Jukka Aminoff

Korona-aika on ollut monille pysähtymisen aikaa. Joillekin on suotu mahdollisuus rauhoittua, pohtia elämää uudesta näkökulmasta ja heijastella aiempia arvoja, tekoja ja tapoja.

Itsensä kehittämiseen keskittyvä kirjallisuus on noussut suureen suosioon ja tämänkertaisessa vuorossa on kirjailija Martti Vaalahden uutuuskirja Sanomattakin selvää ? - Käsikirja kaikesta sanomisen arvoisesta (WSOY, 2021).

Teoksen pääsanomana on se, että miksi emme osaa olla hiljaa kun siihen on järkevä syy ja miksi emme puhu silloin kun pitäisi.

Vaalahti nostaa kirjansa teemoiksi rakkauden, luottamuksen, virheiden myöntämisen, avun hakemisen, kohteliaisuuksien ja kannustuksen tärkeyden. Ihmisten pitäisi unohtaa täydellisyyden tavoittelu ja iloita elämästään juuri sellaisena kuin se, joka on epätäydellinen maailma. Vaalahti korostaa unelmien ja onnellisuuden tärkeyttä.

Kyseessä on Vaalahden näköinen teos, joka on hieman melankolinen ja teos on päällystetty kauniilla sanoilla. Teos sopii erinomaisen hyvin jurolle miehelle, joka haluaa tuoda tunteensa esille vaikeiden aikojen keskellä.

Sanomattakin selvää vai selvästi sanottuna?

Eletään vuotta 1887. Suomi on suuriruhtinaskunta ja Suomen suurin vientimarkkina on maailmanhistorian suurin imperiumi, eli Brittiläinen imperiumi.

Helsingissä avataan Suomen ensimmäinen, eurooppalaistyylinen luksushotelli suomalaisyrittäjä Carl Wilhelm Kämpin johdolla ja arkkitehtinään Theodor Höijer.

Hotelli Kämpistä muodostui historiansa aikana yritysjohtajien, taiteilijoiden, toimittajien, tutkijoiden, kirjailijoiden, poliitikkojen ja korkeiden virkamiesten kohtaamispaikka.

Kämpissä työskennelleet Kimmo Aho, Ville Liikanen ja Mika Vitikka ovat kirjoittaneet historiikin Suomen kuuluisimman ja korkeatasoisimman hotellin historiasta. Teoksen nimi on Minä menen Kämpiin takaisin - Cocktaileja ja tarinoita Kämpin baarista (Docendo, 2019).

Kämp on ollut hotellialan edelläkävijä. Kämp toi Suomeen ensimmäisen baarin. Baarin historia juontaa brittiläisiin ginpalatseihin ja Yhdysvaltoihin muuttaneet siirtolaiset muokkasivat ginpalatsien pohjalta amerikkalaiset baarit.

Kämp toi markkinoille Suomen ensimmäisen American Bar'in 1900-luvun alkupuolella, joka herätti suurta kiinnostusta ja ihailua. Kämpistä tuli pitkien ja kosteiden lounaiden viettopaikka.

Kämpistä on kirjoitettu lukuisia kiehtovia tarinoita, mutta yksi on ylitse muiden ja se on Akseli Gallen-Kallelan maalaama Symposium, joka on muodostunut legendaariseksi ja herättää usein naurahduksia.

Taulussa ovat itse taulun maalaaja Gallen-Kallela, tukevassa humalassa oleva säveltäjä Oskar Merikanto, tupakkaa kädessään pitävä säveltäjä Robert Kajanus ja tyhjyyteen katsova säveltäjämestari Jean Sibelius.

Monet Kämpissä vietetyt illat toivat ideoita siihen, että miten Suomen itsenäisyyspyrkimyksiä tuli edistää. Suomi sai itsenäisyyden ja monilla taiteilijoilla oli suurta merkitystä sille, että miten kansallishenkistä mielialaa nostatettiin.

