Jukka Aminoff

”Kylmä sota päättyi liberaali demokratian voittoon ja uuteen maailmanjärjestykseen. Imperiumit ja etupiirit katosivat. Näin kuviteltiin.”

Tänään halusin jakaa kanssanne lukusuosituksen, sillä harvoin tulee vastaan kirjaa, jonka sanoma on yhtä ajankohtainen ja tärkeä.

Jukka Aminoff avaa uutuusteoksessaan Suomen Ruotsi ja Venäjä – Suomi muuttuvien maailmanjärjestysten keskellä (Readme.fi, 2021) kiinnostavalla tavalla maailmanhistoriaa ja -politiikkaa sekä tulevaisuuden muutosvoimia.

Historia on kiehtovaa – varsinkin silloin, kun se on kirjoitettu elävästi. Kirja herättää yli 3500 vuotta vanhan tarinan elämään tavalla, jota ei malttaisi laskea kädestään.

Mikä tärkeintä, Aminoff ei tyydy katsomaan menneeseen, vaan auttaa ymmärtämään nykyisyyttä sekä kannustaa rakentamaan parempaa tulevaisuutta.

Kirjoittajaa lainaten:

”Historiasta on mahdollista löytää paljon odottamattomia voimavaroja. Maa ilman ymmärrystä historian suurista tapahtumista on sieluton ja eksynyt. Historiasta on mahdollista löytää tiekarttoja tulevaan.”

Kirja-arvostelun kirjoitti kirjailija Martti Vaalahti

Suomen muotimaailman rautarouva, eli Marimekon entinen omistaja Kirsti Paakkanen menehtyi vain muutama viikko sitten.

Moni heräsi kysymään, että ehtikö 92-vuotiaana menehtynyt Paakkanen jättämään elämäkerran taakseen.

Paakkasen elämäkerran kohdalla tapahtui suuri onni, koska kirjailija Ulla-Maija Paavilainen ehti kirjoittamaan teoksen juuri ennen nykyisen pandemian alkamista vuonna 2019.

Elämäkerran suhteen glamourin ja muodin jumalattaren onni oli puolella.

Paakkanen syntyi hengelliseen ja köyhään perheeseen Saarijärvellä vuonna 1929. Suomi oli tuolloin nuori ja itsenäinen tasavalta.

Paakkasella oli kunnianhimoisia unelmia, jotka toivat hänet Helsinkiin, eli Suomen mittakaavasta katsottuna suuren ja nopeatempoisen maailman keskuuteen.

Erinäisten työpaikkojen kautta hänen ura päätyi Stockmannin ja mainosmaailman kautta yrittäjäksi ja Womena-mainostoimiston perustajaksi.

Paakkanen sai itselleen näköalapaikan Suomen markkinoinnin ja mainonnan maailmaan.

Vuonna 1990 Paakkanen myi mainostoimistonsa ja siirtyi viettämään eläkepäiviään Ranskaan.

Pian Suomessa alkoivat lama-ajan vuodet. Amer-yritys omisti ikonisen suomalaisen muotitalon, eli Marimekon.

Amerin ongelmaksi muodostui se, että Marimekko tuotti jatkuvasti tappiota ja Marimekko oli pian siirtymässä kohti historian roskatynnyreitä.

Paakkanen riensi pelastavaksi enkeliksi, mutta kirja ei kerro sitä, että millä hinnalla ja millä ehdoin Paakkanen sai pahasti turskaa takovan suomalaisen muodin kehdon itselleen.

Suomi sai itselleen ikioman Coco Chanelin. Marimekkoa uudistettiin ja pian muotitalo takoi voittoa. Nousukiito oli alkanut.

Paakkasen näkemyksen mukaan suomalaisen kulttuurin sielu on köyhyydessä. Markkinoinnin tulee olla tavanomaista ja arkista, joka puree suomalaisiin kuluttajiin.

Paakkanen itse sen sijaan viihtyi Ranskan Rivieralla, eli Côte d’Azurilla, jossa hän omisti toisen kodin. Nizzasta, Saint-Jean-Cap-Ferratista ja Monacosta tuli hänelle läheisiä paikkoja. Välimeren sinisen rannikon lumo puri eleganssillaan. Paakkanen suosi ranskalaisia, italialaisia ja brittiläisiä luksusmerkkejä muodissa ja autoissa.

