Jukka Aminoff

Välillä on hyvä lukea kirjahyllyn vanhoja kirjoja ja nähdä, että miten aiemmin asioista on ajateltu, kuinka hyvin ennustukset ovat pitäneet, sekä onko tulevaisuuden ennustajia kuunneltu riittävissä määrin. 2000-luvun alusta lähtien kirjahyllyssäni on notkunut Uuden talouden gurut (WSOY, 2000), jossa on lukuisten suomalaisten yritysjohtajien haastatteluja. Teoksen teemana on nimensä mukaisesti uusi talous, eli miten digitaaliset laitteet ja palvelut muokkaavat talouden rakenteita ja luovat uusia mahdollisuuksia.

2000-luvun alussa Suomessa ja muualla läntisessä maailmassa koettiin it-huumaa. Suomessa it-huuma oli erittäin korkealla, koska Suomi oli juuri toipunut 1990-luvun lamasta sekä saanut kokea talouden uuden nousun Nokian nousujohteen ansiosta. Suomea hehkutettiin ulkomailla teknologiamaana, mutta 2000-luvun alkuun mennessä kolme miljoonaa suomalaista oli vielä täysin internetin ulkopuolella, eli nämä suomalaiset eivät olleet koskaan käyttäneet internettiä. Nykyään tilanne on täysin toisenlainen.

Uuden talouden gurut -kirjassa on nostettu melkein kaikki tärkeimmät aiheet esille, jotka koskettavat edelleen. Teoksessa nostetaan esille se, että digitaalinen talous tulee haastamaan kaikki toimialat vallankumouksen lailla.

Kuluttajat tulevat nauttimaan elokuvia, televisiosarjoja, musiikkia, pelejä, kirjoja ja uutisia netin kautta. Muotia, kulutustuotteita ja ruokaa voidaan tilata suoraan kotiin. Laskuja ja muita pankkiasioita hoidetaan suoraan verkkopankin kautta. Portaalit yhdistävät ihmisiä ja yrityksiä, sekä toimijat voivat keskustella chattien kautta.

Jokainen yritys vannoo olevansa killer app, joka tulee valloittamaan maailman. Teoksessa kuitenkin huomautetaan, että kuluttajat ovat vanhoillisia, jotka haluavat ostaa tunnetuilta ja luotetuilta brändeiltä. Ostajat ovat varovaisia nettiostamisen suhteen, koska ostajat pelkäävät nettihuijauksia ja varojen menetyksiä. Tämän takia 95 prosenttia uuden talouden brändeistä meni suoraan konkurssiin.

Teoksessa puhutaan myös sisältömarkkinoinnin tärkeydestä ja media-alan tulevista vaikeuksista, koska vanhat liiketoimintamallit murenevat käsiin. Amazon-verkkokaupan liiketoimintamallia suitsutettiin kovalla kädellä jo vuonna 2000.

Vanhoja yrityksiä neuvotaan sopeutumaan evoluution lailla uusien teknologioiden suomiin mahdollisuuksiin. Vastapainona huomautetaan siitä, että kaiken toiminnan tulee olla taloudellisesti kannattavaa.

Miksi teosta on hyvä lukea jälkikäteen? Teoksen kirjoittamisesta on kulunut pian 20 vuotta ja monet teemat ovat edelleen ajankohtaisia. Monet asiat ovat toteutuneet ja nyt varoitetaan siitä, että Eurooppa on jäämässä taka-alalle teknologisessa kehityksessä.

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö teki merkittävän yhteisjulistuksen Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kanssa, jossa korostettiin yhteistyötä 5G:n, 6G:n, robotiikan, keinoälyn, kvanttitietotekniikan, cleantechin, kybertorjunnan, energian ja muiden alojen osalta. Kyseessä ei ollut mikään pienimuotoinen julistus, koska Suomi teki arvovalinnan siitä, että minkä teknologisen sateenvarjon alla Suomi tulee jatkossa kehittymään. Valkoisen talon vierailun tärkeimmät tapahtumat jäivät enimmäkseen viihteellisten asioiden varjoihin, mutta Amerikka on modernin showmaailman kehto.

Yhdysvallat ilmoitti eilen asettavansa pakotteita kiinalaisille yrityksille, jotka loukkaavat ihmisoikeuksia. Yhdysvaltain päätös vaikuttaa epäsuorasti myös suomalaisten käyttäytymiseen Kiinan suunnalla, mutta yhteisjulistus avaa markkinoita Yhdysvalloissa.

