Jukka Aminoff

Michelle Obama tunnetaan entisenä Valkoisen talon ensimmäisenä naisena ja Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman puolisona. Nykyään hän johtaa Obama Foundation'ia, joka kouluttaa tulevaisuuden johtajia.

Michelle Obaman Minun tarinani ilmestyi vuonna 2018. Kyseessä on elämäkerta.

Valo meissä kaikissa (Otava, 2022) on hänen uutuuskirja, joka keskittyy elämänviisauden antamiseen.

Teos on syntynyt pahimman koronakriisin aikana. Koronavirus tekee vieläkin terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia tuhoja. Samaan aikaan Yhdysvalloissa tapahtui vakavia rotumellakoita. Kahtiajakautunut Yhdysvallat äänesti uudesta presidentistä. Joe Biden voitti presidentinvaalit.

Obama antaa neuvoja siihen, miten kukin voi säilyttää henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin raskaiden tapahtumien keskellä. Kyseessä ei ole käsikirja, vaan hän kirjoittaa eri aihepiireistä omien henkilökohtaisten tarinoiden kautta, jotka koskettavat sukulaisia, ystäviä ja tuttavia.

Ohjeet eivät ole suoria, mutta tarinat antavat tilaa oivalluksille. Kaiken pahuuden ja epävarmuuden keskellä Obaman kirja on lämminhenkistä ja tasapainoista luettavaa näin levottomien aikojen keskellä.

Joulu on englantilaisille ennen kaikkea ilon juhla. Englannin kielen merry-sana tarkoittaa iloista, hauskaa, hilpeää, rattoisaa, iloista tuulta ja pikku hiprakassa olemista. Paperista tehdyt kruunut kuuluvat kalustoon.

Suomalaiset televisiokanavat ja suoratoistopalvelut tarjoavat runsaan määrän englantilaisia jouluohjelmia.

Juontaja Gregg Wallage teki kattavan ohjelman Lapista ja Rovaniemellä sijaitsevasta Joulupukin maasta.

Huippukokit Nigella Lawson ja Jamie Oliver loihtivat perinteiseen tapaan herkullisia jouluaterioita. Kalkkuna, kastike, ruusukaali, paistetut perunat, pekoni, jouluvanukas ja hehkuviini kuuluvat englantilaisiin perinneherkkuihin. Unohtamatta jouluista drinkkiä, joka koostuu ginistä, tonic-vedestä ja karpalomehusta.

Luksuskoristelijat laittavat Britannian parhaimmat paikat joulukuntoon. Valoisat, värikkäät ja tuuheat joulukuuset nousevat paraatipaikoille.

Uteliaat katsojat pääsevät katsomaan seinien sisälle. Downton Abbey -sarjasta tuttu Highclere Castle avasi ovet loisteliaaseen joulumaailmaan. Samoin ovat tehneet muut brittiläiset satumaiset kartanot ja linnat.

Samoin on mahdollisuus seurata Britannian kuninkaallisen perheen joulua Sandringhamin kivikartanossa. Kuninkaalliset kippistelyt raikaavat ruokasalissa.

Miten vietetään joulua englantilaisen herrasmiehen tapaan?

Herrasmiehiä on jokaiseen lähtöön. Herrasmiehen esimerkiksi sopii Britannian entinen pääministeri Winston Churchill, James Bond -näyttelijät Sean Connery, Roger Moore ja Pierce Brosnan, Rakkautta vain -elokuvan rokkitähti Billy Mack (Bill Nighy) ja pääministeri David (Hugh Grant), sekä Dowton Abbey -sarjan Granthamin jaarli Robert Crawley (Hugh Bonneville). Kaikissa on ripaus Mr Beania.

Persoonien kavalkadi on laaja. Tyyli on vapaa. Tärkein asia on se, että tyyli istuu luonnollisena osana henkilökohtaiseen persoonaan.

Englantilaisen herrasmiehen tyyliin kuuluu samettikankaasta tehty tupakkatakki. Väri voi olla musta, sininen, vihreä tai punainen.

Tweedkankaasta tehty pikkutakki on sopivan juhlallinen ja epämuodollinen. Kangas on käytännössä ikuinen. Kapteenska myy klassisia ja perinteisiä muotimerkkejä. Muotimerkkien historiat juontavat satojen vuosien päähän.

Jalkaan sopii laittaa pehmeät ja tyylikkäät sisäkengät, joita koristaa huikea vaakuna.

