Tämä on tietokirjailija Jukka Aminoffin suosittu CITY-lehden blogi. Kirjat Luksus (2015), Social Selling Luxury (2016), Modern Luxury (2020) ja Myynti: Rakkaudesta antamiseen (2020).
Se on siinä! Kuudes kirjani Myynti: Rakkaudesta antamiseen (2020) on täällä! Myynti koskettaa kaikkia. Aina diktaattoreista puhelinmyyjiin. Miten nuo kaksi titteliä mahtuivat samaan lauseeseen?
Tämä teos on tehty selkeällä kansankielellä ja pilke silmäkulmassa. Teos puhuttelee saaristolaista kalastajaa yhtä paljon urbaanin kulmahuoneen pamppua. Teoksessa käsitellään myynnin historiaa ja filosofiaa monipuolisella otteella sekä teoksen lopussa päädytään keinoälyyn asti. Eli vakavaa ja painavaa asiaa, mutta sopivan kevyellä ja viihdyttävällä otteella. Teoksessa ei kuitenkaan olla sokeita ja uskota johonkin oikeaoppisuuteen, vaan myönnetään, että kaikissa asioissa on puutteita.
Myynti: Rakkaudesta antamiseen -teoksessa käydään ensimmäiseksi läpi sitä, että mitä myynti on ja mitä se ei ole. Minkälaisia myyjiä on markkinoilla aina diktaattoreista puhelinmyyjiin. Tämän jälkeen hyppäämme brändäämisen, markkinoinnin, tarinankerronnan, sosiaalisen myynnin, henkilöbrändäämisen, nykyaikaisten teknologioiden ja identiteettiostamisen maailmaan.
Puhuttelevalla brändillä, mielenkiintoa herättävällä markkinoinnilla, luottamusta lisäävällä sosiaalisella myynnillä, kiehtovalla tarinankerronnalla, digitaalisella verkostoitumisella, uusien teknologioiden hyöndyntämisellä ja ostajien arvoja ymmärtävällä otteella on mahdollisuus erottautua markkinoilla. Siksi olemme siirtynyt humanismimyynnin ja identiteettiostamisen aikakauteen.
Kirja: Modern Luxury: How to navigate in the new world of luxury - Jukka Aminoff (Luxury Sales Academy, 2020)
Tänään juhlistan jo viidennen kirjani julkaisua. Nyt on kyseessä teos Modern Luxury: How to navigate in the new world of luxury (Luxury Sales Academy, 2020), joka kertoo kokonaiskuvan siitä, että minkälaisessa murrosvaiheessa kansainvälinen luksusteollisuus on. Paljon on tapahtunut sitten 1990-luvun jolloin Länsi-Eurooppa ja Yhdysvallat olivat luksusalan päämarkkinat.
Kommunismin tilalle tuli kapitalismi. Monet sosialistiset valtiot ovat avanneet markkinoitaan. Tämä on luonut tilaa luksusteollisuuden kukoistukselle. Venäjä, Kiina, Intia, Pakistan ja Vietnam ovat hyviä esimerkkivaltioista joissa on kasvavat luksusmarkkinat. Näissä maissa on runsaasti uusia superrikkaita ja vahvistuneet keskiluokat ovat rynnänneet luksusbrändien syliin. Australia on aina ollut avoin markkinatalous, mutta vasta viimeisten vuosien aikana on ollut nähtävissä todellinen läpimurto luksuksen keskuudessa.
Eurooppa ja Pohjois-Amerikka ovat luksusmarkkinoiden kantavia ja suurimpia voimia, mutta niidenkin tulee jatkuvasti uudistua, jotta ne voivat taistella Aasian lumoa vastaan.
Teknologinen kehitys on ollut huimaa 1990-luvulta lähtien. Ostajat ovat nykyään globaaleja, jos vain sattuu olemaan nettiyhteyden päässä. Sosiaalinen media, keinoäly, koneoppiminen, robotisaatio, automaatio ja monet muut teknologiset ilmiöt puhuttelevat luksusalaa. Monet brändit ovat onnistuneet digitaalisissa muutoksissa, mutta digitaaliset muutokset eivät ole koskaan lopullisia, koska uusia teknologioita ilmenee markkinoille koko ajan.
Luksusmarkkinat ovat säilyneet suhteellisen hyvässä suojassa nettivallankumouksen aikana, koska vain kymmenen prosenttia luksusostoksista tehdään netissä ja 90 prosenttia tehdään kivijaloissa. Tämä johtuu siitä, että ostajat haluavat saada kokonaisvaltaisia asiakaskokemuksia.
Yksikään teos ei voi antaa lopullisia vastauksia lukijoiden tarpeisiin, koska kaikki tarpeet ovat aina yksilöllisiä. Tämä teos antaa kuitenkin kokonaisvaltaisen kuvan siihen, että mitkä ovat nykyhetken ja tulevaisuuden trendejä. Muutokset ovat nopeita ja hitaita, riippuen aina siitä, että mitä asioita tarkastellaan.
Käyn teoksessa läpi uusien markkinoiden, teknologioiden ja arvojen vaikutuksia kansainvälisen luksusmarkkinan toimintalogiikkaan. Lukija voi poimia itselleen parhaimmat palat.
Teos sopii opiskelijoille, yrittäjille, työntekijöille, yritysjohtajille ja hallituksien jäsenille.
Teos on englannin kielinen, koska opin ensimmäisen luksuskirjani suhteen sen, että monet englannin kieliset tuttavani halusivat teoksen myös. Suomalaisethan osaavat englannin kieltä myös.
Sofia Tapanisen tanssiesitys hurmasi. Valokuva Henrik Schütt.
Gypsy Runway -mustalaismuotinäytöksessä ei ollut pelkästään kyse muodista, vaan muotinäytös vei katsojan mustalaiskulttuurin sisälle, joka yllätti monen katsojan. Gypsy Runway on Desiree Baltzarin luoma muotinäytös, joka näyttää olevan saatavilla olevien tietojen perusteella maailmanhistorian ensimmäinen mustalaismuotinäytös, joka on mustalaisen ideoima ja tuottama.
Mustalaiskulttuuri on suuressa suosiossa erityisesti hippien keskuudessa. Mustalaisuus on salaperäinen kulttuuri, joka herättää samaan aikaan suurta mielenkiintoa. Tätä salaperäisyyden verhoa avattiin mustalaismuotinäytöksen voimin viime torstaina.
Tämä maailmanluokan muotinäytös järjestettiin Kulttuurikeskus Caisan moderneissa tiloissa Helsingissä, joka oli puettu täysin mustaan, joka nostatti taianomaista ja mystistä tunnelmaa. Catwalkin päätyä koristi suuri Gypsy Runway -logo.
Gypsy Runwayn lavalla nähtiin leikittelyä ja yllätyksiä. Valokuva Henrik Schütt.