Allekirjoittanut muistaa Marimekon juhlanäyttelyn avajaisjuhlat vuodelta 2001, jotka pidettiin Helsingin Designmuseossa. Kutsuvieraiden joukossa oli Suomen kermaa alkaen tasavallan presidentistä, yritysjohtajista, taiteilijoista ja viihteen supertähdistä. Juhlissa oli selvästi aistittavissa syvää itseluottamusta tulevaisuutta kohtaan ja hyvää henkeä nostattivat myös runsaat kuohuviinitarjoilut.

Paavilaisen teos Paakkasesta on tärkeä taltiointi suomalaisesta talous-, muoti- ja kulttuurihistoriasta. Onhan Marimekko suomalaisen muodin näkyvin ikoni ja Paakkanen loi nykyaikaisen pohjan tämän ajan Marimekolle.

Kirja on suosittelemisen arvoinen glamourin, muodin ja bisneksen ystäville.

Pankkiiri, kauppatieteen tohtori Björn Wahlroos tunnetaan herättelevistä puheenvuoroistaan ja kirjoistaan.

Wahlroosin uutuuskirja Barrikadeilta pankkimaailmaan - Eräänlaiset päiväkirjat 1952-1992 (Otava, 2021) vie lukijan kuitenkin muistelmateoksen äärelle.

Wahlroos avaa kirjan alkumetreillä suhdettaan nuoruusvuosiinsa, jotka ovat leimanneet häntä vuosikymmenten ajan, eli hänen nuoruusvuosien suhde kommunismiin ja taistolaisuuteen, joka kesti vain muutaman vuoden ajan. Kyseessä oli nuoruuden hairahdus ja suunta kääntyi pian kohti kapitalismia ja liberalismia sekä suomenruotsalaisia pääomapiirejä. Kommunismin edustama köyhyys oli vaihtumassa kapitalismin edustamaksi hyvinvoinniksi.

Wahlroos valmistui kauppatieteen maisteriksi ja tohtoriksi Helsingin Hanken Svenska handelshögskolanista 1970-luvulla. Pian edessä olivat vuodet kansantaloustieteen luennoitsijana, tutkijana ja professorina.

Akateemisten vuosien jälkeen alkoivat hänen vuodet pankkimaailmassa, jotka ovat uutuuskirjan varsinainen suola.

Kasinotalouden vuodet tunnetaan solariumrusketuksista, lasikuituveneistä, Miami Vice’n tunnusmusiikista, kimmeltävistä paleteista, järjettömistä olkatoppauksista, pörssipeleistä, yrityskaappauksista, sekä ikuisen talouskasvun ja hyvinvoinnin ajasta. Suomen markan voimaan uskottiin positiivisen aggressiivisuuden tavoin. 1980-luku oli glamourin vuosikymmen.

Taloushistorioitsijoille ja aikansa bisnesvaikuttajille kirjan tapahtumat ja henkilöt avaavat tietysti uusia näkökulmia 1980-luvun ajan tapahtumiin, joissa oli aimo annos draamaa, selkäänpuukottamisia ja kieroiluja Falcon Crest’in ja Dallas’in televisiosarjojen tavoin. Suomen talouspiirit olivat sen verran pienet, että päät kolisivat.

Wahlroosin kirjassa palautetaan mieliin kuinka Marskin, Savoyn ja Palacen savuisissa ja kosteissa kabineteissa taottiin kauppoja kuin sepät rautaa. Oli kyse sitten pitkistä lounaista ja illallisista. Viskipitoisten fasaanijahtien aikana ruodittiin seuraavia peliliikkeitä aatelislinnojen kupeessa. Pääkonttorien kulmahuoneita ja kokoustiloja koristivat suomalaistaiteilijoiden harvinaiset ja kalliit mestariteokset.

Vielä 1980-luvulla siirryttiin illallisen jälkeen polttamaan tuhteja kuubalaisia sikareja ja nauttimaan väkeviä krogilaseista suurella nautinnolla, mutta nykyaikana saadaan tyytyä alustatalouden kuljetuspalvelujen tuomiin gluteenittomiin tuotteisiin ja nykiviin videopalavereihin.