Herrasmiehelle sopivaa muotia löytää Lontoosta Harrodsilta, Selfridgesiltä, Savile Row’lta ja Bond Streetiltä. Helsingissä parhaimmat kaupat löytyvät Pohjoisesplanadilta ja Aleksanterinkadulta. Stockmann ja Kämp Galleria tarjoavat runsaan valikoiman muotia.

Pikkujoulukausi on vielä kuumimmillaan. Gourmet-ravintolat ja hotellit ovat tupaten täynnä samppanjaa nauttivia vieraita. Vacation ja staycation tuovat sopivaa rentoutumista kiireisen arjen keskellä. Lontoon Ritz-hotelli on suosittu paikka pikkujouluja varten. Helsingin Hotel Kämp täyttää saman asian.

Missä joulua vietetään?

Monet viettävät joulua kotona tai sukulaisten luona. Vapaa-ajan asunnot, vuokrattavat kartanolinnat ja hotellit ovat saavuttaneet suosiota.

Englantilaiset viettävät joulua joulupäivänä ja jouluaatto on tavanomainen arkipäivä. Joulupäivän aamuna avataan joululahjat pyjamat, kylpytakit ja aamutohvelit päällä.

Illalla nautitaan jouluruoista ja perinteisistä ruokajuomista. Joulupöytää varten voi pukeutua vaikka smokkiin.

Suomalaisille joulun tärkein päivä on jouluaatto. Tästä periaatteesta ei tarvitse luopua, mutta Englannissa asuvat suomalaiset viettävät joulua englantilaisten pyhäpäivien mukaan.

Monet englantilaiset katsovat jalkapalloa tapaninpäivänä. Jalkapalloa seurataan paikallisissa pubeissa, joissa on tarjolla ruokia ja juomia.

Tapaninpäivänä voi tehdä pitkän kävelyn. Englantilainen herrasmies pukeutuu Barbour-merkkiin, joka on kuninkaallinen hovihankkija. Barbourin asuissa herrasmies tuntee itsensä suuren kartanolinnan omistajaksi ja lordiksi. Kyseinen merkki tunnetaan öljytakeistaan. Suomessa kyseistä merkkiä myydään Kapteenskan muotiliikkeissä Helsingin Kämp Galleriassa ja Unioninkadulla. Pitkän ja raikkaan kävelylenkin jälkeen voi nauttia siivun skotlantilaista viskiä.

Englantilaisen herrasmiehen joulu sisältää tyyliä ja hauskuutta.

Yhdysvallat on maailman voimakkain supervaltio, jonka nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät kiinnostavat kansainvälistä yleisöä.

Nykyisen tilanteen keskellä Yhdysvaltain ja Euroopan välit ovat tiiviimmät ja paremmat kuin koskaan aikaisemmin. Suomi ja Ruotsi kurkottavat kohti puolustusliitto NATO:n jäsenyyttä, jossa Yhdysvallat on johtava voima.

Yhdysvallat on tukenut Suomen itsenäisyyttä ja demokratiaa Suomen itsenäisyyden alkuvuosista lähtien. Suomen ja Yhdysvaltain suhteet ovat erittäin läheiset.

Amerikkalaisuuteen liittyvät teemat kiinnostavat monesta eri syystä. Teemat voivat liittyä politiikkaan, kulttuuriin ja moniin muihin eri asioihin. Seuraava on kuitenkin vuoden ehdoton lukusuositus.

Kaksi amerikkalaisuuden ikonia Yhdysvaltain entinen presidentti Barack Obama ja rocklaulaja Bruce Springsteen julkaisivat Renegades - Born in the USA -podcast-sarjan Spotifyn musiikkipalvelussa vuonna 2021.

Suursuosion keränneen podcast-sarjan jatkeeksi on julkaistu samalla nimellä kulkeva kirja. Englanninkielinen laitos ilmestyi markkinoille jo vuonna 2021, mutta suomenkielinen laitos ilmestyi huhtikuussa 2022.

Podcast-sarjassa edistyksellisen ja liberaalin amerikkalaisuuden ikonit puhuvat epämuodollisesti Yhdysvaltain menneisyydestä ja nykyisyydestä, amerikkalaisuuden sielusta ja arvoista, sekä henkilökohtaisista muistoista.

Obama ja Springsteen ovat ystäviä, jotka jakavat samanlaisen sielunmaiseman. Läheinen ystävyyssuhde näkyy heidän rennossa tavassa keskustella eri asioista. He pohtivat vakavia asioita, mutta joukossa on myös hauskoja tarinoita.