Uusien teknologioiden kohdalla tapahtuu jälleen uusia aaltoja ja Suomen hyvinvoinnin, elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja turvallisuuden ehtona on se, ettei jäädä jälkeen. Välillä on hyvä tarkistaa, että missä mennään ja kuinka kauan eri kehitysvaiheiden kanssa voi kestää. Siksi kirjoja kannattaa lukea, jotta voi heijastella ja vertailla.

Suomi on itsenäisyyden alkuvuosista lukeutunut läntisten demokratioiden keskuuteen. Nykyisen lännen katsotaan muodostuneen kuitenkin vuonna 1941, kun Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt ja Ison-Britannian pääministeri Winston Churchill allekirjoittivat Atlantin julistuksen (eng. Atlantic Charter), jonka keskeisenä arvona on, että ihmiset saavat elää vapaana pelosta ja puutteesta. Näistä arvoista muodostui toisen maailmansodan jälkeinen länsi, jonka arvot vetoavat moniin ympäri maailman, koska tyrannian ja pelon alla elävät arvostavat vapauden arvoja suuresti.

Suomen entinen Washingtonin suurlähettiläs ja ulkoministeriön valtiosihteeri Jukka Valtasaari on kirjoittanut uuden teoksen nimeltä Lännen jälkeen (Docendo, 2019). Valtasaari kuvailee kuinka länsi syntyi, mikä on lännen nykyinen tila ja mitkä asiat muuttavat nykyistä maailmanjärjestystä sekä haastavat länttä.

Suomen kylmän sodan aikaista ulkopolitiikkaa kutsuttiin puolueettomuudeksi, joka loi monille sellaisen harhakäsityksen, että Suomi olisi ollut lännen ja idän välisessä harmaassa maastossa. Suomi oli tosiasiassa suurvaltojen välisten ristiriitojen ulkopuolella, mutta arvoiltaan tukevasti läntisessä maailmassa. Kylmän sodan aikana Suomi pyrki kaikkiin mahdollisiin läntisiin yhteistyöjärjestöihin, jotka olivat liikkumatilan sisäpuolelle. Neuvostoliiton romahdettua 1990-luvun alussa, Suomen liikkumatila suureni. Suomi hakeutui NATO:n rauhankumppaniksi, EU:n jäseneksi, otti valuuttakseen euron ja hankki itselleen amerikkalaiset Hornet-hävittäjät. Suomesta tuli maailmalla monien tuntema teknologiavaltio ja Nokian puhelimet valloittivat maailmaa. Suomen henkinen ilmapiiri vapautui ja ovet länteen avautuivat todenteolla.

Kylmän sodan jälkeinen aika aina vuoden 2007 globaaliin talouskriisin ja Georgian sotaan asti oli sisäisten ja ulkoisten vakauksien kulta-aikaa. Tämän ajanjakson aikana Euroopan unioni ja NATO laajenivat Itä-Euroopan maihin sekä taloudellisen globalisaation ansiosta Euroopan maat jatkoivat vaurastumistaan. Globaali talouskriisi levisi Yhdysvalloista myös Eurooppaan eurokriisin muodossa. Työttömyys nousi Euroopassa roimasti, erityisesti Välimeren maissa, joka loi pohjaa populismin nousulle.

Venäjä oli vuoteen 2013 mennessä kartuttanut suosiotaan ja monien ennakkoluulot olivat hälventymässä, mutta Venäjä veti itseltään maton alta, kun Venäjä anasti Krimin niemimaan itselleen Ukrainalta ja sotii edelleen Itä-Ukrainassa. Näiden asioiden seurauksena Yhdysvallat ja EU asettivat pakotteita Venäjälle ja maan talous notkahti reippaasti alaspäin. Venäjä on kuitenkin hieman toipunut, mutta Moskovassa ja muualla on nähty suurmielenosoituksia sekä venäläisiä huolettaa hintojen nousu, köyhyys ja korruptio. Venäjä on ajautunut pysähdyksen olotilaan. Venäjä on maailmalla vasta kahdenneksitoista suurin talous, Etelä-Koreakin kiilaa maan edelle. Lännen ja Venäjän väleissä ei näytä olevan parantumisen merkkejä.