Wahlroos vie lukijan 1980-luvun tarun- ja rahanhohtoiseen maailmaan, joka muistuttaa Monopoli-lautapeliä.

Yhteiskunta alkaa hiljalleen avautumaan ennalleen lähes kahden vuoden jälkeen.

Myyntitykit ovat selviytyneet kuivin jaloin kriisin keskeltä. Kabinettien, ravintoloiden, loungeklubien, baarien ja yökerhojen ovet avautuvat hiljalleen ja kosteat myynti-illat odottavat palkintoina.

Pätkivien, nykivien ja mykkien videopalaverien aika alkaa taantumaan huippuvuosistaan. On tavanomaisten myyntikohtaamisten aika. Vanhat kaupparatsut lähtevät kuin nuoret varsat kohti kauppalaitumia ja pokien kiilto silmissä.

Sarjayrittäjä, -sijoittaja ja -kirjailija Kim Väisänen on loihtinut koronakriisin aiheuttaman erakoitumisen aikana Huippumyyjät-teoksen.

Kirjaa varten on valikoitu kuusitoista huippumyyjää, jotka kertovat omat henkilökohtaiset myyntimatkansa, sekä he antavat rahanarvoisia vinkkejä myyntiä varten.

Huippumyyjät kertovat teoksessa arkisia tarinoita myyntityöstä. Huippumyyjien tarinat poistavat tarpeetonta rimakauhua myyntityöltä.

Myyjien tarinat ovat kerrottu puhekielellä, joissa on slangia ja murteita. Tämä tekee teoksesta helposti lähestyttävän, sekä poistaa tarpeettomia myyttejä myyntityöltä.
Itseasiassa myyjien tarinat antavan hauskan ja rennon mielikuvan myyntityöstä.

Ilahduttavaa on se, että myynnin arvostus ja yleinen kiinnostus myyntityötä kohtaan on alkanut kasvamaan.

Huippumyyjät-kirja on yksi tärkeä palanen siinä, että myyntityön arvostus kasvaa, sekä myynti on yksi, arkinen ja arvostettu ammatti muiden joukossa.

Myyntityön kiehtovuutta lisää se, että pääsee edustamaan kiinnostavia brändejä, sekä kohtaamaan mielenkiintoisia ostajia.

Aina, kun keskustellaan yhteiskunnallisesti siitä, että Suomen viennin pitää vetää, jotta hyvinvointivaltiota voidaan pitää pystyssä.

Pitää muistaa, että kaikkien vientilukujen takana ovat myyjät, eli jokaisen vientiluvun takana on myyjiä, jotka ovat allekirjoittaneet kauppasopimuksia kansainvälisten ostajien kanssa. Myyjät ovat eturintaman sankareita.

Huippumyyjät-kirja kannattaa lukea. Myyntityö on ostajien auttamista, sekä erittäin sosiaalinen työ, jossa ihmisrakkaudella pääsee pitkälle.

Huipulla tuulee raha, mutta kylmiä pokia pitää lämmitellä.

Korona-aika on ollut monille pysähtymisen aikaa. Joillekin on suotu mahdollisuus rauhoittua, pohtia elämää uudesta näkökulmasta ja heijastella aiempia arvoja, tekoja ja tapoja.

Itsensä kehittämiseen keskittyvä kirjallisuus on noussut suureen suosioon ja tämänkertaisessa vuorossa on kirjailija Martti Vaalahden uutuuskirja Sanomattakin selvää ? - Käsikirja kaikesta sanomisen arvoisesta (WSOY, 2021).

Teoksen pääsanomana on se, että miksi emme osaa olla hiljaa kun siihen on järkevä syy ja miksi emme puhu silloin kun pitäisi.

Vaalahti nostaa kirjansa teemoiksi rakkauden, luottamuksen, virheiden myöntämisen, avun hakemisen, kohteliaisuuksien ja kannustuksen tärkeyden. Ihmisten pitäisi unohtaa täydellisyyden tavoittelu ja iloita elämästään juuri sellaisena kuin se, joka on epätäydellinen maailma. Vaalahti korostaa unelmien ja onnellisuuden tärkeyttä.

Kyseessä on Vaalahden näköinen teos, joka on hieman melankolinen ja teos on päällystetty kauniilla sanoilla. Teos sopii erinomaisen hyvin jurolle miehelle, joka haluaa tuoda tunteensa esille vaikeiden aikojen keskellä.