Pohdin kirjaa lukiessani, että mikä on teoksen tärkein sanoma. Kirjan tärkein viesti on hedelmällinen, ystävällinen, sivistynyt ja avoin vuoropuhelu.

Nimittäin nykypäivän digitaalisen aikakauden ongelmana on se, että harjoitamme pelkästään kuurojen vuoropuhelua, jossa keskustelijat eivät kuuntele toinen toisiaan.

Obaman ja Springsteenin kirja ei ole kuitenkaan pelkkä podcast-sarja, joka on isketty kirjalliseen muotoon.

Perinteinen fyysinen kirja saa vuoropuhelun viestin elämään aivan toisella tavalla, vaikka podcastin etuna on se, että kuulee keskustelijoiden inhimilliset äänenpainot.

Kirjallinen muoto laittaa pohtimaan teemoja syvällisemmin ja lukemaan aiempia kohtia uudelleen.

Kirjan etuna podcast-sarjaan verrattuna on myös se, että kirjassa on paljon tarinoita tukevia valokuvia ja grafiikoita, jotka tekevät kirjan lukemisesta suuren nautinnon.

Kirjassa on valokuvia molempien herrojen nuoruusvuosista nykypäivään.

Obaman merkittävistä presidenttikauden puheenvuoroista on otettu valokuvia, joissa näkyvät puheenvuorojen viimeisiä yliviivauksia ja merkintöjä.

Springsteenin albumitaiteesta ja rokkikonsertteista on runsaasti kuvituksia.

Kirjaa kannattaakin lukea kaikessa rauhassa ilta-aikaan lukulampun alla. Auki olevasta ikkunasta kuulee samaan aikaan kesän ääniä ja viileän kevyet tuulet viilentävät kasvoja.

Teoksen sanoma on kuitenkin väkevä, koska Obama ja Springsteen pureutuvat Yhdysvaltain nykytilaan ja amerikkalaisuuden syvimpään olemukseen. He kiistävät sen, että Yhdysvallat olisi kulttuurien sulatusuuni, koska rotujen välisissä kysymyksissä on edelleen parantamisen varaa.

He haastavat myös sitä, että mikä on amerikkalaisuuden syvin olemus ja pitäisikö amerikkalaisuuden arvot uudistaa, jotka loisivat entistä hyvinvoimemman ja yhtenäisemmän kansakunnan.

Obaman ja Springsteenin Renegades - Born in the USA -kirja on nautinnollinen elämys, jota mielellään selailee uudelleen, koska sitä haluaa nauttia kirjan suomasta inhimillisestä, edistyksellisestä ja nykyaikaisesta tunnelmasta ja sanomasta.

Yhdysvallat on tällä hetkellä erittäin tärkeä valtio Suomelle, koska Suomi on päättänyt hakeutua puolustusliitto NATO:n jäseneksi.

Populaarikulttuurin kautta amerikkalaisuus on monille suomalaisille läheinen, arkinen ja tuttu asia. Toinen kysymys on se, että kuinka hyvin suomalaiset tuntevat Yhdysvaltain historian menneestä nykypäivään?

Riittää, että luet yhden mainion ja kattavan kirjan.

Professori emeritus Markku Henriksson on kirjoittanut kirjan Tähtilipun maa - Yhdysvaltain alueen historia (Tammi, 2021), joka on kattava suomenkielinen kirja Yhdysvaltain historiasta.

Kaikki alkaa tietysti varhaishistoriasta, jonka aikana intiaanit asuttivat Pohjois-Amerikkaa. 1400-luvulta alkaen alueelle ilmestyi espanjalaisia, portugalilaisia, ranskalaisia, englantilaisia, skotlantilaisia, irlantilaisia, hollantilaisia, tanskalaisia, ruotsalaisia ja jopa suomalaisia. Intiaaniheimot ajautuivat ahdinkoon uusien siirtolaisten takia.

Euroopan suurvallat perustivat uudelle mantereelle uusia siirtokuntia ja sodat maiden kesken olivat jatkuvia. Ranskalaiset saivat ensimmäisen täystyrmäyksen menettäen lähes kaikki siirtomaat.

Britannia koki seuraavaksi kirvelevän tappion, kun Yhdysvallat päätti itsenäistyä vuonna 1776, mutta vallankumoussota jatkui vuoteen 1783 asti, jonka seurauksena Yhdysvallat sai itselleen täyden itsenäisyyden. Britannia menetti kolmetoista siirtokuntaa, jotka olivat kehittyneitä ja vauraita.