Viulisti Artemi Gvazava aloitti muotinäytöksen soittamalla upean sävellyksen, mutta heti musiikkikappaleen jälkeen nähtiin yllätys, kun ratsastaja Marko Björs ja Christal Baltzar taluttivat hevosen suoraan suureen saliin ja lähelle juhlayleisöä.
Tapahtuman juontajana toimi media-alan moniosaaja Jaakko Tapaninen. Lavalla esiintyivät ja lauloivat oopperalaulaja Tiia Maria Saari ja laulaja Hanna Marsh. Kitaristi Heikki Kylkisalo, rumpali Bali Ermutlu, kitaristi Anttoni Särkkä soittivat Sofia Tapanisen tanssiesityksen aikana.
Ratsastaja Marko Björsin ja laulaja Hanna Marshin unelmien mustalaishäitä juhlistettiin catwalkilla. Valokuva Veli Matinmikko.
Muotinäytös vei katsojan pitkälle aikamatkalle, joka ulottui 1800-luvulta aina nykyaikaan asti. Mustalaismuoti on kehittynyt valtakulttuurin mukana, jossa on nähtävissä se, että arvostetaan perinteitä ja luomuksia on leikattu ajan henkeen sopiviksi. Pelkistäen ja mukautuen nykymuotiin, mutta mustalaismuotiin kuuluu leikkisyys ja rikkaus, eli vaatteissa on aina hieman särmää.
Kuvataiteilija Manuela Bosco teki ruusuasennon muotilavan keskelle.
Muotimalleina nähtiin kuvataiteilija Noora Geagea, kuvataiteilija Manuela Bosco, muotimalli Juri Silvennoinen, ratsastaja Marko Björs, laulaja Larissa Saari, kirjailija Jukka Aminoff, malli Ariel Roos, näyttelijä Sofia Tapaninen, laulaja Hanna Marsh ja näyttelijä Julia Silverio. Lavalla nähtiin runsaasti leikittelyä. Björs ja Marsh hurmaavana hääparina. Bosco heittäytyi mekon kanssa ruusuasentoon keskelle lavaa. Silvennoinen taas istahti catwalkin päätyyn ja poseerasi maskuliinisesti.
Muotimalli Juri Silvennoinen räväytti. Valokuva Henrik Schütt.
Silvennoinen ja Aminoff esittelivät 2020-luvun bisnesmuotia mustalaishengessä. Aminoffin lavakävelyn keskeytti Silvennoisen tulo lavalle, he jäivät lavan keskelle rupattelemaan ja päättivät kävellä kaksikkona lavan päätyyn, joka aiheutti ulvomista yleisön keskuudessa.
Kirjailija Jukka Aminoff tuimana lavalla. Valokuva Henrik Schütt.
Illan päätti oopperalaulaja Saaren upea lauluesitys. Muotimallit hyppäsivät lavalle tanssimaan kesken Saaren lauluesityksen, joka huipensi illan hienon valoshown säestämänä. Yleisön suuret suosionosoitukset täydensivät tietysti koko illan.
Gypsy Runwayn luoja ja ohjaaja Desiree Baltzar keräsi yleisöltä huikeat suosionosoitukset. Valokuva Henrik Schütt.
Tässä artikkelissa käytetään sanaa mustalainen, koska Gypsy Runway -muotinäytöksen luoja Desiree Baltzar käyttää sanaa mustalainen eikä romani. Gypsy-sana on virallinen termi joksi kutsutaan mustalaisia Isossa-Britanniassa.
Helsingin Kampissa sijaitseva Taru Stenbergin TS-Salonki vastasi upeista kampauksista. Jenni Rokkilan Pursimiehenkadun salonki vastasi meikkauksesta.
Era Nova on tunnelmallinen kirjakauppa Helsingin Ullanlinnassa.
Ullanlinnan Kasarmikadulla on ihastuttava ja taianomainen Era Nova Bookshop -kirjakauppa, josta löytyy runsas valikoima kiehtovaa kirjallisuutta. Helsingissä on niukka määrä erikoisliikkeitä ja Era Nova on juuri sellainen, joka pystyy palvelemaan avoimia ja myönteisiä mieliä. Valikoimasta löytyy kirjoja, kalentereita, musiikkia, tuoksuja, tippoja, uutteita, teetä, koruja, kauniita esineitä ja kortteja. Olen saanut aikoinaan lahjaksi purppuran värisen ametistin ja oletan vahvasti, että kivi on ostettu Era Novasta. Ametisti on tallessa. Kirjakaupasta löytyy myös salaisuus, eli takahuoneessa on suuri tila jooga- ja meditaatiotunteja varten.
Itse luen runsaasti liiketalouteen, historiaa, yhteiskuntaan, maailmanpolitiikkaan ja teknologiaan liittyvää kirjallisuutta. Itselleni teokset eivät enää ole raskaslukuisia, mutta nämä teokset toistavat usein itseään ja tuovat pieniä lisiä suureen palapellin. Yksi kirja tulee luettua illan aikana ja tämähän ei ole hyvää kuultavaa kirjailjoille, jotka ovat vuosikausia raataneet hiki hatussa teoksiensa kanssa.
Siksi pitää saada hengenravintoa!
Vie elämäsi onnellisuuden, ihmeiden ja rauhan polulle.
Era Nova -kirjakauppa on kuin hyvistä elokuvista. Kirjakauppa on tunnelmallinen, aivan kuin yksityisklubi tai -yhteisö. Kirjoja voi selailla kaikessa rauhassa. Välillä voi rentoutua pehmeissä nojatuoleissa ja nauttia kupillisen kuumaa teetä, sekä pohtia sopivia valintoja. Eronovalaisilla on oma erityinen henki, joka on aina ystävällinen. Siksi vierailu kirjakaupassa on aina iloinen kokemus.
Era Novan hyllyistä löytyy fiktioon, historiaan, filosofiaan, hengellisyyteen, ihmeiden oppikursseihin, mytologiaan, maailmankaikkeuteen, uskontoihin, luontoon, luontouskontoihin, terveyteen, hyvinvointiin, ravintoon, psykologiaan, uneen, seksuaalisuuteen ja henkiseen kehitykseen liittyvää kirjallisuutta. Hyllyistä löytyy jumalallinen valikoima maailmankaikkeuden tarinoita.
Kirjakaupassa on laaja valikoima henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin liittyvää kirjallisuutta ja paljon myös kaikkea muuta kiinnostavaa. Mieli rentoutuu.
Jotkut voivat luulla, että joogan ja meditaation harrastajat ovat salaperäisiä olentoja. Ehkä he ovatkin. Olen harrastanut joogaa ja meditaatiota aivan pienestä pitäen, koska kilpaurheiluun kuului joogaan harrastaminen, eli lihaskunnosta huolehtiminen. Meditaatio toimi keskittymisharjoituksena. Joku voisi sanoa, että olen ollut hippi koko elämäni. Joogasta ja meditaatiosta tuleekin mieleen kultaiset hiekkarannat, vihreät palmupuut, turkoosin värinen meri, kuumuutta hohkava aurinko sekä rento oleilu lähimmäisten ja ystävien kanssa.