Ukrainan kriisin takia Suomi on katsonut väkevästi kohti Yhdysvaltoja tiivistäen kahdenvälistä yhteistyötä sekä harjoitellen ahkerasti NATO:n kanssa. Suomi edistää Euroopan unionissa puolustusulottuvuuden kehitystä, koska kaikkien läntisten turvallisuusrakenteiden kehittäminen katsotaan Suomen eduksi. Yhdysvallat on noussut myös Suomen kolmanneksi suurimmaksi vientikumppaniksi Saksan ja Ruotsin jälkeen.

Valtasaari luettelee teoksessaan runsaasti asioita, jotka haastavat lännen etuja. Lännen sisäisiä arvoja ja valtasuhteita pyritään sekoittamaan hybridivaikuttamisen keinoin ja sosiaalinen media on yksi tärkeimmistä epävakauttamiseen käytetyistä kanavista. Yhdysvaltain entinen presidentti Barack Obama sanoi vähän aikaa sitten CNN:n haastattelussa, että päättäjien tulisi välttää sosiaalista mediaa ja televisiota, kun he tekevät päätöksiä. Näin voidaan vähentää epämieluisia vaikuttamisyrityksiä, eli propagandan vaikutusmahdollisuuksia. Valtasaaren mukaan Venäjä pullistelee aseillaan ja nettihakkereillaan. Kiina taas pyrkii edistämään etujaan talouden keinoin, mutta Hongkongin demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia kannattavat mielenosoitukset ovat tuoneet Kiinan huonossa valossa esille.

Yhdysvallat ja EU ovat taloudeltaan samankokoisia, eli taloudellisia jättiläisiä. Länteen kuuluu myös muita maita, eli lännellä menee lujaa. Valtasaaren mukaan lännellä on kuitenkin kolme isoa haastetta, jotka ovat ydinaseiden paluu maailmanpolitiikan näyttämölle, teknologioiden nopea ja raju kehitys sekä ilmastonmuutos. Otsikko on tarkoituksella on herättelevä, koska Valtasaarea huolettaa erityisesti se, ettei EU:lla ja yleisesti lännellä ole selkeää yhteistä strategiaa, jonka avulla länsi tulisi menestymään jatkossa. Ehkä sellainen kuitenkin löytyy.

Valtasaaren teos on sujuvalla ja kielirikkaalla tavalla kirjoitettu, joka puree kaikkiin lukijoihin. Vaikka käsiteltävä aihe on vakava, mutta Valtasaari on kuitenkin säilyttänyt kuuluisan, hyvän huumorintajun. Tarinoita ja sutkautuksia teoksessa riittää yllin kyllin.

Kaikki yritykset ovat perustettu ahkerien ja luovien yrittäjien toimesta. Yritykset eivät kuitenkaan ole pysyviä instituutioita. Tänään monet saivat muistutuksen siitä, että yritykset eivät ole ikuisia, kun brittiläinen Thomas Cook -matkatoimisto ajautui konkurssiin ja tuhannet britit jäivät loukkuun ulkomaille. Matkatoimiston konkurssin syynä pidetään heikkoa ja hidasta uusiutumista, kovaa markkinakilpailua, uusia teknologioita ja palveluja sekä muutoksia ostokäyttäytymisessä.

Monet palvelut ja tuotteet otetaan itsestäänselvyyksinä, mutta konkurssien, yritysostojen ja fuusioiden kautta muistutetaan asiakkaita siitä, että yritysmaailmassa harvoin mikään on pysyvää. Pohjoismaissa puolet yrityksistä ajautuu konkurssiin viiden vuoden sisällä yrityksen perustamisesta. Suuret ja vanhat mammutitkin voivat ajautua sivuraiteille, jos ne eivät kykene olemaan jatkuvassa muutostilassa.

On vaikea laittaa tärkeysjärjestykseen sitä, että mikä on yritystoiminnan tärkein asia ja tästä teemasta keskustellaan jatkuvasti. Yksi tärkeimmistä asioista on kuitenkin selviytyminen ja selviytymiskeinoja pohditaan yrittäjien toimesta jokainen päivä. Monet yrittäjät tuskastelevat jatkuvien talousmurheiden keskellä, koska kilpailu on kovaa ja ostajia pitäisi kyetä houkuttelemaan entistä paremmin.

Vaikka monet yritykset selviytyvät useita vuosia, mutta harvat niistä kiinnostavat kilpailijoita ja sijoittajia, jotka haluaisivat ostaa yritykset itselleen. Monet yrittäjät haaveilevat exitistä, mutta harvat pääsevät siihen koskaan. Monet yrittäjät ajattelevat jo liiketoiminnan kehitysvaiheessa sitä, että viiden vuoden kuluttua yrityksen voisi myydä pois ja parhaimmassa tapauksessa siirtyä eläkepäivien viettoon lämpimään ja aurinkoiseen ilmastoon tuprutellen kuubalaisia sikareita luksusjahdin kannella ja siemaillen samppanjaa.