Sanomattakin selvää vai selvästi sanottuna?

Eletään vuotta 1887. Suomi on suuriruhtinaskunta ja Suomen suurin vientimarkkina on maailmanhistorian suurin imperiumi, eli Brittiläinen imperiumi.

Helsingissä avataan Suomen ensimmäinen, eurooppalaistyylinen luksushotelli suomalaisyrittäjä Carl Wilhelm Kämpin johdolla ja arkkitehtinään Theodor Höijer.

Hotelli Kämpistä muodostui historiansa aikana yritysjohtajien, taiteilijoiden, toimittajien, tutkijoiden, kirjailijoiden, poliitikkojen ja korkeiden virkamiesten kohtaamispaikka.

Kämpissä työskennelleet Kimmo Aho, Ville Liikanen ja Mika Vitikka ovat kirjoittaneet historiikin Suomen kuuluisimman ja korkeatasoisimman hotellin historiasta. Teoksen nimi on Minä menen Kämpiin takaisin - Cocktaileja ja tarinoita Kämpin baarista (Docendo, 2019).

Kämp on ollut hotellialan edelläkävijä. Kämp toi Suomeen ensimmäisen baarin. Baarin historia juontaa brittiläisiin ginpalatseihin ja Yhdysvaltoihin muuttaneet siirtolaiset muokkasivat ginpalatsien pohjalta amerikkalaiset baarit.

Kämp toi markkinoille Suomen ensimmäisen American Bar'in 1900-luvun alkupuolella, joka herätti suurta kiinnostusta ja ihailua. Kämpistä tuli pitkien ja kosteiden lounaiden viettopaikka.

Kämpistä on kirjoitettu lukuisia kiehtovia tarinoita, mutta yksi on ylitse muiden ja se on Akseli Gallen-Kallelan maalaama Symposium, joka on muodostunut legendaariseksi ja herättää usein naurahduksia.

Taulussa ovat itse taulun maalaaja Gallen-Kallela, tukevassa humalassa oleva säveltäjä Oskar Merikanto, tupakkaa kädessään pitävä säveltäjä Robert Kajanus ja tyhjyyteen katsova säveltäjämestari Jean Sibelius.

Monet Kämpissä vietetyt illat toivat ideoita siihen, että miten Suomen itsenäisyyspyrkimyksiä tuli edistää. Suomi sai itsenäisyyden ja monilla taiteilijoilla oli suurta merkitystä sille, että miten kansallishenkistä mielialaa nostatettiin.

Kämp on kokenut myös kauhun hetkiä. Talvisodan aikana kansainvälinen lehdistö piti Kämpiä päämajanaan ja hotellista lähetettiin tietoja siitä, että miten urhea Suomi taisteli idän karhua vastaan.

Suomen talous koki kovia ensimmäisen ja toisen maailmansodan tapahtumien takia. Suomi köyhtyi, eikä Suomi saavuttanut jatkuvaa varakkaiden vieralijoiden kävijävirtaa, jonka takia tarunomaisen Kämpin tarina kulki loppuaan.

Ensimmäisen Kämpin tarina päättyi vuonna 1965, koska kiinteistön omistaja Kansallis-Osake-Pankki ei löytänyt jatkajaa ja vuokralaista hotellille. Tämän takia kiinteistöstä tuli pankin pääkonttori.

1990-luku oli Suomessa suurten murrosten aikaa. Neuvostoliitto romahti. YYA-sopimus heitettiin roskakoriin. Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi ja NATO:n rauhankumppaniksi. Vuonna 1999 Suomi päätti liittyä euroalueeseen. Suomi oli taittanut 1990-luvun laman.

Nokian johdolla Suomea vietiin maailmalle. Suomen informaatioteknologia-alalla vietettiin villejä vuosia. Suomeen valui eurooppalaisia ja amerikkalaisia pääomia. Suomen talouskasvu oli kovaa ja Suomi kansainvälistyi vauhdilla.

Suomen Kansallis-Osake-Pankki ja Suomen Yhdyspankki olivat yhdistyneet Merita Pankiksi, joka omisti Kämpin kiinteistön. Uusi pankki päätti etsiä Kämpin rakennukselle uuden hotelliyrittäjän.