Siksi ajattelin avata tätä maailmaa niille, jotka eivät ole tuttuja aiheen kanssa. Era Novan kirjahyllystä on lähtenyt matkaani kaksi kirjaa.
Carol S. DweckinMindset: Menestymisen psykologia - kuinka voimme toteuttaa piileviä kykyjämme vuodelta 2016. Teosta lukiessa tuli mieleen vanhat kilpauintiajat, koska huipulle pääsy ei ole mikään suoraviivainen ja helppo tie. Muuten kaikki olisivat mestareita. Muistan kuinka olin pienenä poikana kisan viimeinen yksissä kisoissa. Sisuunnuin. Lopputuloksena palkintokaapissani on satoja mitaleita. Peruskoulussa äidinkielen (suomen kielen) arvosanani oli lähellä hylättyä, mutta sitten olen kirjoittanut runsaasti artikkeleita ja kirjoja. Dweckin teos pureutuu juuri tähän asiaan, eli mitä uhrauksia tulee tehdä menestymisen eteen. Mitään ei ole ennalta annettu. Kaikki mittavia saavutuksia tehneet ovat myös tehneet elämässä myös suuria virheitä ja kokeneet epäonnistumisia. Itsekin. Pohjamudista voi kuitenkin kohdistaa huipputasoa.
Toinen teos on Kyle GraynNosta värähtelyäsi - 111 tapaa henkisen yhteyden vahvistamiseen vuodelta 2018. Gray kertoo tärkeitä asioita joogasta ja meditaatiosta, jotta jokainen joogi voi vahvistaa omaa henkistä yhteyttään, sekä tulla paremmaksi ja elinvoimaisemmaksi ihmiseksi. Grayn tavoitteena on saada ihmiset jumalalliseen yhteyteen maailmankaikkeuden kanssa.
Ihminen tarvitsee hengenravintoa, jotta oma sielu puhkeaa täyteen loistoonsa.
Lähde siis lumoavalle seikkailumatkalle Era Novan kirjakauppaan, joka on ainutlaatuinen ilmestys Helsingissä ja Suomessa. Era Novan edustamat teemat ovat suuressa suosiossa ja nosteessa. Ihmiset hakevat tylsien työelämän prosessien ja teennäisten konsulttien keskellä hengenravintoa. Mikään ei olekaan piristävämpää kuin se, että saa vietyä vartalon ja hengen leikittelyn sekä ilon maailmaan.
Sanat ja ajatukset ovat tekoja. Puhu hyvää. Kirja: Sanojen supervoima - Martti Vaalahti (WSOY, 2020).
On olemassa vanha sanonta, että kynä on miekkaa mahtavampi. Sanoilla voidaan muuttaa tulevaisuuden suuntaa niin hyvässä kuin pahassa. Pehmeillä sanoilla ja ajatuksilla voidaan rakentaa entistä inhimillisempi yhteiskunta, kun taas propagandan sanoilla myrkytetään ihmismieliä ja edistetään katkeruuteen pohjautuvaa kahtiajakoa. Siksi jokaisella ihmisellä on suuri vastuu siinä, että minkälaista ilmapiiriä he ovat luomassa ja minkälaisessa ilmapiirissä he haluavat elää.
Ihmiset rakastavat tarinoita. Tarinoita on kerrottu niin kauan kuin ihmiset ovat kyenneet puhumaan ja myöhemmin kirjoittamaan. Mikään ei ole niin hienoa kuin istua kesäillan aikana ulkosalla, katsoa nuotion tuliliekkiä ja sädehtivää tähtitaivasta, sekä jakaa tarinoita parhaimpien ystävien kanssa aamuyön pikkutunneille saakka. Hersyvää naurua, suurta hymyä ja jaettua empatiaa. Sävelkorvan rikkovia yhteislauluja. Pensaikosta voi kuulla villieläimien ja kyttäävän naapurin rasahduksia. Tunnelmallisen illan voi keskeyttää se, että kaveri nojaa liian voimakkaasti valkoisen nojatuolin kanssa, jonka seurauksena tuolinjalka katkeaa ja ystävä katoaa pensaikkoon yön hämärän aikana. Näin on tapahtunut.
Entisaikaan sanankäytön voima oli rajallinen, koska sanojen levittäminen rajoittui monesti puhuttuun kieleen omissa ystävä- ja tuttavapiireissä. Kirjeitä kirjoitettiin eri vastaanottajille. Nykyään sanankäytön voima on jokaisella. Jokainen voi perustaa internetissä itselleen blogin ja levittää ajatuksiaan sadoilla ja tuhansille lukijoille. Sanojen voima ei rajoitu pelkästään kirjoitettuun kieleen, vaan jokainen voi perustaa itselleen podcastin, jos puhuminen tuntuu luontevalta. Toiset haluavat taas ilmaista itseään myös eleiden ja ilmeiden kautta, eli on mahdollista julkaista videoita. Sosiaalisen median kautta voidaan jakaa ilosanomaa eteenpäin.
Tämän takia tietokirjalija Martti Vaalahden uutuusteos Sanojen supervoima - Näin valitset sanasi oikein ja onnistut elämässä (WSOY, 2020) on ajankohtaista luettavaa. Moni voi erehtyä siihen, että kyseessä olisi tekninen opas, jossa kerrotaan puisevalla tavalla siitä, että missä ja miten pitäisi viestiä. Kyseessä perusarvoja puhutteleva teos, eli miten päivittäin käytetyt sanat ja ajatukset vaikuttavat mieliimme ja ennen kaikkea muihin. Teoksen sanoma on lempeä ja inhimillinen. Miten sanat vaikuttavat tulevaisuuteemme? Miten kannattaa suhtautua vihamieliseen, itsekeskeiseen ja epäreiluun käyttäytymiseen? Hyväntahtoiset ihmiset voivat joutua silmittömien raivokohtauksien kohteiksi, vaikka eivät ole loukanneet ketään.
Jokainen meistä on varmasti huomannut sen, että miten sosiaalisessa mediassa kapitalistit ja kommunistit, suvaitsevaiset ja rasistit, vegaanit ja lihansyöjät, liberaalit ja konservatiivit, inbound-markkinoijat ja myynnin kylmäsoittajat ovat toinen toistensa kurkuissa kiinni. Rakentavat väittelyt ovat eri asia kuin vihamieliset hyökkäykset, eli tavanomainen keskustelu kuuluu asiaan. Tärkeintä on se, että on kyky kuunnella ja mahdollisuus kehittää omaa ajatteluaan.