Matias Mäenpään ja Anssi Kivirannan uutuuskirja Exit (2019) kertoo viisitoista menestystarinaa suomalaisyrittäjiltä, jotka ovat kyenneet tekemään poistumisen, eli he ovat saaneet suuria summia siitä, että yrittäjät ovat myyneet suuria omistusosuuksia pois tai he ovat myyneet yrityksensä kokonaan kilpaileville yrityksille ja pääomasijoittajille. Teoksessa kerrotaan Kovasen, Jungle Juice Bar’in, Remedyn, Onnibusin ja monien muiden yrityksien perustajien ja omistajien tarinoita, jotka avaavat heidän yrittäjyysmatkojaan.

Menestystarinoiden takana on paljon tragedioita. Suuria määriä stressiä, jatkuvaa rahapulaa, vääriä päätöksiä, suurta epävarmuutta, konkurssien partaalla olemista sekä monia muita ikäviä asioita.

Teoksessa tulee ilmi, että ilman hyviä taustajoukkoja monet yritykset olisivat ajautuneet karilla jo kauan aikaa sitten. Tarinoissa korostuu perheen ja lähimmäisten tuki. Asiantuntijoiden, valmentajien, mentorien ja monien muiden ammattilaisten tuella on ollut suuri merkitys sille, että yrittäjät ovat saaneet arvokkaita neuvoja ja välttäneet tekemästä suuria virheitä. Yrittäjät korostavat myös myönteisen ryhmähengen tärkeyttä yrityksien sisällä, eli tärkeimpiä yrityskumppaneita ja työntekijöitä on sitoutettu osake- ja optio-ohjelmilla, jotta kaikki ovat tunteneet kuuluvansa samaan veneeseen.

Kirja vastaa suppeasti kuitenkin siihen kysymykseen, että miten yrityskauppoja tehdään ja miten niihin tulisi valmistautua, jotta ne saadaan maaliin. Tähän tarpeeseen on kuitenkin suuri määrä englannin kielisiä teoksia. Teoksen pääpaino on yrittäjyystarinoissa.

Exit-kirja on viihdyttävä ja inspiroiva teos, jossa avataan yrittäjyyden karua maailmaa. Sitkeys, luovuus, ja ahkeruus ovat avaintekijöitä, kun lähdetään yrittäjyyden polulle.

Monet yrittäjät ja yritysjohtajat hakevat itselleen esimerkkejä monista eri henkilöistä. On kyse sitten yrittäjistä, yritysjohtajista, urheilijoista, muusikoista, sotasankareista, näyttelijöistä, tiedemiehistä, filosofeista, runoilijoista, diplomaateista ja monista muista. Markkinoille on ilmestynyt uutuusteos, joka voi kutkuttaa monia digitaalisen aikakauden henkilöbrändejä ja vaikuttajamarkkinoijia, jotka hakevat vastapainoa sille, että nykyajan johtamisoppaat ovat täynnä pehmeitä johtamisarvoja.

Amerikkalainen Time-aikakauslehti valitsi hänet vuoden henkilöksi vuonna 2007 ja hänen epäillään olevan maailman rikkain mies. Kyseessä on Suomen rajanaapurin, eli Venäjän presidentti Vladimir Putin, josta on kirjoitettu lukuisia kansainvälisiä teoksia vuosikymmenten aikana, jotka ovat enimmäkseen edustaneet angloamerikkalaisia näkökulmia. Länsimainen kirjallisuus esittää Putinin usein hyvin kielteisellä tavalla, jossa hänet esitellään lännen suurimpana vastustajana.

Venäjän viralliset televisiodokumentit esittävät Putinin valtiomiesmäisellä tyylillä, joissa annetaan mahdollisuus myönteisen mielikuvan muodostumiseen. Edellämainittua tyylilajia harjoittavat myös länsimaiset mediat, kun he tekevät haastatteluja omista valtionpäämiehistään. Suomalaiset eivät ole myöskään mikään poikkeus.

Kirjamarkkinoille oli kuitenkin jäänyt mittava aukko, koska yksikään suomalainen kirjoittaja ei ollut tehnyt Putinista teosta. Nyt tähän asiaan on tullut muutos, koska toimittaja Arvo Tuominen on kirjoittanut teoksen Vladimir Putin - Koko tarina - Suomi ja Venäjä (Readme.fi, 2019).