Amerikkalaisen Marriott Internationalin Luxury Collection otti Kämpin vetovastuun vuonna 1999 ja näin luotiin historian toinen Kämp, joka pursuaa suomalaista ja amerikkalaista luksusta. Vuosituhannen Suomi palannut takaisin kansainvälisten vieraiden ja markkinoiden keskuuteen.

Kämpistä tuli Helsingin vetonaula ja kansainvälisten vieraiden ykköshotelli. Hotellissa ovat yöpyneet Mick Jagger, Keith Richards, Elton John, Madonna, Lady Gaga, Ozzy Osbourne, David Bowie, Shakira, Whitney Houston, Bruce Springsteen, Yhdysvaltain ulkoministeri Madeleine Albright ja monia muita.

Condé Nast ja Forbes luokittelivat Kämpin ensimmäisten vuosien aikana maailman ja Euroopan parhaimpien luksushotellien joukkoon. Arvostettu ja äärimmäisen suosittu, suomalainen City-lehti valitsi Kämpin baarin Helsingin parhaaksi baariksi vuosina 2002 ja 2003.

Hotelli Kämp on maamerkki, joka kertoo Helsingin ja Suomen asemasta maailmalla. Luksushotelli on merkki siitä, että Suomi on menestyvä ja kiinnostava maa vierailla.

Teoksen kirjoittajat ovat tehneet oikeaoppisesti Kämpin historiasta viihdyttävän ja hauskan. Kirjassa on runsaasti kiinnostavia tarinoita, kiehtovia drinkkireseptejä ja hotellin maukkaiden ruokavaihtoehtojen esittelyjä.

Teos saapui markkinoille juuri ennen kuin alkoi tapahtumaan merkittäviä siirtoja.

Norjalainen hotelliyrittäjä Petter Stordalen osti Kämpin ja joukon muita helsinkiläisiä luksushotelleja itselleen vuonna 2019.

Vuonna 2020 käynnistyi pandemia, joka aiheutti pitkäaikaisen hiljaiselon.

Kämp ei jäänyt makaamaan laakereilleen, vaan alakerran baari ja ravintola kokivat mittavat remontit, eli alakerta sai uuden ilmeen.

Kämpin uusi ilme jäi odottamaan iloisen, sosiaalisen ja huolettoman 2020-luvun tuloa.

Hinnoittelusta on kirjoitettu paljon kirjoja, mutta omien kokemuksien mukaan monet kirjat jättäneet enemmän kysymyksiä kuin antaneet vastauksia. Olisiko tässä viimeinkin teos, joka antaa enemmän vastauksia kuin herättää kysymyksiä?

Professori Hermann Simon, Mikael Orvomaa, Andreas Jonason ja Felix Mörée ovat kirjoittaneet teoksen Hinnoittelun voima - Miten kaikki pyörii hinnan ympärillä (Alma Talent, 2021). Professori Simon on kansainvälisesti tunnettu hinnoitteluun erikoistunut tutkija, jonka pitkäaikainen kokemus puhuu kansien välissä.

Latinan kielinen sana pretium tarkoittaa yhtä aikaa hintaa ja arvoa. Roomalaiset ymmärsivät hinnan merkityksen. Teoksen pääsanoma kietoutuukin arvon ja hinnan ympärille. Mikä on sopiva hinta tuotteelle tai palvelulle, joka antaa arvoa kuluttajille ja ostajille?

Kirjassa käydään läpi massamarkkinoiden ja luksuksen hinnoittelua, sekä runsas määrä erilaisia hinnoittelumalleja, jotka sopivat nykyiseen aikakauteen. Hinnoittelu vaatii tarkkuutta, koska yritykset voivat myydä liian halvalla, jonka takia yritykset menettävät huomattavan määrän tuloja tai sitten pyydetään liian korkeita hintoja, jotka karkottavat ostajat pois.

Teoksessa tuodaan esille myös karu esimerkki kansainvälisestä kilpailusta. Kiinassa voidaan valmistaa suodatin kaivosteollisuuden tarpeisiin 20 000 eurolla, kun Suomessa saman suodattimen valmistaminen maksaisi 200 000 euroa. 180 000 euron hintaero yhtä laadukkaasta suodattimesta on mahdoton myyntitehtävä kelle tahansa yritysmyyjälle. Ylikalliin suodattimen myyminen ostajayritykselle olisi myös typerä veto, koska ostaja menettäisi kilpailukykyään markkinoilla. Myyjät ja ostajat elävät symbioosissa.