Eilen oli mukavaa keskustella Vaalahden kanssa kirjan julkistamistilaisuuden yhteydessä nykyisestä keskusteluympäristöstä. Puhuimme esimerkiksi Twitteristä, joka rajoittaa viestin 280 merkkimäärään. Välillä olen ollut aikeissa julkaista omia ja kommentoida muiden twiittejä, mutta merkkimäärärajoitukset antavat liian suuren tilan väärinymmärryksille. Siksi on paljon kevyempää kirjoittaa pitkä blogikirjoitus kuin antautua rajoitusten vietäviksi. Tee sinäkin samoin, jos koet, että haluat ilmaista itseäsi laajemmin.
Voin sanoa, että Vaalahden teos on yksi tämän vuoden tärkeimmistä teoksista, koska teoksen arvoihin pohjautuva sanoma on tärkeä. Tämä teos puhuttelee kaikkia ja teoksessa näkyy se, että kirjoittaja on vilpitön omassa sanomassaan, koska sanat tulevat sydämestä. Teoksen voi lukea vaikka jokainen vuosi, koska teoksen sanoma voi puhutella eri tavoin eri elämäntilanteissa. Teoksessa kaikuu elämänkokemuksen ja kiltteyden ääni. Ole hyvä ihminen.
Ottamassa rennosti jalkapallovideokuvauksien yhteydessä. Videot menivät Freestyle Football Playersin YouTube-kanavalle.
Myyjät olivat markkinoiden valtiaita vielä muutama vuosikymmen sitten, koska kysyntä ylitti tarjonnan. Myyjät olivat myös tiedon hallitsijoita, joka asetti myyjät ylivertaiseen asemaan ostajiin verrattuna. Myyjien valtakauden aikana oli mahdollista luoda säännöt sille, että miten ostajien tuli toimia. Myyjien valta-asemaa oli mahdollista käyttää myös väärin, eli ohjata ostajia tekemään epäedullisia ostopäätöksiä. Myyjät katsoivat ostajia ylhäältä alas. Siksi ei ole mikään ihme, että myyjien arvostus on Suomessa pohjatasolla. Luottamus myyjiä kohtaan on edelleen heikko.
Suomi alkoi todenteolla avautumaan Euroopan unionin jäsenyyden kautta, eli Suomeen rantautui runsaasti uutta tarjontaa, joka mursi vanhoja markkina-asetelmia. Internetin nousu avasi ostajille laajemmat kotimaiset ja kansainväliset markkinat. Internetin kautta oli mahdollista myös vertailla vallitsevaa tarjontaa, eli ostajat valistuivat.
Tässä vaiheessa tarjonta ylitti kysynnän, eli markkinoiden niukkuus hävisi ja tarjonnan määrä räjähti. Suomeen syntyi todellista kilpailua. Suomen kohdalla siirtyminen kansainvälisen kilpailun keskuuteen oli erittäin voimakasta. Suomi on vieläkin siirtymävaiheessa, mutta kehitystä on tapahtunut myönteiseen suuntaan.
Suomen talous oli suhteellisen sulkeutunut vielä ennen EU-jäsenyyttä, eli ostajat olivat altavastaajina. Ostajat eivät olleet näin huonossa asemassa muualla lännessä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tarjonta oli laajaa ja kilpailu suhteellisen kovaa, joka tarkoitti sitä, että myyjien tuli aidosti palvella asiakkaita, koska ostajilla oli mahdollisuus vaihtaa maisemaa.
Myyjien arvostus ei ole kovin korkealle edes Yhdysvalloissa. Vakuutusmyyjä pääsee juuri ja juuri sadan parhaimman joukkoon, kun listataan parhaiten arvostettuja ammatteja. Terveysalan ammatit loistavat usein kärjessä. Monien suomalaisten kokemus Yhdysvalloista on se, että myyjän ammattia kuitenkin arvostetaan eri tavoin kuin Suomessa.
Miten tämä on sitten vaikuttanut myyntiin? Aggressiivinen myyntitapa on kuollut. Voidaan aiheellisesti kysyä, että onko se edes koskaan toiminut. Digitalisaatio on luonut ilmiön, jossa myyjät voivat pommittaa ostajaa monista eri suunnista. Ostajat laskevat huijausviestit myynnin piikkiin. Riesaksi ovat tulleet soittobotit, jotka eivät aina täytä eettisen toiminnan merkkejä. Myynnin suosion nostaminen suosta on suhteellisen vaikeaa, koska vapaat markkinat mahdollistavat kaikenlaisten toimijoiden toiminnan.
Palataan kuitenkin takaisin siihen, että miksi olemme siirtyneet humanismimyynnin aikakauteen. Tarjonta on ylittänyt kysynnän, eikä ole mitään merkkejä siitä myyjien valta-asema palautuisi. Eikä voida edes puhua siitä, että ostajat ja myyjät olisivat tasavertaisia. Toivottavasti ostajat osaavat käyttää asemaansa oikein, jotta eivät ala kyykyttämään myyjiä, vaan osaavat olla myötätuntoisia.
Ajatellaan hypoteettinen esimerkki siitä, että ostajalla on valittavana kaksi eri myyntiorganisaatiota. Brändien tarjonta on täysin samalla tasolla. Näinhän ei kuitenkaan koskaan ole, mutta kerron tämän esimerkin siksi, että asia voidaan ymmärtää helposti. Minkä brändin ostaja valitsee, kun brändit ovat täysin samanlaisia? Erityisesti yritysmyynnin kohdalla ostaja saattaa valita brändin, jossa myyjä on niin sanotusti hyvä tyyppi, joka kykenee auttamaan ostajaa asiantuntevalla ja vilpittömällä tavalla, eli ostaja viihtyy myyjän seurassa. Heistä voi tulla hyviä tuttavia ja parhaimmassa tapauksessa parhaimpia kavereita.
Markkinatilanteen muuttuminen vaikuttaa myös siihen, että ostajille ei ole välttämättä kiire ostaa juurikaan mitään, koska valinnanvaraa on niin paljon. Kuitenkin samaan aikaan myyntijohtajat puskevat perusmyyjiä tekemään pikamyyntiä entistä kovemmin. Tämä yhtälö ei toimi, koska se lisää säröjä ostajien ja myyjien välille.
Ostajan ja myyjän välillä olevan luottamuksen rakentamiseen kuluu aikaa. Haluan kuitenkin erottaa toimeliaan ja pakottavan myyntitoiminnan toisistaan, eli myyjän kannattaa pitää säännöllistä yhteyttä ostajan suuntaan. Hyvä myyjä osaa kuunnella ostajaa ja esittää vaihtoehtoja esitettyjen toiveiden mukaan.
Brändin näkyvyys oikeissa kanavissa auttaa myös siihen, että brändi ei unohdu. Päinvastoin, uudet tarinat voivat vain kasvattaa halua lähteä yhteistyöhön.
