä toimintaa varten. Työntekijöiden ja heidän perheiden olot olivat hyvät.

Waldenin taustahistoria on mielenkiintoinen.

Hänen isä kenraali Rudolf Walden valmistui Keisarillisesta Suomen kadettikoulusta vuonna 1900. Hänen upseeriura jäi muutamaan vuoteen, jonka jälkeen hän siirtyi paperimyyjäksi Pietariin, joka oli Venäjän keisarikunnan pääkaupunki. Suomi oli tuolloin suuriruhtinaskunta Venäjän keisarikunnassa. Rudolf Walden edusti suomalaisia paperitehtaita Venäjällä, joka oli tuottoisaa liiketoimintaa.

Juuso Walden syntyi Pietarissa vuonna 1907. Venäjän vallankumous, joka syöksi keisariperheen vallasta, käynnistyi vuonna 1917. Waldenit pakenivat takaisin Suomeen. Rudolf Walden perusti Yhtyneet Paperitehtaat vuonna 1920.

Juuso Walden täydensi opintojaan ja hän aloitti työuran Lontoossa vuonna 1930. Hänestä tuli englantilaisen kulttuurin suuri ystävä. Lontoon vuodet valmistivat Waldenia tulevia tehtäviä varten Suomessa.

Toisen maailmansodan jälkeen Lontoon vuosista tuli arvokkaita, koska Yhtyneet Paperitehtaat myivät paperia Britanniaan.

Waldenista oli tunnettu jalkapallon ystävä ja hänestä tuli FC Hakan perustajajäsen.

Walden järjesti jalkapallo-otteluita Hakan ja englantilaisen Reedin välille. Reed oli paperinvalmistaja, jota johti sir Ralph Reed.

Walden oli yritysjohtajuuden lisäksi vaikutusvaltainen urheilumies, joka suosi eri urheilulaleja. Hän näytti suuntaa muille Suomen eliitin jäsenille siitä, että suomalaista urheilua kannatti tukea.

Ulkomaiset valtionpäämiehet kaikista ilmansuunnista vierailivat Valkeakosken tehtailla. Yksi heistä oli Britannian pääministeri Harold Macmillan, joka täytti Waldenin unelman.

Yhtyneiden Paperitehtaiden perintö jatkaa edelleen UPM-Kymmenen suojissa.

Kalle Virtapohjan Walden-kirja sulattaa talous- ja urheilumiesten sydämet - myös naisten.

Albert Bonnier muutti Kööpenhaminasta Tukholmaan vuonna 1835. Albertin isoveli Adolf Bonnier oli perustanut kirjakaupan Tukholmaan.

Albert oli 15-vuotias, kun hän muutti uuteen maahan. Ruotsi oli entinen eurooppalainen suurvalta ja vauras maa, joka oli vajonnut Euroopan köyhimpien maiden joukkoon.

Ruotsi menetti suuria määriä maa-alueita suuren Pohjan sodan jälkeen vuonna 1721. Viimeinen niitti Ruotsille oli Suomen menetys vuonna 1809.

Albert saapui maahan, mikä oli köyhä ja takapajuinen. Albert oli uudistuksien kannattaja. Säätyvaltiopäivät, elinkeinorajoitukset ja merkantilismi oli voimissaan.

Albert kannatti parlamentarismia, elinkeinovapautta ja vapaakauppaa. Hän myös tuki uuden rataverkoston rakentamista.

Bonnier kirjakaupan rinnalle perustettiin kustantamo, joka painatti kauno- ja tietokirjallisuutta. Bonnier kustansi suomalaiskirjailija Zacharias Topelius kirjoja. Kustantamon matkaoppaista tuli erityisen suosittuja.

Bonnier oli vanhan ajan liberaali, joka kannatti uudistuksia. Hän joutui kuitenkin ottamaan etäisyyttä uuden aikauden liberaaleihin, jotka olivat radikaaleja.

Bonnier jätti kustantamatta radikaalien käsikirjoituksia, koska hän ei halunnut joutua vaikeuksiin. Bonnierin asiakkaina oli kuningashuoneen ja hallituksen kannattajia, sekä valtiollisia toimijoita. Bonnierin elämää varjosti jatkuva tasapainottelu vallanpitäjien ja oppositioaktivistien välisessä maastossa.

Albertin tarina kietoutuu Ruotsin uudistumisen ja uuden nousun ympärille.

Bonnierin kirjakaupasta tuli lopulta Ruotsin suurin kirjakustantamo.