Oikeaoppisen hinnoittelun avulla yrityksistä tehdään kannattavia ja voitollisia, eli elinvoimaisia, jotka pystyvät kehittymään, laajentumaan ja työllistämään.

Vääräoppinen hinnoittelu taas johtaa siihen, että yritys ajautuu konkurssiin, sijoittajat menettävät rahansa ja työntekijät lentävät vauhdilla työttömyyskortistoon. Valtio ja kunta menettävät myös suuren määrän verotuloja.

Voiton tuottaminen on siis pakollinen edellytys kaikille yrityksille ja asiaan voidaan vaikuttaa järkevällä hinnoittelulla, joka myös asettaa sen, etä kuinka paljon yrityksen tulee myydä tuotteitaan ja palvelujaan.

Hinnoittelun voima ei ole ainoastaan kirja hinnoittelusta, vaan teos avaa myös ovia siihen, että miten eri markkinat ja yritykset toimivat. Tämä teos on tarkoitettu markkinatalouden ystäville.

Monet markkinat ja yritykset toimivat erittäin pienillä katteilla. Tästä syystä johtuu se, että monet yritykset ajautuvat välittömästi vaikeuksiin, kun markkinat alkavat sakkaamaan. Voin vain kuvitella niitä kauhutarinoita, joita on syntynyt nykyisen pandemian keskellä.

Kyseessä on ehdottomasti paras kirja hinnoittelusta, jonka olen tähän asti lukenut ja kyseisiä teoksia olen lukenut paljon.

Tämän teoksen lukeminen oli henkilökohtaisesti tärkeä kokemus, koska kirjoitin yhdessä tietokirjailija Mika D. Rubanovitschin kanssa teoksen Ostovallankumous - Miten moderni myyjä vastaa asiakkaan muuttuvaan ostoprosessiin vuonna 2015. Olin erityisen utelias lukemaan, että onko tässä teoksessa jotain täysin uutta, joka olisi jäänyt mainitsematta Ostovallankumous-kirjassa ja mikä oli kirjoittajien lähestymistapa. Kirjassa oli paljon samaa.

Menestys syntyy asiakaskokemuksesta -kirjassa painotetaan yrityksen suurta kuvaa aina strategiasta sisäiseen työkulttuuriin. Kirjoittajat painottavat sitä, että miten yrityksen sisäinen hyvinvointi heijastuu ostajien saamiin kokemuksiin. Teoksessa painotetaan myös sitä, että yritysten tulee olla entistä enemmän asiakaskeskeisiä. Yritysbrändin tulee olla houkutteleva.

Teos on mainio lukijoille, jotka hyppäävät ensi kertaa nykyaikaisiin markkinoihin. Kirja kertoo lukijoille siitä, että B2B-brändien tulee muistuttaa entistä enemmän kuluttajabrändejä asiakaspalvelun, markkinoinnin ja kokemuksien suhteen.

Teoksessa toki mainitaan, että yritystoiminnassa on aina kyse ihmisten välisestä toiminnasta, mutta välillä tuntui, että teos kiersi tärkeintä aihetta kuin kissa kuumaa puuroa.

Kirja olisi voinut entistä painokkaammin korostaa myyjien merkitystä, eli myyjät luovat kokemuksia yritysten ja ostajien välillä. Sosiaalisesti taitavat myyjät ovat niitä joiden kanssa ostajat haluavat olla tekemisissä.

Kuitenkin, kirja on lukemisen arvoinen.

Nykyiset markkinat ovat mahdollistaneet sen, että kaikki brändit voivat saada itselleen näkyvyyttä. Näkyvyyden saamiseksi riittää se, että sinulla on tietokone, älypuhelin, kotisivut ja sosiaalisen median kanavat.

Pienille ja aloitteleville yrityksille nykyinen digitaalinen markkinaympäristö avaa paljon mahdollisuuksia, eli kynnys saada näkyvyyttä on madaltunut.

Uusi markkinaympäristö on aiheuttanut sen, että yritysten kilpailu huomiosta on kasvanut. Kohina ja meteli ovat valtavaa. Nykyinen pandemia on aiheuttanut sen, että ilmiö on vain kiihtynyt.