Seuraavaksi Espanja ja Portugali menettivät otteensa siirtomaihin. Pohjois-Amerikkaan jäi käytännössä kolme merkittävää mahtia, eli Yhdysvallat, Britannian hallitsema Kanada ja Venäjä Alaskassa. Venäjä päätti myydä Alaskan Yhdysvalloille, koska Venäjä ei halunnut Britanniasta rajanaapuria.

Henriksson kuvailee kirjassaan historian eri aaltoja, jotka ovat vaikuttaneet Yhdysvaltain kehitykseen uskontojen, aatteiden ja kulttuurien kautta.

Ensimmäisenä maassa asui lähinnä länsieurooppalaisia ja heidän jälkeläisiään, jotka harjoittivat katolilaisuutta ja protestanttisuutta.

Seuraavana aaltona tulivat itäeurooppalaiset joiden joukossa oli venäläisiä, puolalaisia, juutalaisia, suomalaisia ja monia muita. Olihan Suomi tuolloin osa Venäjän keisarikuntaa.

Myöhemmin Yhdysvaltoihin on saapunut siirtolaisia Aasiasta ja Latinalaisesta Amerikasta.

Unohtamatta tietysti eurooppalaisten siirtokuntien ja Yhdysvaltain jatkamaa perinnettä orjuuden harjoittamisen suhteen. Yhdysvallat kielsi orjuuden vasta verisen sisällissodan jälkeen, mutta orjuuden jättämät haavat juontavat nykypäivään asti, jotka koskettavat afrikkalaistaustaisia.

Yhdysvallat on ollut koko historian ajan jatkuvien kiistojen, kapinoiden, mellakoiden ja taistelujen pelikenttä.

Yhdysvallat on muodostunut siirtolaisista, jotka ovat hakeneet uusia mahdollisuuksia vaurastua taloudellisesti ja harjoittaa vapaasti uskomuksiaan.

Yhdysvallat on monessa mielessä vähemmistöjen, lahkojen, kulttien, pienyhteisöjen ja monien muiden luvattu maa. Vaihtoehtoväkeä löytyy kaikista poliittisista suunnista.

Uudet siirtolaiset ovat hakeneet parempia oikeuksia, kun taas vanhempien siirtolaissukupolvien edustajat ovat vastustaneet sosiaalisia muutoksia.

Henrikssonin kirjan luettua voi vain todeta sen, että Yhdysvaltain nykyisissä sisäisissä ristiriidoissa ja kamppailuissa ei ole mitään uutta. Historia toistaa itseään. Taistelu vapaudesta ja oikeuksista kuuluu olennaisena osana amerikkalaiseen historiaan ja kulttuuriin.

Yhdysvallat on kerännyt viimeaikoina runsaasti huomiota monella eri tasolla. Tämän vuoden aikana käydyt presidentinvaalit johtivat presidentti Donald Trumpin vaalitappioon ja Joe Bidenin voittoon, joka toimi presidentti Barack Obaman aikana Yhdysvaltain varapresidenttinä. Biden ehti myös vierailemaan Suomessa, mutta Obama ei ehtinyt vierailemaan. Yhdysvaltoja luonnehditaan kuitenkin Suomen tärkeimmäksi kumppaniksi, eli suhteet ovat kunnossa.

Obaman Luvattu maa (Otava, 2020) on hänen muistelmiansa ensimmäinen osa, joka päättyy Osama bin Ladenin vastaiseen sotilasoperaatioon, jossa tunnettu terroristijohtaja sai surmansa vuonna 2011.

Obama on taitava kirjoittaja, joka osaa kuvailla tarkasti elämänsä, poliittisen uransa ja presidenttikautensa tärkeimpiä hetkiä. Kyseessä on yhtä taitavasti kirjoitettu muistelmateos kuin vuonna 2004 ilmestynyt presidentti Bill Clintonin My Life. Molemmat presidentit ovat myös erinomaisia puhujia.

Obaman piti keskittyä opettamiseen, kansalaisoikeuksien edistämiseen ja hyväntekeväisyyden harjoittamiseen, mutta politiikka ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen veivät nuoren miehen mennessään. Hänet valittiin Illinoisin osavaltion senaatin jäseneksi vuonna 1997 ja samaan aikaan hän toimi luennoitsijana Chicagon yliopiston oikeustieteen laitoksella.