Humanismi valtaa alaa markkinoilla ja muutenkin yhteiskunnassa. Saa ottaa rennosti ja pitää hauskaa. Sydämen sivistys kunniaan. Parhaimmat ovat tienneet tämän aina.
Modernin johtajan käsikirja - Mika D. Rubanovitsch (Johtajatiimi, 2020)
Uudet johtamiseen liittyvät kirjat ovat mielenkiintoista luettavaa, koska vanhempien sukupolvien kirjoittajat antavat suurta huomiota Y- ja Z-sukupolville. Y-sukupolveen kuuluvat ne, jotka ovat syntyneet vuosien 1981 ja 1996 välisenä aikana. Itse kuulun Y-sukupolveen, eli millenniaaleihin. Sitten on olemassa vielä nuorempi sukupolvi, jota kutsutaan Z-sukupolveksi. Tämä sukupolvi on syntynyt vuoden 1996 jälkeen. Olen seurannut nuoriin sukupolviin liittyvää keskustelua ahkerasti. Välillä arviot osuvat oikeaan, mutta jotkut asiat menevät niin pahasti ohi, että naurattaa ja koen suurta myötähäpeää.
Nyt on sitten arviossa Mika D. Rubanovitschin uutuusteos Modernin johtajan käsikirja - Älä ole pomo (Johtajatiimi, 2020). Käyn kirjan sisältöön hieman myöhemmin käsiksi, koska ajattelin ensimmäiseksi avata sukupolveni kulttuuria ja arvoja.
Synnyin 1980-luvun alkuvaiheessa. Suomessa elettiin vielä yhtenäiskulttuurin aikaa, mutta kansainvälistymisen takia alkoi syntymään säröjä suomalaiseen kulttuuriin. Music Television ja ulkomaiset kaapelikanavat olivat kovassa suosiossa. Ihmemies ja Ritari Ässä seikkailivat televisioruudussa. Miami Vice jahtasi Floridan konnia. Ehdimme muuttamaan moneksi vuodeksi Tanskaan 1980-luvulla ja siellä oma kulttuuristaustani sekoittui tanskalaiseen, ruotsalaiseen, englantilaiseen ja amerikkalaiseen kulttuuriin jättäen pysyvän polttomerkin. Suomen kielen taidot lähes katosivat.
Paluumuutto Suomeen 1980- ja 1990-luvun taitteessa oli suuri kulttuurishokki, vaikka silloin elettiin vielä kasinotalouden viimeisiä vuosia. Suomi on aina ollut länsimainen demokratia, mutta ilmassa leijui kuitenkin jonkinlainen harmahtava neuvostohenkisyys. Olihan Suomella sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta Neuvostoliiton kanssa. Muistan pikkupoikana sen, että Suomesta puuttui valtava määrä kansainvälisiä brändejä verrattuna Tanskaan.
Sitten itäblokki kaatui ja Neuvostoliitto romahti. Suomeen syntyi valtava lama. Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi, joka avasi portit kansainvälistymiselle. Suomeen rantautui hetkessä valtava määrä uusia tuotteita ja palveluja. Internetin tulo vain kiihdytti muutosnopeutta. Nokian menestys maailmalla loi merkittävän sillan Suomen ja muun maailman välille. Mika Häkkinen voitti F1-mestaruuksia. 1990- ja 2000-luvun taitteessa naureskelimme opiskelukavereiden kanssa kasinotalous- ja neuvostovitseille. Huvituimme informaatioteknologian tuomasta hypestä, joka paljastui pian suureksi pörssikuplaksi. Vuoden 2001 WTC-iskujen jälkeen terrorismi nousi puheenaiheeksi. Vuonna 2007 saapui globaali finanssikriisi, josta maailma ei ole vieläkään täysin toipunut. Kaupan päälle tulivat vielä Syyrian ja Ukrainan kriisit, pakolaisaallot, ilmastonmuutos, teknologian nopea kehitys, populismin nousu, epävarmuus työmarkkinoilla sekä monet muut ongelmat.
Nuoremmat sukupolvet ovat saaneet lukea vedet silmissä nauraen työpaikkailmoituksia, joissa sanotaan: “Etsimme 22-vuotiasta, kolmen maisterintutkinnon suorittanutta, seitsemää eri kieltä hallitsevaa, 30 vuoden työkokemuksen omaavaa alan superälyä, joka saa itselleen mahdollisuuden näköalapaikalle.” Työtehtävät ovat kuitenkin olleet Excel-taulukkojen täyttämistä ja kahvinkeittämistä halpapalkalla. Työilmoitukset ovat joko tahallaan kirjoitettu tuohon sävyyn, jotta yritykset voivat kertoa, että niillä menee todella hyvin tai sitten ne ovat puhtaasti halpoja mainoksia brändien rakennustyötä varten. Liian suurilla toiveilla on varmaan haluttu välttää myös “turhien” hakemusten saantia. Nuoret sukupolvet eivät kuulu enää siihen joukkoon, jotka saavat työpaikkoja kansakoulupohjalta ja voivat viettää koko työikänsä yhden työnantajan palveluksessa. Tämä aika on ohi.
Nuoret sukupolvet ovat eläneet suurten mullistusten keskellä, kun vanhemmat sukupolvet pääsivät nauttimaan hyvistä talouskasvun vuosista. Ovathan hekin eläneet maailmantapahtumien keskellä. Mutta miksi sukupolvien välillä on niin merkittävä ero ja miksi siitä puhutaan koko ajan? Suomen kohdalla on tapahtunut suuria murroksia kulttuurin ja kansainvälisyyden kohdalla. Nuoret sukupolvet ovat erittäin kansainvälisiä. He ovat muodostaneet erilaisen maailmankuvan, joka kehittyy myös koko ajan. Nuoret hakeutuvat opiskelemaan ja työskentelemään ulkomaille, jos ulkomailla on tarjolla parempia vaihtoehtoja opiskelun, työtehtävien, elintason ja urakehityksen suhteen. Nuoria sukupolvia ei voi syyttää motivaation puutteesta, vaan enemminkin siitä, ettei heille ole tarjottu riittäviä mahdollisuuksia.
Vuosikausia on hoettu, kun johtajat kohtelevat työntekijöitään hyvin, vastavuoroisesti työntekijät kohtelevat hyvin asiakkaitaan. Johtajilta odotetaan lempeyttä ja pehmeitä arvoja. Monissa tutkimuksissa on todettu, että turvallisissa ja vapaissa työyhteisöissä syntyvät parhaat tulokset. Pelon ilmapiiriä lietsova Management By Perkele -johtamiskulttuurilla voi saada vain rajoitettuja tuloksia aikaiseksi. Egoistinen, kyykyttävä, ahne, huutava ja jalkaansa tamppaava johtaja saa lähinnä aikaiseksi sellaisen reaktion, että työntekijöiden motivaatiotaso laskee tai he alkavat vilkuilemaan muualle. Julmassa johtamistyylissä on myös se vaara, että asia nousee julkisuuteen. Taitoluistelija Kiira Korpi nosti suuren kohun kertomalla, että taitoluisteluvalmentaja oli sadistisella tavalla kyykyttänyt valmennettaviaan, kehottanut luistelijoita tekemään itsemurhia. Entisenä kilpauimarina ja uintivalmentajana järkytyin uutisesta, koska hyvät urheilutulokset syntyvät rennon ja hauskan kulttuurin keskellä, koska harjoitteleminen ja kilpaileminen on henkisesti ja fyysisesti raskasta muutenkin.