Miten voidaan erottautua kilpailusta ja saada kestävää huomiota ostajilta?

Vastauksena on tietysti se, että brändin tulee olla kiehtova, tunteita herättävä ja myyntiä aiheuttava rahasampo.
Mutta onko brändin rakentaminen salatiedettä?

Siksi tällä kertaa kirja-arvostelussa on mainosyrittäjä Pekka Ruokolaisen Brändikäsikirja - Näin teet yritysbrändistä vetovoimaisen! (Kauppakamari, 2020).

Ruokolainen on kirjoittanut napakan teoksen, joka kertoo brändin rakentamisen perusteet yksinkertaisella ja suoraviivaisella tavalla. Brändien rakentaminen ei ole mitään salatiedettä, vaan luovaa ja johdonmukaista toimintaa.

Kirjassa luetellaan kaikki ne osa-alueet, jotka tulee huomioida, kun rakennat brändisi perustukset. On kyse sitten digitaalisesta tai kivijalkakaupasta. Perustuksien huolellinen rakentaminen on tärkeää, koska muuten bränditalosi nousee vinoon.

Jos luulit, että elämme brändien jälkeistä aikaa. Asia on juuri päinvastoin. Ainoastaan vahvalla brändillä ja lumoavilla tarinoilla voit erottautua äänekkään markkinakilpailun keskellä.

Tekoäly, toiselta nimeltään keinoäly, on jo keskuudessamme. Kyseessä ei ole mikään kaukana tulevaisuudessa oleva teknologia. Monet eivät vaan huomaa sitä, että tekoäly on osa päivittäistä elämäämme.

Tekoäly on tuttu asia, jos olet ahkera YouTube-videoiden käyttäjä. Googlen tekoäly kerää tietoja siitä, että mitä videoita katselet. Katseluhistorian kautta tekoäly suosittelee sinulle seuraavia, uusia videoita katseltavaksi, jotka voisivat kiinnostaa sinua.

Samanlainen tekoäly toimii Amazonin verkkokaupassa, Spotifyn musiikkipalvelussa, Netflixin elokuvapalvelussa, Facebookissa, Instagramissa ja monissa muissa paikoissa.

Tekoälyn tarkoituksena on tehdä elämästäsi helpompaa, jotta löydät sinua kiinnostavia asioita mahdollisimman vaivattomalla tavalla. Tekoäly ei voi kuitenkaan tietää aivan kaikkea mikä sinua voisi kiinnostaa juuri ja nyt tulevaisuudessa, mutta tekoäly oppii koko ajan entistä enemmän mitä enemmän sitä ruokitaan datalla.

Tekoäly on hiipinyt myös tietokoneiden, älypuhelimien ja verkkokauppojen ulkopuolelle. Helsinki on listattu maailman toiseksi parhaaksi, älykkääksi kaupungiksi (eng. Smart City) heti Singaporen kaupunkivaltion jälkeen. Suurissa kaupungeissa tekoäly tunnistaa ja valvoo kansalaisia.

Sitten kirjan kimppuun. Tohtori Mika Aaltonen on kirjoittanut kirjan yhteistyössä tietokirjailija Antti Merilehdon kanssa, jonka nimi on Tekoäly - Ihminen ja kone (Alma Talent, 2019).

Aaltosen kirja vie lukijan tekoälyn maailmaan ja erityisesti siihen, että mikä tulee olemaan tekoälyn rooli maailmassa ja kansalaisten keskuudessa. Teos pyrkii vastaamaan kysymykseen, että miten tekoäly tulee muuttamaan ihmisten elämää, markkinoita, yhteiskuntaa ja globaalia maailmaa.

Kirja on ehdoton lukusuositus niille, jotka ovat ottamassa ensiaskeleitaan tekoälyn maailmaan ja haluavat saada käsityksen siitä, että kuinka suuri mullistus on kyseessä. Tekoälyn ottaa vasta ensiaskeleitaan, mutta suurin mullistus tulee tapahtumaan, kun huippunopeat 5G- ja 6G-tiedonsiirrot tulevat mahdollisiksi. Silloin alkaa tekoälyn kultakausi ja siihen kannattaa varautua.