Vuonna 2004 Obama valittiin Yhdysvaltain senaatin jäseneksi ja samana vuonna hän sai kansallista ja kansainvälistä huomiota pitämällä huomiota herättävän puheenvuoron senaattori John Kerryn presidentinvaalikampanjan tilaisuudessa Bostonissa. Obama nousi raketin lailla kohti kuuluisuutta ja vuonna 2004 häntä pidettiin varteenotettavana ehdokkaana vuoden 2008 presidentinvaaleihin.

Obama päätti asettua ehdokkaaksi demokraattipuolueen esivaaleihin vuonna 2007. Häntä olivat vastassa senaattori Hillary Clinton, Biden ja monet muut ehdokkaat, jotka olivat politiikan konkareita, eli Obaman valinta ei ollut läpihuudettu. Obama oli vasta ensimmäisen kauden senaattori, mutta hänen kampanja onnistui käyttämään hyväksi nettiä ja sosiaalista mediaa.

Obamaa pidettiin myös äänestäjien keskuudessa Washingtonin eliitin ulkopuolisena ehdokkaana, joka teki hänestä raikkaan ja nuorekkaan vaihtoehdon muiden ehdokkaiden keskuudessa. Loistavat puhe- ja kirjoituslahjat tekivät hänestä vahvan ehdokkaan. Obama edusti myönteistä muutosta ja amerikkalaisen unelman toteutumista.

Obama voitti demokraattien presidenttiehdokkuuden. Presidentinvaaleissa häntä oli vastassa republikaanipuolueen senaattori John McCain, joka edusti republikaanien maltillista kenttää, mutta amerikkalaiset olivat saaneet tarpeeksi George W. Bushin valtakaudesta, jonka takia McCainin mahdollisuudet voittaa olivat lähes olemattomat. Amerikkalaiset olivat kyllästyneitä Irakin sotaan ja finanssikriisin pahimmat vaiheet olivat jo ovella. Amerikkalaiset kaipasivat muutosta.

Obama kukisti McCainin selvin lukemin vuonna 2008 ja vaalitulos oli odotettu. Obama keräsi 365 valitsijamiestä, kun McCain sai 173. Obama sai myös 52,9 prosenttia kaikista äänistä, kun McCain sai vain 45,7 prosenttia.

Obama nousi Yhdysvaltain presidentiksi Washingtonin piirien ulkopuolelta ja hänestä oli tullut vaalikampanjan aikana suosittu hahmo populaarikulttuurissa. Hänen rento ja myönteinen olemus herättivät vastakaikua väestössä. Oli uuden aikakauden aika.

Irakin sota oli repinyt Yhdysvaltain liittolaisten välisiä suhteita. Obama palautti suhteet liittolaismaihin, Euroopan unioniin, NATO:on ja Yhdistyneisiin kansakuntiin. Yhdysvaltain ulkopoliittiseksi linjaksi nousi siltojen rakentaminen ja yleisesti läntisten liittolaisten rivien tiivistäminen. Obama ei päässyt pakoon politiikan tosiasioita, koska Irakin ja Afganistanin sodat vaativat lisää sotilaallisia panostuksia, jotta maat säilyttivät sisäisen vakautensa. Obaman tarkoituksena oli ollut vetää amerikkalaisia joukkoja pois sotilasoperaatioista, mutta hän joutuikin lisäämään joukkoja.

Sisäpolitiikassa Obama joutui keskittymään siihen, että finanssikriisin liekit saatiin sammutettua. Yhdysvaltain hallinto joutui pelastamaan vaikeuksiin ajautuneita finanssilaitoksia, eli pumppaamaan miljardeja dollareita laitosten taseisiin, jotta New Yorkin Wall Street ei olisi aiheuttanut kansainvälisten finanssimarkkinoiden romahdusta. Obama onnistui pitämään dominopalat pystyssä, jotta ei syntynyt globaalia, tuhon ketjureaktiota.

Harvoin Yhdysvaltain presidentit saavat sellaista tilannetta itselleen, jossa oma puolue hallitsee myös kongressia ja senaattia. Yleensä tapahtuu niin, että toisella puolueella on hallussaan kongressi tai senaatti, eli Yhdysvaltain presidentin pitää kyetä kurkottamaan yli poliittisen keskustan, jotta presidentti saa edistettyä omia toiveitaan. Tämä ei tuottanut Obamalle tuskaa, koska hän sijoittui ajatuksillaan poliittiseen, liberaaliin keskustaan.