Viimeisten vuosien tapahtumat ovat lähentäneet Suomea ja Ruotsia. Maat päättivät hakea NATO-jäsenyyttä yhtä aikaa. Suomi liittyi puolustusliiton jäseneksi. Ruotsi odottaa vuoroaan. Suomi luopui sotilaallisesta liittoutumattomuudesta ja Ruotsi pyrkii samaan. Maat ovat lähempänä toisiaan kuin koskaan maiden itsenäisyyksien aikana.

Siksi on hyödyllistä tutustua Ruotsin historiaan. Monet suomalaiset tuntevat Suomen osuuden Ruotsin vallan historian osalta, mutta Ruotsin tapahtumat ovat voineet jäädä tuntemattomiksi, eli mitä tapahtui Pohjanlahden tuolla puolen.

Kirjailija Sanna-Mari Hovin Viikingeistä Victoriaan - Ruotsin monarkian tarina (Minerva, 2021) tarjoaa tarinan, joka keskittyy Ruotsin tarinaan aina muinaisista viikingeistä nykypäivän kuningashuoneen jäseniin.

Ruotsin hallitsijat olivat myös Suomen hallitsijoita yli 600 vuoden ajan. Suomi kuului Ruotsin kuningaskuntaan. Suomi ei ollut yhtenäinen kokonaisuus, vaan muodostui valtakunnan lääneistä. Suomi oli käytännössä Itä-Ruotsia.

Ruotsin hallitsijat perustivat Suomeen lukuisia linnoja ja kaupunkeja. Turun linna, Hämeen linna, Raaporin linna, Viipurin linna, Savonlinna ja Suomenlinna ovat linnoista tunnetuimmat. Ruotsin hallitsijat perustivat esimerkiksi Helsingin, Turun, Hämeenlinnan, Rauman, Porin, Vaasan, Tampereen, Savonlinnan, Kuopion, Haminan ja Loviisan kaupungit. Ruotsin valtakauden kädenjälki on voimakas.

Ruotsin hallitsijat ovat kirjan pääosassa ja kirjassa sivutaan tietysti historian suuria tapahtumia. Historianharrastajille kirja voi tarjoa uutta tietoa runsaiden yksityiskohtien kautta.

Hallitsijoiden tarinoiden kautta paljastuu mielenkiintoisia tarinoita Ruotsin kuningashuoneen jäsenistä. Kirja on sopii kaikille, jotka haluavat kasvattaa Ruotsi-tietouttaan.

Monet tyytyvät valmistamaan samoja pasta-annoksia vuodesta toiseen. Pastasta on kuitenkin moneksi. Vain luovuus on rajana.

Pastan valmistaminen on edullista ja pastasta saa tehtyä tyylikkäitä annoksia arvovieraiden illallispöytään.

Mikko Takala, Sami Rekola ja Tommi Anttonen ovat kirjoittaneet keittokirjan Pasta - Sata parasta pastaa (Readme.fi, 2022), jossa on sata erilaista pastareseptiä.

Kirjan reseptit sopivat lihansyöjille, kalaruokien ystäville ja vegaaneille.

Kirjassa on monipuolinen määrä erilaisia reseptejä, jotka kertovat siitä, että erilaisia pastareseptejä kannattaa kokeilla.

Pastasta saa helposti paremman, kun ostaa pelkästään paremman oliiviöljyn ja pastan.

Ensiksi kannattaa kokeilla kirjan pastareseptejä ennen kuin lähtee kokeilemaan jotain uutta. Reseptien kokeileminen antaa tukevan peruspohjan omille kokeiluille.

Kannattaa tutustua erilaisiin pastalaatuihin, oliiviöljyihin, yrtteihin, mausteisiin, lihoihin, kaloihin ja vihanneksiin.

Silloin pääset makujen ja unelmien pastataivaaseen.

Televisiossa, suoratoistopalveluissa ja kirjakaupoissa puutarha-aiheiset teemat ovat nostaneet suosiotaan.

Pandemia nosti puutarhanhoidon suosiota, koska puutarhojen viihtyisyyttä haluttiin parantaa. Väki vietti enemmän aikaa kodeissaan ja puutarhoista tehtiin uusia olohuoneita.

Puutarhanhoidon suosiolla on myös toinen myönteinen kääntopuoli, eli luonnonkirjon lisääminen. Puutarhanhoidon harjoittamisella jokainen voi osallistua ilmastonmuutoksen vastaiseen toimintaan.