Kämp on kokenut myös kauhun hetkiä. Talvisodan aikana kansainvälinen lehdistö piti Kämpiä päämajanaan ja hotellista lähetettiin tietoja siitä, että miten urhea Suomi taisteli idän karhua vastaan.

Suomen talous koki kovia ensimmäisen ja toisen maailmansodan tapahtumien takia. Suomi köyhtyi, eikä Suomi saavuttanut jatkuvaa varakkaiden vieralijoiden kävijävirtaa, jonka takia tarunomaisen Kämpin tarina kulki loppuaan.

Ensimmäisen Kämpin tarina päättyi vuonna 1965, koska kiinteistön omistaja Kansallis-Osake-Pankki ei löytänyt jatkajaa ja vuokralaista hotellille. Tämän takia kiinteistöstä tuli pankin pääkonttori.

1990-luku oli Suomessa suurten murrosten aikaa. Neuvostoliitto romahti. YYA-sopimus heitettiin roskakoriin. Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi ja NATO:n rauhankumppaniksi. Vuonna 1999 Suomi päätti liittyä euroalueeseen. Suomi oli taittanut 1990-luvun laman.

Nokian johdolla Suomea vietiin maailmalle. Suomen informaatioteknologia-alalla vietettiin villejä vuosia. Suomeen valui eurooppalaisia ja amerikkalaisia pääomia. Suomen talouskasvu oli kovaa ja Suomi kansainvälistyi vauhdilla.

Suomen Kansallis-Osake-Pankki ja Suomen Yhdyspankki olivat yhdistyneet Merita Pankiksi, joka omisti Kämpin kiinteistön. Uusi pankki päätti etsiä Kämpin rakennukselle uuden hotelliyrittäjän.

Amerikkalaisen Marriott Internationalin Luxury Collection otti Kämpin vetovastuun vuonna 1999 ja näin luotiin historian toinen Kämp, joka pursuaa suomalaista ja amerikkalaista luksusta. Vuosituhannen Suomi palannut takaisin kansainvälisten vieraiden ja markkinoiden keskuuteen.

Kämpistä tuli Helsingin vetonaula ja kansainvälisten vieraiden ykköshotelli. Hotellissa ovat yöpyneet Mick Jagger, Keith Richards, Elton John, Madonna, Lady Gaga, Ozzy Osbourne, David Bowie, Shakira, Whitney Houston, Bruce Springsteen, Yhdysvaltain ulkoministeri Madeleine Albright ja monia muita.

Condé Nast ja Forbes luokittelivat Kämpin ensimmäisten vuosien aikana maailman ja Euroopan parhaimpien luksushotellien joukkoon. Arvostettu ja äärimmäisen suosittu, suomalainen City-lehti valitsi Kämpin baarin Helsingin parhaaksi baariksi vuosina 2002 ja 2003.

Hotelli Kämp on maamerkki, joka kertoo Helsingin ja Suomen asemasta maailmalla. Luksushotelli on merkki siitä, että Suomi on menestyvä ja kiinnostava maa vierailla.

Teoksen kirjoittajat ovat tehneet oikeaoppisesti Kämpin historiasta viihdyttävän ja hauskan. Kirjassa on runsaasti kiinnostavia tarinoita, kiehtovia drinkkireseptejä ja hotellin maukkaiden ruokavaihtoehtojen esittelyjä.

Teos saapui markkinoille juuri ennen kuin alkoi tapahtumaan merkittäviä siirtoja.

Norjalainen hotelliyrittäjä Petter Stordalen osti Kämpin ja joukon muita helsinkiläisiä luksushotelleja itselleen vuonna 2019.

Vuonna 2020 käynnistyi pandemia, joka aiheutti pitkäaikaisen hiljaiselon.

Kämp ei jäänyt makaamaan laakereilleen, vaan alakerran baari ja ravintola kokivat mittavat remontit, eli alakerta sai uuden ilmeen.