Obaman ensimmäisen virkakauden alku ei ollut ihanteellinen, koska Yhdysvaltain ongelmat olivat valtavia. Hän sai ikävän perinnön. Nopeiden toimenpiteiden takia ei syntynyt niin pahaa globaalia finanssikriisiä kuin olisi voinut tapahtua. Irak ja Afganistan saatiin vakautettua parhaimmalla mahdollisella tavalla. Suhteet liittolaismaihin parantuivat. Obama pystyi keskittymään vaikeiden alkuvuosien jälkeen ulko- ja sisäpolitiikkaan. Ulkopolitiikassa Yhdysvaltain haasteina pysyivät Iran, Kiina, Venäjä, Pohjois-Korea ja kansainvälinen terrorismi.

Obama kuvailee kirjassaan sitä, että miten viimeistään vuoden 2008 jälkeen Yhdysvaltain sisäpolitiikkaan syntyi entistä syvempää kahtiajakoa. Konservatiivinen teekutsuliike alkoi käyttämään samoja digitaalisen viestinnän ja markkinoinnin keinoja vuonna 2009. Samoja joita Obama oli käyttänyt omassa presidentinvaalikampanjassaan. Vasenta laitaa edustava Occupy Wall Street nousi esille vuonna 2011. Netti ja sosiaalinen media tekivät entistä helpommaksi uusien liikkeiden perustamisen ja joukkovoiman käytön. Presidentti Trump käytti samoja tekniikoita kuin Obama vuoden 2016 presidentinvaaleissa, eli käyttäen hyväksi netin voimaa ja Washingtonin ulkopuolisuutta.

Obama ja Trump osasivat vastata amerikkalaisten äänestäjien tyytymättömyyteen molempien puolueiden kannattajien keskuudessa. Keskiluokka on ollut pitkän ajan ahdingossa. Teollisuuden työpaikat ovat kadonneet ja vähentyneet. Miten palkoilla voidaan elättää perhe ja turvata kohtuullinen eläke. Huoli tulevaisuudesta on suuri ja sitä se on edelleen.

Suomen kannalta teoksen tekee merkittäväksi sen, että miten Yhdysvallat palautti suhteitaan Eurooppaan ja Venäjään. Obama halusi nollata Yhdysvaltain ja Venäjän väliset suhteet presidentti Dmitri Medvedev kanssa. Obama luonnehtii Medvedeviä nuorekkaaksi ja nykyaikaiseksi presidentiksi.

Obaman Luvattu maa käsittelee siis ensimmäistä virkakautta, joka päättyy Pohjois-Afrikan vallankumouksiin ja bin Ladenin vastaiseen operatioon. Pohjois-Afrikan vallankumouksien suhteen käsitellään erityisesti Libyan ja Egyptin tapauksia. Seuraavassa teoksessa käsitellään Suomen kannalta läheistä aihetta, eli Ukrainan kriisiä.

Obama muistuttaa teoksessaan, että Yhdysvaltain turvallisuusetuna on demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion ajaminen ympäri maailman. Obama on itse vankkumaton demokraattisten arvojen kannattaja ja puolustaja. Obama on kyennyt kasvattamaan merkittävän määrän hänen tyyliään ja arvojaan seuraavia poliittisia johtajia. Presidentti Biden jatkaa käytännössä lähes samalla linjalla kuin mikä oli Obaman linja.

Obaman teos on tämän vuoden ehdoton kirjasuosikki ja varmasti monien joululahjatoive. Teoksen lukemiseen kannattaa käyttää aikaa, koska Yhdysvaltain entisen presidentin tapa kirjoittaa ja ajatella valloittaa.

Eletään vuotta 1887. Suomi on suuriruhtinaskunta ja Suomen suurin vientimarkkina on maailmanhistorian suurin imperiumi, eli Brittiläinen imperiumi.

Helsingissä avataan Suomen ensimmäinen, eurooppalaistyylinen luksushotelli suomalaisyrittäjä Carl Wilhelm Kämpin johdolla ja arkkitehtinään Theodor Höijer.

Hotelli Kämpistä muodostui historiansa aikana yritysjohtajien, taiteilijoiden, toimittajien, tutkijoiden, kirjailijoiden, poliitikkojen ja korkeiden virkamiesten kohtaamispaikka.

Kämpissä työskennelleet Kimmo Aho, Ville Liikanen ja Mika Vitikka ovat kirjoittaneet historiikin Suomen kuuluisimman ja korkeatasoisimman hotellin historiasta. Teoksen nimi on Minä menen Kämpiin takaisin - Cocktaileja ja tarinoita Kämpin baarista (Docendo, 2019).