Sitten itse teoksen pariin. Kuitenkaan paljastamatta liikaa. Teoksen alussa sanotaan, että tämä olisi Ruban viimeinen kirja. Myyntikapinan piti olla sitä myös. Voin kuitenkin todeta, että kirjoittajille syntyy aina himo kirjoittaa. Siksi hieman epäilen, että tämä olisi viimeinen teos. Pienen tauon jälkeen syntyy aina tarve sanoa jotain uutta.
Teoksen pääsanoma on hyvä, eli keskitytään asiakkaisiin, teknologiaan ja ihmisiin. Raja-aidat kaatuvat ostajien ja myyntiorganisaatioiden välillä, mutta myös myyntiorganisaatioiden sisällä. Mikään asia ei kuitenkaan tapahdu täysin automaattisesti, koska yrityksen sisäisen kulttuurin tulee tukea läpinäkyvyyttä, avointa viestintää ja vuoropuhelua. Johtajien vastuulla on synnyttää sivistynyt työkulttuuri, joka näkyy siinä, että työntekijät viihtyvät työpaikalla, motivaatio säilyy korkealla ja syntyy uusia ideoita, sekä voidaan viestiä avoimesti ja rakentavalla tavalla ilman pelkoa rangaistuksesta.
Muistan kuinka 2000-luvun loppuvaiheessa esitimme TWID:n toimitusjohtaja Jari Kaiteran kanssa sitä, että suomalaiset yritykset olisivat voineet ottaa käyttöön omia sosiaalisia medioita ulkoisen ja sisäisen viestinnän käyttöön. Kyseessä olisi ollut edullinen investointi, mutta yllättävintä oli se, että muutosvastarinta oli suurta, koska emme tarjonneet pelkästään uutta teknologiaa, vaan kulttuurin muutosta. Monien tapaamisten jälkeen tapahtui se, että mahdolliset ostajat olivat perustaneet itselleen tilejä sosiaaliseen mediaan, kuten Twitteriin ja Facebookiin, vaikka he olivat haukkuneet sosiaalisen median täydeksi roskaksi sitä ennen. Muutos tapahtuu hitaasti tai sitten ei ollenkaan.
Teoksessa olisi voitu sukeltaa hieman syvemmälle eri aiheiden suhteen. Olisi voinut olla perusteellisia esimerkkejä työyhteisöistä, jotka ovat eläneet wanhassa ajassa, mutta modernin johtamisen ansiosta yritykset ovat nousseet uuteen kukoistukseen. Miksi yritys oli rapakunnossa? Minkälainen johtaja saapui paikalle? Mitä muutoksia tehtiin? Miksi tehtiin? Missä ajassa? Mitkä olivat lopulliset tulokset? Olisi voinut olla esimerkkejä uusista yritystulokkaista, jotka harjoittavat modernia johtamista. Miten nämä yritykset ovat mullistaneet markkinoita kilpailemalla perinteisiä toimijoita vastaan, eli kertoen käytännönläheisiä esimerkkejä uusien ja vanhojen johtamismallien eroavaisuuksista?
En tiedä kaikkien vieraskynien ikävuosia, mutta teoksessa olisi voinut olla Y- ja Z-sukupolvien vieraskyniä, jotta lukijat olisivat päässeet kokonaisvaltaisesti sisälle siihen, että minkälainen muutos on kyseessä. Teoksessa olisi voinut olla laajempaa arviota siitä, että mikä on suomalaisen työhyvinvoinnin tila, koska monet tutkimukset ja uutiset viittaavat siihen, ettei työhyvinvointiin ole ainakaan panostettu liikaa Suomessa.
Näistä arvioista huolimatta. Voin suositella rakkaudella teoksen lukemista.
Lisäys klo 15:11: Saatujen tietojen mukaan yksi vieraskynä on syntynyt vuonna 1981.
Tutkija Esko Kilven tarkoituksena oli säilyttää Suomi ja suomalaiset kehityksen kärjessä. Kilpi ennusti monet asiat vuosikymmeniä ennen muita.
Monet hieraisivat loppiaisen jälkeisenä päivänä silmiään, kun Esko Kilven pitkäaikainen ja läheinen ystävä jakoi tiedon siitä, että Kilpi oli menehtynyt äkillisesti. Tieto tuli monelle suurena yllätyksenä, koska hän oli vielä edellisenä iltana ollut monien kanssa keskusteluyhteydessä. Itsekin jouduin tarkistamaan, että oliko hän saanut yhden kutsun. Kutsu oli saavuttanut Eskon ja hän oli vastannut siihen. Mutta seuraavana päivänä yksi Suomen suurimmista ajettelijoista oli poissa. Suru-uutinen pahoitti monien mielet.
Sosiologi, tutkija Esko Kilpi oli ajattelussaan vuosikymmenten päässä nykyhetkestä. Jo 1990-luvulla hän kuvaili, että kilpailu muuttuu aikaperusteiseksi ja tuotteiden elinkaaret lyhenevät, koska kaupan esteitä purettiin 1990-luvulla ja internet oli tietysti suurin muutoksen ajuri. “Marketplace muuttuu Marketspaceksi.” Samaan aikaan hän tiedosti, että myynnin maailma puuttuu “Selling, not telling” aikakaudesta “Telling, not selling” aikakauteen.
Nettimarkkinoinnista Esko Kilpi sanoi 1990-luvulla, että internetin maailmassa läsnäolon merkitys kasvaa. Toimiva läsnäolo perustuu siihen, että annetaan arvokasta tietoa. Jatkossa pitää antaa entistä parempaa tietoa, joka tapahtuu säännöllisen uudistumisen kautta. Viestinnän vapaus tulee olla kaikilla ja siihen tulee kannustaa. Ensin pitää antaa ennen kuin voidaan ottaa. Pitää olla halu vapauteen ja muutokseen. Hän varoitteli jo 1990-luvulla, että monista yrityksistä tulee tulevaisuudessa museoita, koska ne menettävät merkityksensä ja kykynsä uudistua.