Kämpin uusi ilme jäi odottamaan iloisen, sosiaalisen ja huolettoman 2020-luvun tuloa.

Hinnoittelusta on kirjoitettu paljon kirjoja, mutta omien kokemuksien mukaan monet kirjat jättäneet enemmän kysymyksiä kuin antaneet vastauksia. Olisiko tässä viimeinkin teos, joka antaa enemmän vastauksia kuin herättää kysymyksiä?

Professori Hermann Simon, Mikael Orvomaa, Andreas Jonason ja Felix Mörée ovat kirjoittaneet teoksen Hinnoittelun voima - Miten kaikki pyörii hinnan ympärillä (Alma Talent, 2021). Professori Simon on kansainvälisesti tunnettu hinnoitteluun erikoistunut tutkija, jonka pitkäaikainen kokemus puhuu kansien välissä.

Latinan kielinen sana pretium tarkoittaa yhtä aikaa hintaa ja arvoa. Roomalaiset ymmärsivät hinnan merkityksen. Teoksen pääsanoma kietoutuukin arvon ja hinnan ympärille. Mikä on sopiva hinta tuotteelle tai palvelulle, joka antaa arvoa kuluttajille ja ostajille?

Kirjassa käydään läpi massamarkkinoiden ja luksuksen hinnoittelua, sekä runsas määrä erilaisia hinnoittelumalleja, jotka sopivat nykyiseen aikakauteen. Hinnoittelu vaatii tarkkuutta, koska yritykset voivat myydä liian halvalla, jonka takia yritykset menettävät huomattavan määrän tuloja tai sitten pyydetään liian korkeita hintoja, jotka karkottavat ostajat pois.

Teoksessa tuodaan esille myös karu esimerkki kansainvälisestä kilpailusta. Kiinassa voidaan valmistaa suodatin kaivosteollisuuden tarpeisiin 20 000 eurolla, kun Suomessa saman suodattimen valmistaminen maksaisi 200 000 euroa. 180 000 euron hintaero yhtä laadukkaasta suodattimesta on mahdoton myyntitehtävä kelle tahansa yritysmyyjälle. Ylikalliin suodattimen myyminen ostajayritykselle olisi myös typerä veto, koska ostaja menettäisi kilpailukykyään markkinoilla. Myyjät ja ostajat elävät symbioosissa.

Oikeaoppisen hinnoittelun avulla yrityksistä tehdään kannattavia ja voitollisia, eli elinvoimaisia, jotka pystyvät kehittymään, laajentumaan ja työllistämään.

Vääräoppinen hinnoittelu taas johtaa siihen, että yritys ajautuu konkurssiin, sijoittajat menettävät rahansa ja työntekijät lentävät vauhdilla työttömyyskortistoon. Valtio ja kunta menettävät myös suuren määrän verotuloja.

Voiton tuottaminen on siis pakollinen edellytys kaikille yrityksille ja asiaan voidaan vaikuttaa järkevällä hinnoittelulla, joka myös asettaa sen, etä kuinka paljon yrityksen tulee myydä tuotteitaan ja palvelujaan.

Hinnoittelun voima ei ole ainoastaan kirja hinnoittelusta, vaan teos avaa myös ovia siihen, että miten eri markkinat ja yritykset toimivat. Tämä teos on tarkoitettu markkinatalouden ystäville.

Monet markkinat ja yritykset toimivat erittäin pienillä katteilla. Tästä syystä johtuu se, että monet yritykset ajautuvat välittömästi vaikeuksiin, kun markkinat alkavat sakkaamaan. Voin vain kuvitella niitä kauhutarinoita, joita on syntynyt nykyisen pandemian keskellä.

Kyseessä on ehdottomasti paras kirja hinnoittelusta, jonka olen tähän asti lukenut ja kyseisiä teoksia olen lukenut paljon.