Tuomisen teos asettuu tyylilajillaan välimaastoon, jossa toki käsitellään vaikeita kysymyksiä. Teoksessa annetaan myös mahdollisuus Putinin ja Venäjän toimintaan inhimillisestä näkökulmasta. Eli teos on tasapainoinen, jossa tarkastellaan Putinin toimintaa lännen ja Venäjän näkökulmista. Teoksessa ei käsitellä pelkästään Putinin henkilöhahmoa, vaan lukijaa viedään keisarillisen Venäjän, Neuvostoliiton ja nyky-Venäjän kautta tähän päivään asti. Keisarillisen Venäjän osuus on tietysti suppeampi, koska tärkeiden maailmanpoliittisten tapahtumien kautta seurataan sitä, että miten pietarilaisesta katutappelijasta tuli Venäjän presidentti.

Putin palautti järjestyksen Venäjälle ja hänen valtakauden aikana Venäjä ja venäläiset ovat vaurastuneet mittavalla tavalla. New York, Lontoo, Monaco, Marbella, Helsinki ja monet muut paikat ovat saaneet nauttia venäläisen rahan saapumisesta. Venäjän taloudellinen nousu on näkynyt erityisesti Pietarin ja Moskovan kaduilla, jonka länsimaiset kulutustottumukset ovat vallanneet sekä kaupunkeja on modernisoitu mittavaa vauhtia. Moskovassa on tehty viimeisten vuosien aikana mittavia kunnostustöitä, joiden avulla kaupungista tehdään viihtyisämpi ja modernimpi. Venäjä on sekasortoisen 1990-luvun jälkeen ehtinyt järjestämään talviolympilaiset, jalkapallon MM-kisat ja F1-kilpailuja, eli Venäjän nousu on ollut kovaa luokkaa. Taloudellisia haasteita tietysti on ja nämä asiat tiedostetaan.

Putinilla on myös läheinen ja myönteinen suhtautuminen Suomea kohtaan. On sanottu, että Putin oppi markkinatalouden ensimmäiset käytännön askeleet Turussa. Tämän takia on ollut luonnollista, että Turulla on vahvat suhteet Venäjälle. Venäjän entistä suuriruhtinaskuntaa, eli Suomea jopa ihaillaan Putinin toimesta.

Monet pitävät häntä korvaamattomana johtajana, eli hän on kuin Suomen pitkäaikaisin presidentti Urho Kekkonen, joka sai nauttia tukijoiden suursuosiosta aina viimeisiin päiviin asti. Kekkonen oli myös oman ajan macho-johtaja, joka hiihti, juoksi, kalasti, metsästi ja ryyppäsi. Putin taas hevosratsastaa, kalastaa, metsästää, pelaa jääkiekkoa, ajaa F1-autoa ja harrastaa judoa.

Tuomisen kirja on mainio teos, joka valottaa Putinin henkilöhahmoa, mutta antaa myös hyvän katsauksen nyky-Venäjään. Olisi toivottavaa, että kirja tulisi monille eri kielille, koska suomalainen näkökulma voi olla juuri sitä mitä kansainväliset lukijamarkkinat voivat tarvita.

Video: Caviar-luksusmerkki näyttää kuinka Nokian 3310 saa reippaan venäläisen ehostuksen.

Ibiza on pieni espanjalainen saari Välimerellä, joka on tunnettu hippien ja julkisuuden henkilöiden retriittinä. 1960- ja -70-lukujen aikana Ibiza nousi hippien keskuudessa suureen suosioon.

Rauhalliset ajat saivat kuitenkin väistyä. Vuosikymmenten aikana Ibiza on noussut maailmankartalle villinä juhlimissaarena, jossa elektroninen musiikki on pauhannut ympäri vuorokauden. Brittibailaajat ovat tuoneet myös oman lisänsä menon yltymiseen.

Kreisibailaamista diskoissa ja konserteissa. Runsaasti drinkkejä. Löhöilyä hiekkarannoilla. Villejä veneajeluja. Pikkubikinejä ja runsaasti paljasta pintaa. Siitä on Ibiza tehty.

Viimeisten vuosien aikana Ibiza on pyrkinyt vähentämään villiä juhlimista, joka on tuonut myös haitallisia sivuvaikutuksia. Siksi Ibiza on päättänyt panostaa ylellisyyteen ja perheystävällisyyteen. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita se, että uusien hotellien tulee olla viiden tähden tasoisia. Onhan Ibiza myös UNESCO:n maailmanperintökohde.

Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita Ibiza Fashion Festival, joka panostaa ekologiseen ja eettiseen muotiin. Eettiset teemat ovat nostaneet hurjasti päätään viimeisten vuosien aikana muotiteollisuuden keskuudessa, eli muotitapahtuma on ajan hermolla.

Ibiza Fashion Festivalin on perustanut brittiläinen Karen Windle vuonna 2016. Windlen mukaan kyseessä on eksoottisen saaren ensimmäinen kutsuvierastapahtuma catwalk-tapahtumien osalta. On ymmärrettävää, että tapahtuma on suljettu, koska monet Ibizan vierailijat ovat usein varsin riehakkaalla tuulella.

Ylellisestä imagostaan huolimatta muotifestivaali on kaikkea muuta kuin vakavahenkinen tapahtuma. Päinvastoin. Muotitapahtuma korostaa lumoavaan fiilikseen, jossa glitterit säihkyvät ja hymyt loistavat. Samankaltaista henkeä voi hakea Coachella-festivaalilta Yhdysvalloista, mutta nyt ei tarvitse matkustaa Kaliforniaan asti.

Planet Fashion TV on huomioinut tapahtuman ja monet muut muotimediat. Muotitapahtuma on VIP-vieraille, mutta Ibiza on avoin saari, johon kannattaa käydä tutustumassa.

Suomalaiset ovat jo valmistautumassa lataamaan akkujaan kesälomien merkeissä. Ruotsalaiset akkukauppiaat ovat kuitenkin täydessä latauksessa tekemässä kauppaa ympäri maailman.

Tänään tästä asiasta sai todistaa suomalainen media, joka oli saanut kutsun NJK:n kuninkaalliselle purjehdusseuralle Helsingissä. Harmaa, sateinen ja tuulinen sää ei lannistanut karaistuneita suomalaistoimittajia, koska juhlaväki pääsi paikan päälle yhteysaluksella ja pääsi nopeasti suojaan pursiseuran sisälle. Samaan aikaan muuten vietettiin Yhdysvaltain suurlähetystössä aikaistettuja itsenäisyyspäiväjuhlia, eli ruotsalaiset voittivat tämänkin ottelun.

NJK:n pursiseura on mahtipontinen näky, puhumattakaan saaren upeista näkymistä. Rappusia komistaa Norjan kuningas Harald V:n muotokuva. NJK on Suomen toiseksi vanhin pursiseura Porin pursiseuran jälkeen, mutta kyseessä on Helsingin vanhin pursiseura, jonka säännöt vahvisti Venäjän tsaari Aleksanteri II vuonna 1861 ja tsaari Aleksanteri III vihki uuden klubirakennuksen vuonna 1885. Tunnelma oli jo sähköinen ennen tilaisuuden alkua.

Suomalainen insinööriosaaminen on maailmanhuippua, mutta Suomessa brändi- ja markkinointitoiminta jää usein vaatimattomaksi. Ruotsalaisilla on myös erinomaista teknologiaosaamista, mutta maailmanluokan myyntiosaaminen kruunaa koko homman.

Sitä voisi luulla, että esityksen kuunteleminen akuista voisi olla suurimman luokan tylsyyden lähde, mutta ruotsalaiset yllättivät jälleen. Alkuun oli tyylikäs video, jossa oli kovaa vauhdin hurmaa autoilla, moottoripyörillä, lumikelkoilla ja muilla menopeleillä. Yrityksen brändi oli kaikessa visuaalisuudessaan ja tarinankerronnassaan kuin oppikirjaesimerkistä.

Mediaväki suorastaan heräsi, kun ruotsalainen myyntiedustaja CTEK-yrityksestä päräytti kalvon, jossa kerrottiin, että heidän asiakkaitaan ovat Rolls-Royce, Ferrari, Porsche, BMW, Lamborghini, Bentley, Corvette ja Mercedes-Benz.

Yrityksen edustaja kertoi myös mielenkiintoisia faktoja siitä, että kuinka merkittävässä osassa akkuteknologia on, koska autojen ja veneiden sähkölaitteet ovat vain lisääntyneet, mutta samaan aikaan sähköviat ovat myös suurin laitevikojen aiheuttaja. Yrityksen edustaja sanoi tietysti, että heidän akkuteknologiansa on paras mahdollinen, koska siinä on erikoispatentti ja todisteena heidän tuote myy kuin häkä.