Kirjamarkkinoilta löytyy runsas määrä hyviä kirjoja, jotka liittyvät puutarhanhoitoon. Tietyt kirjat antavat inspiraatiota näyttävistä puistoista ja puutarhoista, joka ovat täynnä värikkäitä istutuksia. Kirjat tarjoavat silmäniloa.

Miten päästä alkuun?

Leena ja Heikki Luodon Puutarhan parhaaksi - Suuri puutarhakirja (Readme.fi, 2023) on käytännöllinen tietokirja puutarhanhoidosta, joka tarjoaa runsaan määrän oppeja ja vinkkejä.

Miten kasvatetaan taimia? Milloin kannattaa kylvöä kukkien siemenet? Miksi puutarhassa kannattaa olla oma kasvihuone? Milloin pensaita ja puita kannattaa leikata? Mitkä ovat parhaimmat lisäravinteet? Miten kannattaa hoitaa nurmikkoa?

Puutarhan parhaaksi on kätevä käsikirja. Oppien noudattaminen saa puutarhasi kukoistamaan.

Michelle Obama tunnetaan entisenä Valkoisen talon ensimmäisenä naisena ja Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman puolisona. Nykyään hän johtaa Obama Foundation'ia, joka kouluttaa tulevaisuuden johtajia.

Michelle Obaman Minun tarinani ilmestyi vuonna 2018. Kyseessä on elämäkerta.

Valo meissä kaikissa (Otava, 2022) on hänen uutuuskirja, joka keskittyy elämänviisauden antamiseen.

Teos on syntynyt pahimman koronakriisin aikana. Koronavirus tekee vieläkin terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia tuhoja. Samaan aikaan Yhdysvalloissa tapahtui vakavia rotumellakoita. Kahtiajakautunut Yhdysvallat äänesti uudesta presidentistä. Joe Biden voitti presidentinvaalit.

Obama antaa neuvoja siihen, miten kukin voi säilyttää henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin raskaiden tapahtumien keskellä. Kyseessä ei ole käsikirja, vaan hän kirjoittaa eri aihepiireistä omien henkilökohtaisten tarinoiden kautta, jotka koskettavat sukulaisia, ystäviä ja tuttavia.

Ohjeet eivät ole suoria, mutta tarinat antavat tilaa oivalluksille. Kaiken pahuuden ja epävarmuuden keskellä Obaman kirja on lämminhenkistä ja tasapainoista luettavaa näin levottomien aikojen keskellä.

Kivijalkakauppojen kuolemaa on povattu jo pitkän aikaa. Puheet ovat olleet ennenaikaisia. Kivijalkakauppa on se, joka kannattaa vieläkin.

Heikki Peltola, Kari Neilimo, Lasse Mitronen ja Hannu Kuusela ovat kirjoittaneet Kaupan huiput - Kun hyvä ei riitä (Alma Talent, 2022) -kirjan. Kirjoittajilla on valtava määrä tietoa, kokemusta ja näkemystä kaupan alan tilasta.

Kirjan tarina alkaa kaupan alan historiasta, joka esittelee kaupan alan yrityksiä ja lukuja. Kaupan ala on aina ollut jatkuvan muutoksen keskellä.

Tavaratalot, ostoskeskukset, kotimaiset ja kansainväliset kauppaketjut ovat muokanneet Suomen markkinaympäristöä.

Suomen ensimmäinen nykyaikainen ostoskeskus on vuonna 1984 ovensa avannut Itäkeskus, joka sijaitsee Helsingissä. Tämän jälkeen Suomessa on avattu jatkuvasti uusia ostoskeskuksia. Viimeisten vuosien aikana vauhti on vain kiihtynyt.

Pääkaupunkiseudulla ovensa ovat avanneet Tapiolan Ainoa, Kalasataman REDI, Pasilan Tripla, Matinkylän laajennettu Iso Omena, Espoonlahden uudistettu Lippulaiva ja monia muita. Lippulaivakaan ei enää ole pelkkä ostoskeskus, vaan kaupunkikeskus. Ostoskeskukset ovat korvanneet torielämän. Ostoskeskuksissa viihdytään ja kulutetaan aikaa.

Kaikki on isompaa ja nykyaikaisempaa.

Järvenpään K-Citymarket valittiin vielä maailman parhaaksi ruokakaupaksi vuonna 2019.

Suomen kaupan alalla menee varsin hyvin, joka kielii korkeasta osaamisesta ja halusta kehittyä trendien mukana. Kaupan ala on kansainvälistynyt, joka on kehittänyt kauppojen tarjontaa. Kaikki on kuluttajien eduksi. Kirjassa keskitytään kertomaan eri ketjubrändien historiasta ja nykytilasta.