Tämän teoksen lukeminen oli henkilökohtaisesti tärkeä kokemus, koska kirjoitin yhdessä tietokirjailija Mika D. Rubanovitschin kanssa teoksen Ostovallankumous - Miten moderni myyjä vastaa asiakkaan muuttuvaan ostoprosessiin vuonna 2015. Olin erityisen utelias lukemaan, että onko tässä teoksessa jotain täysin uutta, joka olisi jäänyt mainitsematta Ostovallankumous-kirjassa ja mikä oli kirjoittajien lähestymistapa. Kirjassa oli paljon samaa.

Menestys syntyy asiakaskokemuksesta -kirjassa painotetaan yrityksen suurta kuvaa aina strategiasta sisäiseen työkulttuuriin. Kirjoittajat painottavat sitä, että miten yrityksen sisäinen hyvinvointi heijastuu ostajien saamiin kokemuksiin. Teoksessa painotetaan myös sitä, että yritysten tulee olla entistä enemmän asiakaskeskeisiä. Yritysbrändin tulee olla houkutteleva.

Teos on mainio lukijoille, jotka hyppäävät ensi kertaa nykyaikaisiin markkinoihin. Kirja kertoo lukijoille siitä, että B2B-brändien tulee muistuttaa entistä enemmän kuluttajabrändejä asiakaspalvelun, markkinoinnin ja kokemuksien suhteen.

Teoksessa toki mainitaan, että yritystoiminnassa on aina kyse ihmisten välisestä toiminnasta, mutta välillä tuntui, että teos kiersi tärkeintä aihetta kuin kissa kuumaa puuroa.

Kirja olisi voinut entistä painokkaammin korostaa myyjien merkitystä, eli myyjät luovat kokemuksia yritysten ja ostajien välillä. Sosiaalisesti taitavat myyjät ovat niitä joiden kanssa ostajat haluavat olla tekemisissä.

Kuitenkin, kirja on lukemisen arvoinen.

Nykyiset markkinat ovat mahdollistaneet sen, että kaikki brändit voivat saada itselleen näkyvyyttä. Näkyvyyden saamiseksi riittää se, että sinulla on tietokone, älypuhelin, kotisivut ja sosiaalisen median kanavat.

Pienille ja aloitteleville yrityksille nykyinen digitaalinen markkinaympäristö avaa paljon mahdollisuuksia, eli kynnys saada näkyvyyttä on madaltunut.

Uusi markkinaympäristö on aiheuttanut sen, että yritysten kilpailu huomiosta on kasvanut. Kohina ja meteli ovat valtavaa. Nykyinen pandemia on aiheuttanut sen, että ilmiö on vain kiihtynyt.

Miten voidaan erottautua kilpailusta ja saada kestävää huomiota ostajilta?

Vastauksena on tietysti se, että brändin tulee olla kiehtova, tunteita herättävä ja myyntiä aiheuttava rahasampo.
Mutta onko brändin rakentaminen salatiedettä?

Siksi tällä kertaa kirja-arvostelussa on mainosyrittäjä Pekka Ruokolaisen Brändikäsikirja - Näin teet yritysbrändistä vetovoimaisen! (Kauppakamari, 2020).

Ruokolainen on kirjoittanut napakan teoksen, joka kertoo brändin rakentamisen perusteet yksinkertaisella ja suoraviivaisella tavalla. Brändien rakentaminen ei ole mitään salatiedettä, vaan luovaa ja johdonmukaista toimintaa.

Kirjassa luetellaan kaikki ne osa-alueet, jotka tulee huomioida, kun rakennat brändisi perustukset. On kyse sitten digitaalisesta tai kivijalkakaupasta. Perustuksien huolellinen rakentaminen on tärkeää, koska muuten bränditalosi nousee vinoon.

Jos luulit, että elämme brändien jälkeistä aikaa. Asia on juuri päinvastoin. Ainoastaan vahvalla brändillä ja lumoavilla tarinoilla voit erottautua äänekkään markkinakilpailun keskellä.