Tilaisuus oli kolmen ruokalajin ja oikeiden voiteluaineiden jälkeen oiva esimerkki siitä, että mistä tahansa asiasta voi saada tyylikästä ja myyvää. Ruotsalaisten otteista kannattaa ottaa esimerkkiä. Helan Går!

Wanhan ajan myyjät ovat tehneet paluun White Gold -televisiosarjan toisen tuotantokauden avulla. Kyseessä on hervoton brittisarja, jossa eletään kultaista 1980-lukua.

Tämän aikakauden aikana kukkoilevat myyjät olivat vielä markkinoiden valtiaita, eli retromyyjät päättivät, että ketkä saivat ostaa ja mitä.

Tätä ylimielistä asennetta on vielä nähtävissä jollain kivijalkamuotikauppiailla Suomessa, eli nyrpeä suhtautuminen ostajia kohtaan kukoistaa täydessä loistossaan. Eihän koira karvoistaan irti pääse.

White Gold on tosielämän myynnin korkeakoulu, eli varsinainen myyntipeli, jossa myyjät puijaavat sinisilmäisiä ostajia. Mutta jotkut taitavat ostajat huijaavat myös myyjiä. Puhumattakaan myyjien välisestä kieroilusta.

Sarjasa myyjät pompottelevat omien yrityksien omistajia kiristämällä omistajia siten, että he siirtyvät kilpailijoiden leiriin, jos bonukset eivät parane. Omistajat taas uhkailevat myyjiä, jos suoritukset eivät parane. Yrityksien omistajatkin vaihtuvat, eli myyjät palaavat palvelemaan entisiä isäntiä. Sekasorto ja kaaos on valmis.

White Goldissa myyjät myyvät pokia, siis ikkunanpokia. Pokia pokille. Näin voisi sanoa. Brittisarjan taustalla soi runsaasti 1980-luvun kasarihittejä, jotka nostattavat tunnelmaa. Brittiläisen myyntimaailman täydentää vielä se, että sarjassa vieraillaan Maltalla ja Marbellassa, jotka muodostavat Ison-Britannian ulkomaankaupan pyhän kolmikannan.

Sarja on katseltavissa Netflixissä.

Suomessa muodostetaan parhaillaan uutta hallitusta ja uusin hallitusohjelma on lyöty lukkoon. Hallitusohjelmat saavat kansan hurraamaan ja herjaamaan.

Ulkoministeri Timo Soini totesi, että hallituksen ulkopoliittinen linjaus on kuin suora paluu presidentti Urho Kekkosen (1956-1981) aikakauteen. Eikä Soini sanonut sitä hyvällä mielellä.

Miten tämä voi vaikuttaa myyjiin?

Presidentti Kekkosen aikakauden aikana idänkaupan myyntitykeillä vodka virtasi ja balalaikka soi. Vientivaltuuskuntiin osallistuminen tarkoitti sitä, että myyntimiehien piti olla rautaa, ja silloin veneet olivat puuta. Silloin kovimmat kauppamiehet vannoivat Kekkosen, ulkoministeri Ahti Karjalaisen (kesk.) ja Brandy Long Drinkin nimeen.

Kauppavaltuuskuntamatkoja varten piti olla kovatasoinen myyntivarustus. Puku Pukevasta. Kainalossa Mennen-deodoranttia. Taskukampa. Vaihdettavat sukat ja alushousut. Taskumatti. Paksu nahkasalkku, jonka sisällön piti olla arvoton, mutta kuitenkin näyttävä ja himoittava.

Myyntimiesten turnauskestävyyttä koeteltiin datšoilla, joissa syötiin karhua, hikoiltiin saunassa, naukattiin vodkapaukkuja sekä laulettiin ja runoiltiin. Ennen näitä kutsuttiin ryyppymatkoiksi, mutta nykykielelellä asiakassuhdeseminaareiksi ja hyvinvointiretriiteiksi sekä työkyvyn ylläpitomatkoiksi F1-kilpailuihin - Monaco se pitää olla, eikä Italian Monza.

Yrityssalaisuuksia tuskin vuosi minnekään, koska eivät monet vieläkään tiedä, että mitä heidän yrityksensä tekee ja mitkä ovat ne kuuluisat tulevaisuuden visiot. Kaikkea oli kuitenkin kaupan, jos sopivaa kaupattavaa ei ollut myyntipapereissa, mutta soitolla Suomeen sai uuden kaupattavan tuotteen.