Kirjoittajat antavat teoksessaan neuvoja siihen, että miten kaupan alalla tulee toimia ja miten luodaan toimiva konsepti kaupan alalle. Yksi neuvo on se, että kivijalkakaupan tulee olla myös verkossa ja kauppaa tulee ohjata markkinatiedon voimin.

Kirja on laadittu huolella. Kirjassa on runsaasti kattavaa tietoa yrityksistä ja taloudellisista tuloksista. Kirja antaa hyvän kurkistuksen yritysten taakse, joita suomalaiset kohtaavat päivittäin.

Edellinen kirja-arvostelu käsitteli omistamista ja omistajien roolia yrityksissä. Seuraava arvostelu käsittelee erittäin läheistä asiaa, eli johtoryhmää.

Pitkäaikaisen pandemian jälkihöyryt, laukkaava inflaatio, nousevat korot, heikkenevä ostovoima, hintoja nostava energiakriisi ja geopolitiikan yllätyskäänteet luovat lisäpaineita yritysjohtajille.

Yrityksen rakenteen tulee olla nykyaikainen ja yritysjohtajien tulee kyetä harjoittamaan tiivistä yhteistyötä kriisitilanteen keskellä. Monia johtoryhmiä muokataan tällä hetkellä uuteen uskoon, koska edessä ovat haastavat ajat.

Mikko Luoma on kirjoittanut Johtoryhmän käsikirjan (Alma Talent, 2021), joka käsittelee johtoryhmien merkitystä yrityksissä.

Kirjassa sanotaan, ettei yrityslainsäädäntö edellytä johtoryhmän perustamista, mutta hallitus pitää olla. Monilla yrityksillä on olemassa oma johtoryhmä, joka on luotu vapaaehtoisuuden pohjalta.

Johtoryhmän puheenjohtaja on usein toimitusjohtaja. Johtoryhmän jäsenillä on omat vastuualueet. Johtoryhmän jäsen voi olla keskittynyt markkinointiin, tuotekehitykseen, myyntiin, viestintään, kansainvälistymiseen, yhteiskuntasuhteisiin, digitalisaatioon, talouteen, tuotantoon tai henkilöstöasioihin.

Kirjassa kerrotaan, että miten luodaan johtoryhmä ja miten sen tulee toimia. Jokaisen yrityksen tavoitteena on luoda oma Dream Team, joka puhaltaa yhteen hiileen. Kirjan esimerkkinä käytetään Nokian ikonisia johtoryhmiä, jotka luotsasivat Nokian maailman suurimmaksi matkapuhelinvalmistajaksi 1990-luvulla.

Tavoitteena on luoda johtoryhmä, joka on tehokas ja toimiva, mutta samaan aikaan tulee välttää johtoryhmän ylikuormittamista.

Kirja vastaa kysymyksiin, että mitkä ovat johtoryhmän puheenjohtajan ja jäsenten roolit. Teos antaa suosituksia hyvistä työskentelytavoista. Samaan aikaan kerrotaan toimintatavoista, joita jäsenien tulee vältellä.

Johtoryhmän jäsenten yläpuolella on hallitus. Hallitus on muodostettu omistajien toiveiden mukaan. Johtoryhmän tulee kyetä harjoittamaan yhteistyötä hallituksen kanssa, joka edustaa omistajia.

Johtoryhmän alapuolelle voidaan perustaa alajohtoryhmiä, jotka keskittyvät kapeisiin osaalueisiin.

Kyseessä on kokonaisvaltainen teos. Kirjan sanomana on se, että johtoryhmien osaamista ja työskentelytapoja tulee kehittää jatkuvasti.

Yksikään yritys ei koskaan kykene luomaan täydellistä ja virheetöntä johtoryhmää, mutta hieman paremmin toimiva johtoryhmä voi saada aikaiseksi myönteisiä tuloksia.

Pandemian jälkihöyryt, laukkaava inflaatio, nousevat korot, heikkenevä ostovoima, hintoja nostava energiakriisi ja geopolitiikan yllätyskäänteet vaikuttavat kaikkiin yrityksiin.

Tero Luoman kirja Osaava omistaja - Hyvän omistamisen käsikirja (Alma Talent, 2018) julkaistiin jo muutamia vuosia sitten, mutta ajankohtaisten tapahtumien vuoksi kirja on syytä nostaa suositusten joukkoon.