Tekoäly, toiselta nimeltään keinoäly, on jo keskuudessamme. Kyseessä ei ole mikään kaukana tulevaisuudessa oleva teknologia. Monet eivät vaan huomaa sitä, että tekoäly on osa päivittäistä elämäämme.

Tekoäly on tuttu asia, jos olet ahkera YouTube-videoiden käyttäjä. Googlen tekoäly kerää tietoja siitä, että mitä videoita katselet. Katseluhistorian kautta tekoäly suosittelee sinulle seuraavia, uusia videoita katseltavaksi, jotka voisivat kiinnostaa sinua.

Samanlainen tekoäly toimii Amazonin verkkokaupassa, Spotifyn musiikkipalvelussa, Netflixin elokuvapalvelussa, Facebookissa, Instagramissa ja monissa muissa paikoissa.

Tekoälyn tarkoituksena on tehdä elämästäsi helpompaa, jotta löydät sinua kiinnostavia asioita mahdollisimman vaivattomalla tavalla. Tekoäly ei voi kuitenkaan tietää aivan kaikkea mikä sinua voisi kiinnostaa juuri ja nyt tulevaisuudessa, mutta tekoäly oppii koko ajan entistä enemmän mitä enemmän sitä ruokitaan datalla.

Tekoäly on hiipinyt myös tietokoneiden, älypuhelimien ja verkkokauppojen ulkopuolelle. Helsinki on listattu maailman toiseksi parhaaksi, älykkääksi kaupungiksi (eng. Smart City) heti Singaporen kaupunkivaltion jälkeen. Suurissa kaupungeissa tekoäly tunnistaa ja valvoo kansalaisia.

Sitten kirjan kimppuun. Tohtori Mika Aaltonen on kirjoittanut kirjan yhteistyössä tietokirjailija Antti Merilehdon kanssa, jonka nimi on Tekoäly - Ihminen ja kone (Alma Talent, 2019).

Aaltosen kirja vie lukijan tekoälyn maailmaan ja erityisesti siihen, että mikä tulee olemaan tekoälyn rooli maailmassa ja kansalaisten keskuudessa. Teos pyrkii vastaamaan kysymykseen, että miten tekoäly tulee muuttamaan ihmisten elämää, markkinoita, yhteiskuntaa ja globaalia maailmaa.

Kirja on ehdoton lukusuositus niille, jotka ovat ottamassa ensiaskeleitaan tekoälyn maailmaan ja haluavat saada käsityksen siitä, että kuinka suuri mullistus on kyseessä. Tekoälyn ottaa vasta ensiaskeleitaan, mutta suurin mullistus tulee tapahtumaan, kun huippunopeat 5G- ja 6G-tiedonsiirrot tulevat mahdollisiksi. Silloin alkaa tekoälyn kultakausi ja siihen kannattaa varautua.

Alustatalous on kaikkien huulilla ja uudet digialustat ovat melkein kaikkien tuntemia. On kyse sitten Facebookista, Amazonin verkkokaupasta, Googlen hakukoneesta, Applen sovelluskaupasta, Spofify-musiikkipalvelusta, Uberin kyytipalveluista, Woltin ruokatoimituksista, YouTuben videopalvelusta tai Netflixin elokuvapalvelusta.

City Digitalin TableOnline, Deitti.net ja monet muut brändit ovat myös alustapalveluja.

Johannes Koponen on kirjoittanut kirjan Alustatalous ja uudet liiketoimintamallit - Kuinka muodonmuutos tehdään (Alma Talent, 2019). Kyseessä on kattava teos niille lukijoille, jotka eivät vielä tiedosta sitä, että mitä alustataloudella tarkoitetaan.

Teos valaisee hyvin sitä, että minkälaisessa muutoksessa markkinat ovat. Koponen heijastelee alustatalouden vaikutuksia perinteiseen printtimediaan, joka on kokenut kovia digitalisaation ja alustatalouden keskellä. Heijastamalla alustatalouden muutoksia printtimediaan lukija saa selvän käsityksen siitä, että kuinka suuri muutos on kyseessä.