Kämp on ollut hotellialan edelläkävijä. Kämp toi Suomeen ensimmäisen baarin. Baarin historia juontaa brittiläisiin ginpalatseihin ja Yhdysvaltoihin muuttaneet siirtolaiset muokkasivat ginpalatsien pohjalta amerikkalaiset baarit.

Kämp toi markkinoille Suomen ensimmäisen American Bar'in 1900-luvun alkupuolella, joka herätti suurta kiinnostusta ja ihailua. Kämpistä tuli pitkien ja kosteiden lounaiden viettopaikka.

Kämpistä on kirjoitettu lukuisia kiehtovia tarinoita, mutta yksi on ylitse muiden ja se on Akseli Gallen-Kallelan maalaama Symposium, joka on muodostunut legendaariseksi ja herättää usein naurahduksia.

Taulussa ovat itse taulun maalaaja Gallen-Kallela, tukevassa humalassa oleva säveltäjä Oskar Merikanto, tupakkaa kädessään pitävä säveltäjä Robert Kajanus ja tyhjyyteen katsova säveltäjämestari Jean Sibelius.

Monet Kämpissä vietetyt illat toivat ideoita siihen, että miten Suomen itsenäisyyspyrkimyksiä tuli edistää. Suomi sai itsenäisyyden ja monilla taiteilijoilla oli suurta merkitystä sille, että miten kansallishenkistä mielialaa nostatettiin.

Kämp on kokenut myös kauhun hetkiä. Talvisodan aikana kansainvälinen lehdistö piti Kämpiä päämajanaan ja hotellista lähetettiin tietoja siitä, että miten urhea Suomi taisteli idän karhua vastaan.

Suomen talous koki kovia ensimmäisen ja toisen maailmansodan tapahtumien takia. Suomi köyhtyi, eikä Suomi saavuttanut jatkuvaa varakkaiden vieralijoiden kävijävirtaa, jonka takia tarunomaisen Kämpin tarina kulki loppuaan.

Ensimmäisen Kämpin tarina päättyi vuonna 1965, koska kiinteistön omistaja Kansallis-Osake-Pankki ei löytänyt jatkajaa ja vuokralaista hotellille. Tämän takia kiinteistöstä tuli pankin pääkonttori.

1990-luku oli Suomessa suurten murrosten aikaa. Neuvostoliitto romahti. YYA-sopimus heitettiin roskakoriin. Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi ja NATO:n rauhankumppaniksi. Vuonna 1999 Suomi päätti liittyä euroalueeseen. Suomi oli taittanut 1990-luvun laman.

Nokian johdolla Suomea vietiin maailmalle. Suomen informaatioteknologia-alalla vietettiin villejä vuosia. Suomeen valui eurooppalaisia ja amerikkalaisia pääomia. Suomen talouskasvu oli kovaa ja Suomi kansainvälistyi vauhdilla.

Suomen Kansallis-Osake-Pankki ja Suomen Yhdyspankki olivat yhdistyneet Merita Pankiksi, joka omisti Kämpin kiinteistön. Uusi pankki päätti etsiä Kämpin rakennukselle uuden hotelliyrittäjän.

Amerikkalaisen Marriott Internationalin Luxury Collection otti Kämpin vetovastuun vuonna 1999 ja näin luotiin historian toinen Kämp, joka pursuaa suomalaista ja amerikkalaista luksusta. Vuosituhannen Suomi palannut takaisin kansainvälisten vieraiden ja markkinoiden keskuuteen.

Kämpistä tuli Helsingin vetonaula ja kansainvälisten vieraiden ykköshotelli. Hotellissa ovat yöpyneet Mick Jagger, Keith Richards, Elton John, Madonna, Lady Gaga, Ozzy Osbourne, David Bowie, Shakira, Whitney Houston, Bruce Springsteen, Yhdysvaltain ulkoministeri Madeleine Albright ja monia muita.

Condé Nast ja Forbes luokittelivat Kämpin ensimmäisten vuosien aikana maailman ja Euroopan parhaimpien luksushotellien joukkoon. Arvostettu ja äärimmäisen suosittu, suomalainen City-lehti valitsi Kämpin baarin Helsingin parhaaksi baariksi vuosina 2002 ja 2003.