Maailmantalous elää tällä hetkellä suuren kriisin keskellä. Monet maat ajautuvat taantumaan. Jotkut maat kohtaavat laman. Miten käy yritysten ja pääomien?

Passiivisten omistajien aika on ohi. On toimeliaiden omistajien aika, koska yritykset tarvitsevat aktiivista ohjausta.

Luoman teos on erittäin kattava käsikirja omistamisesta. Teoksessa käydään läpi kansainvälisen ja suomalaisen omistamisen historiaa filosofisella otteella.

Kirjan vieraskirjoittajina on runsaasti tunnettuja suomalaisia omistajia ja omistamiseen perehtyneitä ammattilaisia. Kirjoituksista huokuu käytännön pitkäaikainen kokemus.

Kirjassa käydään läpi erilaisia omistamisen muotoja kuten julkisia osakeyhtiöitä, yksityisiä perheyrityksiä ja osuuskuntia.

Kirjan tärkein anti nykypäivänä on se, että miten omistajat voivat ohjata yrityksiä kriisien läpi. Mikä on omistajan rooli yrityksessä? Mikä on omistajan muistilista? Mikä on hallituksen jäsenten rooli yritysten johtamisessa? Näihin tärkeisiin kysymyksiin tarjoillaan vastauksia.

Geopoliittisten myllerrysten keskellä yritykset kaipaavat aktiivista osallistumista omistajiltaan. Osaava omistaja -kirja antaa arvokkaita neuvoja siihen, että miten omistajien tulisi toimia. Käsikirjaa on syytä pitää työpöydällä.

Kansainvälinen diplomatia käy tällä hetkellä kovilla kierroksilla, koska Euroopassa käydään sotaa Venäjän ja Ukrainan välillä. Diplomatialla on aina mahdollisuus onnistua, mutta diplomatian onnistuminen edellyttää kaikkien osapuolien tasavertaista osallistumista.

Kirjamarkkinoille on ilmestynyt ajankohtainen uutuusteos, joka kertoo Suomen ulkopolitiikan grand old manin, eli ministeri Jaakko Iloniemen elämästä ja urasta ulkopoliittisena taustavaikuttajana.

Suurlähettiläs Hannu Himanen on kirjoittanut elämäkerran Iloniemi - Eminenssi (Docendo, 2022), jossa kerrotaan Iloniemen monipuolisesta urasta kansainvälisten suhteiden ja elinkeinoelämän palveluksessa.

Kirja on laadittu mainiolla tavalla, koska teoksessa kerrotaan Iloniemen henkilökohtaisia tarinoita, mutta samaan aikaan kuvaillaan Suomen asemaa maailmanpolitiikan tapahtumien keskiössä eri vuosikymmenien ajoilta.

Teoksessa keskitytään ennen kaikkea toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan jolloin Suomi eli keskellä kuuminta kylmää sotaa puolueettomana maana. Teoksen lopussa kerrotaan Suomen tiestä Euroopan unionin jäseneksi sekä keskitytään viime kuukausien kielteisiin tapahtumiin Suomen lähialueilla.

Kirjassa on runsaasti mielenkiintoisia yksityiskohtia eri asioista ja yksi merkittävä tieto on se, että Suomen Washingtonin suurlähettiläänä ollessaan Iloniemi joutui paimentamaan amerikkalaisia teknologian vientilupien suhteen, koska kylmän sodan aikana Suomen poliittisesta asemasta liikkui erikoisia mielikuvia, eli Suomi olisi ollut liikaa kallellaan kohti itää, jonka takia amerikkalaiset eivät olisi mielellään antaneet vientilupia teknologiatuotteille.

Toinen mielenkiintoinen seikka on se, että kuinka suurta taiteilua oli rakentaa kestävä ulkopoliittinen linja kylmän sodan aikaisessa maailmassa, koska tuolloin piti ottaa huomioon sisäisiä ja ulkoisia voimia, jotka olisivat mielellään vieneet Suomea liikaa suuntaan tai toiseen, jonka seurauksena Suomi olisi ajautunut joko lännen tai idän painostuksen kohteeksi.

Teoksen pääsanomana voidaan pitää sitä, että maailmanpoliittinen ympäristö on aina jatkuvassa pienessä tai suuressa muutostilassa, jonka takia diplomatialle on aina tilausta. Oli kyse sitten hienosäätöä vaativista toimenpiteistä tai suurista liikkeistä.

Himanen on tehnyt tyylikkään ja arvokkaan teoksen Iloniemestä, jonka lukeminen oli suuri ilo.