Nykyisen pandemian keskellä monet ravintolat ovat joutuneet siirtymään kohti alustataloutta. Hyvä esimerkki on se, että Woltin kautta voi tilata annoksia suoraan eri ravintoloista suoraan kotiin ja työpaikalle. Alustataloudesta on tullut monille ravintoloille merkittävä pelastus nykyisen koronasulun keskellä, eli ravintoloilla on mahdollisuus saada edes jonkinlaista liikevaihtoa aikaiseksi, kun toisena vaihtoehtona olisi ollut se, ettei liikevaihtoa olisi tullut lainkaan.

Koponen kirjoittaa tietysti alustatalouden suurista mahdollisuuksista ja siitä, että uusien alustojen tulee olla riittävän suuria, jotta ne kykenevät selviytymään kovan markkinakilpailun keskellä. Uusien alustabrändien tulee saada riittävästi "kriittistä massaa", eli ostajia, jotta ne voivat menestyä.

Ostajille alustatalous tarjoaa suuren määrän vaihtoehtoja, mutta taustalla piilee kuitenkin riskejä. Nimittäin isot alustabrändit valtaavat lähes monopolien tavoin itselleen markkinaosuuksia ja ne voivat päättää siitä, että millä ehdoin ja korvauksin markkinat toimivat. Tämä on tietysti vahingollista yleiselle kilpailulle, koska monopolit jäykistävät markkinoita. Koposen teos ei sisällä pelkästään suitsutusta, vaan riskit tiedostetaan.

Teos on lukemisen arvoinen ja antaa erinomaisen ensiaskeleen alustatalouden maailmaan.

Henrico Digitalin toimitusjohtaja Tomi Pyyhtiä on kirjoittanut uutuuskirjan nimeltä Digiajan johtajan käsikirja - Käytännönläheinen, helppolukuinen ja tiivis opas digiajan johtamiseeen.

Teoksen otsikko pitää lupauksensa, koska teos avaa erinomaisella tavalla sitä, että minkälaisia osaajia tulee olla, jotta voidaan luoda tehokas digitaalinen koneisto. Pyyhtiä luettelee kattavalla tavalla eri tehtävänimikkeitä ja mitä tehtäviä titteleiden takaa löytyy.

Teoksessa luetellaan myös tulevaisuuden digitaalisia työtehtäviä.

Teoksen mukaan suomalaisten verkkokauppojen osuus markkinoista on enää 54 prosenttia. Suomalaisyrityksien tulee panostaa kiihtyvään digitaaliseen markkinakilpailuun.

Kaikilla yrityksillä ei ole kuitenkaan varaa palkata kaikkia eri osaajia, jonka takia yritykset tarvitsevat ulkopuolisten yritysten palveluja. Pyyhtiällä on myös tähän vastaus, jossa luetellaan eri yrityksiä ja niiden digipalveluja.

Kirjan sujuvuus ja napakkuus kertovat siitä, että Pyyhtiällä on vuosien käytännön kokemus digialasta. Asia on juuri näin. Pyyhtiä on tehnyt uransa digitaalisen liiketoiminnan keskuudessa ja kokemuksen ääni puhuu kirjoitetussa tekstissä.

Teoksessa luetellaan myös iso liuta megatrendejä ja uusia teknologioita, jotka tulevat muovaamaan markkinaympäristöä. On kyse sitten keinoälystä, automaatiosta, esineiden internetistä ja lohkoketjuista.

Digijoukkueiden johtaminen vaatii myös erilaista osaamista johtajilta, koska heidän tulee osata johtaa tutkijoita ja luovia taiteilijoita sekä rohkeita tekijöitä, jotta yritykset pysyvät elinvoimaisina.