Esko Kilven osaaminen ei perustunut pelkästään markkinointiin ja myyntiin, vaan hän tarkasteli käynnissä olevaa digitaalista murrosta suurena yhteiskunnallisena ilmiönä. Internet on modernin yhteiskunnan rakenne, jonka ympärille monet asiat tulevat kehittymään. On kyse sitten siitä, että miten demokratia, kansalaisyhteiskunta, julkiset palvelut, yritykset ja yksittäiset kansalaiset toimivat. Miten modernit työyhteisöt kehittyvät? Mitä on moderni johtaminen? Mikä painoarvo on ihmisten välisellä vuorovaikutuksella? Hän tarkasteli kaikkia osa-alueita suurella uteliaisuudella.
Teknologia on lähtökohdaltaan täysin vapaa tunteista ja tämän takia Kilpi korosti arvojen, sosiaalisen pääoman ja eettisyyden merkitystä. Teknologioita voidaan käyttää uuden vaurauden ja hyvinvoinnin luomiseen, mutta teknologioita voidaan käyttää myös täysin vastakkaisiin tarkoituksiin. Kaikki valtiot haluavat uusia teknologioita käyttöönsä, koska niiden avulla voidaan menestyä maailmalla, ovat valtiot sitten demokratioita tai diktatuureja. Kilpi heijasteli omia näkemyksiään kehittyneiden demokratioiden kautta ja miten uudet teknologiat tulevat muovaamaan niitä. Suomen kaltainen pieni valtio kykenee olemaan paljon suurempi toimija maailmalla, jos kaikki toimijat kykenevät omaksumaan uusimmat teknologiat. Pienet yritykset voivat haastaa suuria jättiläisiä. Eikä tämä teema rajoitu vain yrityksiin.
Myrskyisän maailman nykyhetkestä hän ei ollut huolissaan, joka kertoi myös siitä, ettei hän rakentanut pelkästään unelmien ruusutarhoja, vaan hän osasi tarkastella nykyhetken ongelmia juuri sellaisena kuin ne olivat. Tämä johtui siitä, että hän oli ongelmanratkaisija luonteeltaan. Tämän takia hänellä säilyi aina valtavan hyvä kosketuspinta nykyhetkeen. Hänen syvin tarkoitus oli muiden auttaminen ja valmentaminen. Luoda järjestystä kaaokseen. Oli kyse sitten kyse yksilöistä, julkisen sektorin toimijoista ja yrityksistä.
Esko muistetaan tyylikkäänä herrasmiehenä ja loistavana seuramiehenä. Hän rakasti purjehtimista. Muistan kuinka hän oli pukeutunut tyylikkääseen purjehtija-asuun Hangon Casinolla Hangon Regatan aikana vuonna 2018. Hän hymyili siellä kuin Hangon keksi. Juhlistimme samassa seurueessa purjeveneen syntymäpäiväjuhlia. Juhlapöydän meno oli kova, mutta asiallinen. Kaikki olivat hyvällä tuulella.
Esko teki merkittävän elämäntyön tutkijana, humanistina ja suurena ihmisenä. Hänen elämäntyöhönsä kannattaa tutustua. Eskon elämää voidaan kunnioittaa parhaiten vaalimalla hänen hienoa perintöään. Ei museona, vaan jatkuvan uudistumisen kehtona. Nyt on muiden vuoro ottaa edistyksen soihtu käteen ja jatkaa matkaa.
Wahlroos povaa Suomelle joko Kreikan tai Singaporen tietä. Kuinkas tässä näin kävi? Miksi maallamme ei ollut malttia vaurastua - Björn Wahlroos (Otava, 2019)
Suomen taloudella on ollut haasteita toipua vuonna 2007 alkaneen kansainvälisen finanssikriisin jälkeen. Viimeisten vuosien aikana taloudessa tapahtui myönteinen käänne, joka on lisännyt työllisyyttä ja vähentänyt valtion velkaantumiskehitystä. Tämän vuoden aikana hälytyskellot soivat uudelleen. Työllisyyden lisääntyminen näyttää pysähtyneen. Merkittävien suuryhtiöiden tulokset ovat romahtaneet. Kansalaisten luottamus talouteen on merkittävällä tavalla laskenut.
Nordean hallituksen entinen puheenjohtaja, kauppatieteen tohtori Björn Wahlroos oli viivytellyt uutuuskirjan julkistamista tarkoituksella, koska kirjan julkistaminen muutaman vuoden kestäneen suotuisan jakson aikana olisi tulkittu lähinnä räksytykseksi, koska Wahlroosin teesit ovat tarkoituksella herätteleviä ja monien tulkintojen taustalla on paljon laadukasta tutkimustietoa. Wahlroos on tullut vuosien saatossa tutuksi vapaan markkinatalouden, kevyen verotuksen, alhaisen sääntelyn, omistajuuden ja yritteliäisyyden vankkana puolestapuhujana, jotta Suomi menestyisi kansainvälisen talouden keskuudessa entistä paremmin.
Wahlroosin aikaisemmat teokset Markkinat ja demokratia. Loppu enemmistön tyrannialle (Otava, 2012) ja Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta (Otava, 2015) herättivät laajaa kansalaiskeskustelua. Näin tekee myös uutuuskirja Kuinkas tässä näin kävi? Miksi maallamme ei ollut malttia vaurastua (Otava, 2019), joka kuvailee Suomen teollisuuden ja yhteiskunnan kehitystä aina varhaishistoriasta nykypäivään saakka. Samalla Wahlroos pohtii sitä, että miten Suomi voisi menestyä tulevaisuudessa.
Wahlroosin pyrkii olemaan teoksessa mahdollisimman toiveikas, mutta tilastojen ja ennusteiden valossa Suomen tulevaisuus ei näytä hyvältä. Vielä 1960-luvulla Suomi oli talouskasvun suhteen Euroopan Singapore, joka panosti voimakkaalla tavalla teollisuuspolitiikkaan presidentti Urho Kekkosen ankaralla kädellä. Suomen talousajattelussa tapahtui kuitenkin merkittävä muutos 1970-luvulla, kun poliittisessa elämässä pääsi valloilleen ajatus entistä rajummasta sääntelystä ja kovemmasta verotuksesta. Suomesta muodostui ajan saatossa sekatalous, jossa valtion rooli korostui ja poliittinen päätöksentekokulttuuri muodostui entistä vaikeammaksi. Wahlroosin mielestä oli suuri virhe riisua presidentiltä valtaoikeuksia, koska tämä edesauttoi poliittisen päätöksenteon jähmettymistä ja antoi entistä enemmän valtaa ulkoparlamentaarisille voimille, eli etujärjestöille ja lobbareille. Poliittisen elämän päättämättömyys voi antaa mahdollisuuden protestipuolueiden ja -johtajien nousulle.