Wanhan ajan myyntimiehet ovat siis sopeutuvia eläimiä, jotka näkevät muutokset aina suurina mahdollisuuksina. Myydään sitten kokonaisia betonilähiöitä, verryttelyasuja, mutta Valion Oltermanni on edelleen pannassa. Sitä pitää edelleen salakuljettaa. Tästäkin selvitään.

Helsinki Fashion Week teki vuonna 2018 kansainvälistä muotiviikkohistoriaa olemalla täysin ekologinen muotiviikko. Kansainvälinen muotimedia huomioi teeman erittäin näkyvällä tavalla, jonka takia Helsinki Fashion Week'iä pidetään teeman kansainvälisenä lippulaivana. HFW nostettiin myös esille kevään aikana Wired UK -aikakauslehdessä brittiläinen muotisuunnittelija Stella McCartneyn toimesta, koska kyseessä on luova ja innovatiivinen muotiviikko, joka pyrkii edistämään kestäviä arvoja.

"The 2018 edition of the Helsinki Fashion Week has taken place at the Eco Village right outside this beautiful nordic capital city represents a true revolution in its field and concept." - Giusy De Ceglia, Italian Vogue.

Helsinki Fashion Week järjestetään tänä vuonna 19.-22.7., mutta muotijärjestäjä ei ole vielä ilmoittanut pitopaikkaa. Muotiviikolla pyritään menemään vieläkin syvemmälle teeman suhteen, eli muotiviikko haluaa puhutella kaikkia niitä teollisuuden aloja, jotka ovat kosketuksissa muotiteollisuuden kanssa. Tämän vuoden teemana on omavarainen ympäristö, jossa yhdistyvät utopia ja käytännön elämän tosiasiat.

Helsinki Fashion Week tulee antamaan lisätietoja tämän vuoden pitopaikasta ja muista asioita lähiviikkojen aikana, eli kannattaa tarkkailla muotiviikon sivuja ja seurata sosiaalisessa mediassa: http://helsinkifashionweeklive.com

Modernit yritysmyyjät ovat nykyaikana jatkuvan digipommittamisen keskellä, joka tietysti aiheuttaa tarpeen rentoutumiselle. Aina ei tarvitse lähteä juoksemaan tuhatta ja sataa kuin rautainen bisnesatleetti, eikä sitä tarvitse myöskään aina venytellä raajojaan kuin notkea joogaaja. Vaan sitä voi vaan olla.

Vaihtoehtona on nimittäin kiinalainen akupunktio ja hieronta, jossa voi vaan rennosti maata paikoillaan, ja ennen kaikkea nauttia rennosta tunnelmasta.

Kiinalainen akupunktio on tuhansia vuosia vanha hoitomenetelmä. Historiallisten todisteiden mukaan kiinalainen akupunktio oli olemassa sata vuotta ennen ajanjakson alkua, mutta kyseessä saattaa olla vieläkin vanhempi hoitomuoto. Kiinalainen akupunktio määritellään vaihtoehtoisten hoitomuotojen joukkoon, jonka takia tämä aiheuttaa runsaasti myös keskustelua tämän tehokkuudesta.

Itse kävin nyt ensimmäistä kertaa Fysioterapia Sinissä, joka on perustettu vuonna 1995 ja paikka sijaitsee Rubeberginkadulla Helsingin Töölöön alueella.

Otin akupunktion ja kiinalaisen hieronnan ensimmäistä kertaa elämässäni. Monet pelkäävät neulojen laittamisia, mutta neulat eivät tuntuneet juurikaan missään ja niitäkin laitettiin vain muutama. Fysioterapian omistaja Yulan Niu on itse kiinalaisen lääketieteen kouluttaja, eli asiakkaat ovat turvallisissa käsissä.

Akupunktion jälkeen seurasi kokovartalohieronta, joka tietysti avasi ja rentoutti kaikki paikat. Olo oli kuin Hangon keksillä.

Akupunktion ja hieronnan jälkeen seurasi vielä diagnoosi terveydentilasta. Terveyteni on vahva kuin sonnilla. Lopuksi annettiin vielä ravintosuosituksia, eli pitäisi syödä enemmän vihanneksia, lihaa, inkivääriä ja chiliä. En laittanut sanaakaan vastaan.

Nyt oli kymmenen tähden asiakaskokemus. Suosittelen.

Fysioterapia Sini
Rubeberginkatu 26
00100 Helsinki
www.kiinalainenhoito.fi