Hotelli Kämp on maamerkki, joka kertoo Helsingin ja Suomen asemasta maailmalla. Luksushotelli on merkki siitä, että Suomi on menestyvä ja kiinnostava maa vierailla.

Teoksen kirjoittajat ovat tehneet oikeaoppisesti Kämpin historiasta viihdyttävän ja hauskan. Kirjassa on runsaasti kiinnostavia tarinoita, kiehtovia drinkkireseptejä ja hotellin maukkaiden ruokavaihtoehtojen esittelyjä.

Teos saapui markkinoille juuri ennen kuin alkoi tapahtumaan merkittäviä siirtoja.

Norjalainen hotelliyrittäjä Petter Stordalen osti Kämpin ja joukon muita helsinkiläisiä luksushotelleja itselleen vuonna 2019.

Vuonna 2020 käynnistyi pandemia, joka aiheutti pitkäaikaisen hiljaiselon.

Kämp ei jäänyt makaamaan laakereilleen, vaan alakerran baari ja ravintola kokivat mittavat remontit, eli alakerta sai uuden ilmeen.

Kämpin uusi ilme jäi odottamaan iloisen, sosiaalisen ja huolettoman 2020-luvun tuloa.

MicroMedian hallituksen puheenjohtaja Esko Reinonpoika Alanko kuuluu Suomen myyntimaailman rokkitähtiin, joka edelleenkin puhuu sen puolesta, että brändin pitää luoda itselleen sielu ja syväillä kulttuuria, koska muuten se voi jäädä sieluttomiksi ja kulttuurillisesti köyhäksi, eli tylsäksi. Esko tekee niin kuin hän opettaa. Hän on aina ollut rohkeasti eturintamassa sen suhteen, että yritysväki saa olla persoonallista, eikä aina tarvitse maastoutua harmaaseen seinätapettiin.

Itse kuulun siihen sarjaan, jonka piti mennä opiskelemaan taidetuotantoa, mutta päädyin tutkimaan markkinointia. Brändien rakentaminen on taidetta, ainakin itse olen soveltanut taidetta ja tyyliä niin paljon liiketalouteen kuin se on ollut vain mahdollista. Muistan, kun tutustuin Esko Reinonpojan ensimmäiseen teokseen Eikö oo valtavaa?? - Syvähenkisen markkinointimiehen henkilökuva 2000-luvun alkupuolella. Teos vei mennessään, koska siinä tuotiin esiin ne asiat, mitkä tekevät bisneksestä kiehtovan, eli luodaan unohtumattomia elämyksiä ja luodaan kiehtovia ihmissuhteita.

Esko Reinonpojan toinen teos Bisnes, menestys ja maalaisjärki ilmestyi vuonna 2004. Sain kyseisen teoksen nimikirjoituksen kanssa, kun vierailin Eskon Ullanlinnan toimistolla. Hänen toimisto edusti sielukkuutta, eli sähkökitarat ja presidentti Urho Kekkosen pop-henkiset muotokuvat toivat reipasta asennetta usein varsin kolkkoihin toimistotiloihin. Henkilökohtainen tapaaminen oli yhtä lennokas kuin hänen räppi-luennot, eli vauhtia riitti tapaamisen aikana.

Esko Reinonpoika on tehnyt B2B-alalla (Business-to-Business) jo vuosikymmeniä sitten sen, joita monet muut ovat alkaneet toteuttamaan vasta nyt, eli yritysmyynnin ei tarvitse edustaa sitä visuaalista ilmettä, jota Getty Images ja monet muut kuvapankit yrittävät meille tarjoilla. Näyttelijä Vince Vaughnin Unfinished Business -elokuvan markkinoinnissa käytettiin juuri näitä valokuvia, jotka nostavat aina pientä myötähäpeää. Katso tästä, niin tiedät mitä tarkoitan.

Esko Reinonpoikaan voisi rinnastaa hieman laulaja David Bowien bisnesfilosofiaa, joka sanoi näin: "Olen taiteilija, kun luon taidetta. Taiteen valmistuttua olen kuin bisnesmies, joka keskittyy vain myymiseen (sell like hell)." Monien yritysjohtajien pitäisi ymmärtää tämä filosofia, koska taidetta syleilevät brändit myyvät paremmin kuin ne, jotka eivät sitä syleile. CITY-lehden vannoutuneille lukijoille voi kertoa samalla sen, että Esko Reinonpoika Alanko oli CITY-lehden toimitusjohtaja vuosina 1990-1991. Nautit juuri parhaillaan Eskon kulttuuriperinnöstä.