Suomella on ollut myös vaikeuksia sopeutua globaalin talouden haasteisiin. Berliinin muuri kaatui vuonna 1989. Sitä edeltäneinä kolmena vuosikymmenenä Suomen talouskasvu oli keskimäärin neljän prosentin luokkaa vuodessa, kun vuoden 1989 jälkeen Suomen talous on ollut keskimäärin 1,7 prosenttia vuodessa ja alle prosentin luokkaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suomen taloutta ovat rapauttaneet metsäteollisuuden tuotteiden vähenevä kysyntä, konepajateollisuuden sijoittuminen ulkomaille, Nokian romahdus ja idänkaupan väheneminen. Suomen liittyminen yhteisvaluutta euroon on myös poistanut devalvaation mahdollisuuden, jonka avulla teollisuuden kilpailukykyä voitaisiin parantaa merkittävällä tavalla. Wahlroos ei kuitenkaan kannata sulkeutumista, vaikka Suomi menestyi erityisen hyvin kylmän sodan vuosina, koska ajassa ei voi palata taaksepäin, koska muuten edessä olisi Venezuelan tie kohti talouskatastrofia.
Wahlroos nostaa yhdeksi kilpailukyvyttömyystekijäksi Suomen ja Neuvostoliiton välisen kaupankäynnin, jonka avulla suomalaiset yritykset saivat mehukkaita kauppasopimuksia, mutta tuotteet ja palvelut eivät olleet kilpailukykyisiä länsimarkkinoilla. Suomen harjoittama idänkauppa oli suurta ja loi hyvinvointia, mutta talous oli yhden kortin varassa. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Suomen idänkauppa romahti. Pikku hiljaa syntyi markkinatalousvetoinen Venäjä, jonka kanssa idänkauppa kuitenkin elpyi. Suomen vienti oli Venäjälle 7,5 miljardia euroa vuonna 2008, mutta globaali finanssikriisi romahdutti viennin neljän miljardin euron tasolle. Ennen Ukrainan kriisiä vientilukemat olivat nousseet 5,3 miljardiin euroon ja lukemat romahtivat kolmeen miljardiin euroon vuonna 2015. Talouspakotteet ovat rokottaneet viennistä kymmenen prosentin verran. Wahlroos toteaa, että Venäjä tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia, mutta maan epävarmuus korottaa Suomen talouden riskitekijöitä.
Mikä on sitten Wahlroosin tarjoama pelastussuunnitelma ikääntyvälle ja aivovuodosta kärsivälle Suomelle, joka ei kiinnosta edes investoijia? Helsingistä ei ole ainakaan tulossa merkittävää kansainvälistä finanssikeskusta Lontoon Cityn tavoin. Helsinki ei edes kykene kilpailemaan Tukholmaa vastaan.
Wahlroos tarjoaa perinteisten talousneuvojen ohella ratkaisuksi panostamista digitalisaatioon ja kiertotalouteen. Digitalisaation haittapuolena hän korostaa digiteollisuuden heikkoja työllistämisvaikutuksia ja digitalisaatio saattaa tuhota enemmän työpaikkoja kuin luovat niitä. Kansainvälinen digikilpailu on kuitenkin erittäin kovaa ja menestyvien digibrändien luominen on vaikeaa.
Vaikka Wahlroos yrittää tarjota toiveikkaita neuvoja, mutta teoksen sisältä paljastuu toivottomuus Suomen pelastamisen suhteen. Onko Suomen tie Kreikan tie vai Singaporen tie? Siitä päättävät Suomen kansa ja poliittiset päätöksentekijät.
Nykypäivän trendinä on se, että brändien pitäisi ottaa vahvasti kantaa yhteiskunnallisiin asioihin tuomalla omat arvonsa esille. Sanotaan, että yritysten pitäisi olla vastuullisia. Ikään kuin kaikki yritykset olisivat olleet täysin vastuuttomia tähän päivään asti. Näinhän asiat eivät ole.
Nettikeskusteluja seuraamalla voisi olettaa, että brändien pitäisi valita joko perinteisten valkoisten lihansyöjä heteromiesten tai anarkistisesti vegeruokaa nauttivien ekoaktivistien väliltä.
Eräs amerikkalainen, hyvin menestynyt yrittäjä sanoi, että Yhdysvalloissa on järkevää pysyttäytyä politiikan ulkopuolella, koska jos julistat olevasi demokraatti, republikaanien kannattajat ostavat muualta, ja päinvastoin. Tämä oli viisas näkemys, koska hän tuntee Yhdysvaltain nykyisen ilmapiirin varsin hyvin, joka ei ole millään tasolla kovinkaan rakentava.
Yleensä tapahtuu myös niin, että kovimmat fundamentalistit ovat äänessä, erityisesti nettikeskustelujen äärellä. Tämä voi luoda sellaisen harhan, ettei maltillisia olisi olemassakaan. Maltilliset ovat usein mukavuudenhaluisia ja pitävät itsestään vähän meteliä. Maltilliset näyttävät olevan tilastojen valossa kaikista merkittävin ja isoin ostajakunta.
Brändit voivat olla kaiken kakofonian keskellä täysin puolueettomia. Eikä tämä tarkoita sitä, että niiden tulisi olla hajuttomia.
Asia on nimittäin niin, että hyvällä elämyksellisellä brändäyksellä, viihteellisellä mainonnalla ja sujuvilla asiakaskokemuksilla pidetään brändit muistettavina. Tärkeintä on kuitenkin se, että brändit pysyvät moderneina ja ajan hengessä.
Brändien tulee ennen kaikkea niihin ostajaryhmiin, jotka tuovat eniten kassavirtaa tänä päivänä ja mahdollisesti myös tulevaisuudessa. Ostajaryhmien sisältä voi nähdä, että mitä ostajat janoavat. Näiden tarpeiden mukaan voidaan kehittää yritystoimintaa, joka luo samaan aikaan taloudellista kestävyyttä, koska yritykset inhoavat taloudellisia tappioita. Mikäli niitä uusia arvoja halutaan voimakkaasti nostattaa, silloin pitää olla varmuus siitä, että tämä parantaa kassavirtaa.
Arvoja on myös monenlaisia. Ne voivat olla vaurauden ja omistamisen parantaminen (pankit, vakuutusyhtiöt); teknologisen kehityksen edistäminen (laitevalmistajat ja ohjelmistokehittäjät); luovuuden ja taiteellisuuden ylistäminen (muotibrändit); toimitusten tasaisen laadun varmistaminen vuodesta toiseen (ruoanvalmistajat, energiayhtiöt). Näiden toimijoiden sisällä on jo vahvoja arvoja, mutta jotkut tahot pitävät niitä itsestäänselvyyksinä.
Viihteellisyyden korostaminen ja kehittäminen voi olla puolueettomille brändeille varsin hyvä polku, koska näin ei hukuta harmaaseen massaan. Samaan aikaan voidaan pitää hyvät suhteet yllä kaikkiin ostajaryhmiin. Tämä voi luoda hyvää mielenrauhaa, eli keskitytään vain yritystoiminnan perusasioihin. Pyörää ei tarvitse väkisin keksiä uudelleen.