Kyseessä on teos, jota voi mielihyvin pitää kirjoituspöydän äärellä, kun luotsaa yritystä kohti digitaalista maailmaa. Teos on todellakin kätevä käsikirja ja sille on tarpeensa.

Nyt on kirja-arvostelussa Mikko Mattisen uutuuskirja Mistä kasvua? - Opas digiajan johtajalle (Alma Talent, 2020) on kertomus Mattisen matkasta digibisneksen maailmassa. Hän on kirjoittanut omat kokemuksensa ja jakanut menestysreseptinsä kovien kansien väliin.

Teoksen teemana on kasvuhakkerointi, joka on koronakriisin takia ajankohtaisempi kysymys kuin koskaan aikaisemmin. Kaikki jotka kykenevät, tekevät parhaillaan erimuotoisia digiloikkia, jotka auttavat myynnissä ja markkinoinnissa.

Kasvuhakkeroinnin teemat ovat tuttuja, eli rakennetaan nykyaikainen nettisivusto. Laitetaan markkinointiautomaatio taustalle rullaamaan.

Ryhdytään tuottamaan mielenkiintoisia sisältöjä nettiin. Yritetään tavoittaa mahdollisia ostajia sosiaalisen median kautta ja toivotaan, että saadaan mahdollisimman paljon seuraajia.

Samaan aikaan toivotaan, että ostajat vierailevat kotisivuilla ja jättävät sähköpostiosoitteensa tai parhaimmassa tapauksessa päättävät ostaa yrityksen tuotteita tai palveluja.

Kasvuhakkeroinnin tukena voidaan käyttää myös kohdistettua nettimainontaa.

Resepti on tuttu, mutta teoksen paras anti on Mattisen omissa henkilökohtaisissa kokemuksissa ja tarinoissa. Digitaaliset muodonmuutokset eivät ole aina helppoja, koska muutosvastarinta on usein suurta ja uusien tapojen omaksuminen on usein hankalaa.

5G ja keinoäly tulevat vauhdittamaan kehitystä, eli nyt kannattaa heittää vanhat opit roskakoriin ja suhtautua uusiin ilmiöihin uteliaisuudella ja myönteisyydellä.

Kaikkien aikojen janoista myyntimiestä koetellaan jälleen koronasulun aikana, koska ravintolat, hotellien aulabaarit, kabinetit, herrasmieskerhot, lentokentän The Oak Barrel, karaokekuppilat, yökerhot ja aivan omassa luokassaan oleva Kaarle XII -menomesta suljetaan moneksi viikoksi.

Miten villi kaupparatsu pystyy selviämään tästä rajusta muutoksesta?

Sillä välin pitäisi hypätä ATK:n ihmeelliseen maailmaan. Zoom, Teams, sähköposti, pikaviestit, sosiaalinen media, yrityksen blogi, henkilöbrändi, tietokoneen mikrofoni ja videokamera, kalenteri, Tinder, Wolt, Netpris, älypuhelimen “ei saa häiritä” -toiminto ja kriisiviestintä pitäisi ottaa haltuun.

CRM on tarkoituksella poissa listauksesta, koska eihän sitä kukaan jaksa täyttää.

Kaiken voi oppia onneksi miesluolasta käsin tai etevän avustajan etäohjauksella.

Etätyötä voi tehdä saunasta, poreammeesta, solariumista, luksusjahdilta, yksityislentokoneesta ja aurinkotuolilta käsin.

Myyntimies on kuitenkin sosiaalinen elukka, joka janoaa seuraa. Ei hätää. Kaikkea seuraa voi kuitenkin löytää vain muutamalla klikkauksella.

Alustatalouden maailma avaa wanhan ajan myyntimiehelle suuriakin mahdollisuuksia aina isoista diileistä rakkauteen.

Selviääkö myyntimies koronasulun aikana? Kyllä ne promillet taitavat jäädä ja jopa nousta.

Suomi lähtee kohti uutta nousua! Tästäkin selvitään!