Nykyään keskustellaan paljon siitä, että tulevatko demokratiat selviytymään yli internetin, digitalisaation ja sosiaalisen median luomien jakolinjojen ja yleisesti aiheutettujen paineiden ruutitynnyrissä.
Kirjalija Anne Applebaum on kirjoittanut kirjan Demokratian iltahämärä - autoritaarisuuden viettelevä kiusaus (Siltala, 2020) ja demokratioiden rappiotiloista kirjoitetaan jatkuvasti uusia ja asiantuntevia teoksia.
Mitä siis avuksi?
Tietokirjailija Satu Jaatinen on kirjoittanut uutuuskirjan nimeltä Kuninkaallisessa seurassa - Rojalistin käsikirja (Docendo, 2020). Olisiko kuningas tai kuningatar parempi hallitsija kuin banaanivaltion diktaattori tai sirpin ja vasaran pääsihteeri?
Suomella on kuitenkin kokemusta kuninkaista, kuningattarista ja keisareista Suomen hallitsijoina. Tuttuun ja turvalliseen on hyvä palata, jos Suomen demokratian perustukset romuttuvat Twitterissä tapahtuvan päättömän somettamisen, maalittamisen ja meuhkaamisen seurauksena.
Demokratioilla on myös yksi suuri valuvika. Amerikkalaiskirjalija Francis Fukuyaman ajatuksenjuoksua vapaasti lainaten. Demokratiat ovat tylsiä ja liian arkisia.
Monarkioissa on sen sijaan jotain kimallusta ja mahtipontisuutta. Olihan Suomen kuninkaan arvonimi seuraava: Suomen ja Karjalan kuningas, Ahvenanmaan herttua, Lapinmaan suuriruhtinas, Kalevan ja Pohjolan isäntä.
Kuninkaallisessa seurassa -kirja on täydellinen rojalistin käsikirja, josta voi ottaa etukäteen oppia, jos Suomesta tulee jälleen kerran kuningaskunta ja liittyy Euroopan monarkioiden joukkoon.
Hallitsija tarvitsee itselleen kruunun, valtikan, valtaistuimen, vaakunoita, arvonimiä, linnoja, kartanoita, gaalajuhlia, salaseuroja, kuninkaallisia tuotteita, omilla kasvoilla varustettuja kolikoita ja seteleitä, hallitsijan nimen mukaan nimetyn kansallisen vapaapäivän, hyväntekeväisyystapahtumia, uskollisille alamaisille annettavia ritarimerkkejä ja arvonimiä.
Suomen kuningaskunta antaisi Suomen maabrändille jatkuvaa kansainvälistä mediahuomiota, koska Britannian, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Belgian, Hollannin, Monacon, Andorran ja Liechtensteinin kuninkaallisten uusimpia käänteitä ja edesottamuksia seurataan paparazzien toimesta jatkuvasti. Suomi saisi ilmaista mainosta satojen miljoonien eurojen edestä vuosittain, eli maksaisi itsensä takaisin, jos hallitsija olisi yhtä vauhdikas kuin Thaimaan kuningas. Hallitsijan vauhdikkaan playboy-elämän seuraaminen toisi hallitsijan lähelle kansan syviä rivejä.
Suomessa on runsaasti monarkian aikaista historiaa Ruotsin ja Venäjän vallan ajoilta. Turun linna, Hämeen linna, Olavinlinna, Raaseporin linna, Kastelholman linna, Kuusiston piispanlinna ja Kajaanin linna.
Hämeenlinnassa järjestetään vuosittain suuret keskiaikaiset festivaalit, eli osallistujat voivat leikkiä keskiaikaista hallitsijaa ja ritaria, jolla on käytössään suuri linna ja keskiaikainen kylä, joka sijaitsee Linnanpuistossa.
Ruotsin kuningatar Kaarina Maununtytär on haudattu Turun tuomiokirkkoon ja Helsingissä sijaitsee Suomen Ritarihuone. Tsaari Aleksanteri III:n Langinkosken keisarillinen kalastusmaja sijaitsee Kotkassa.
Suomen ensimmäinen suuriruhtinas, herttua Juhana piti hedonistista hovia Turun linnassa, joka veti vertoja Euroopan hoveille. Juhanan patsasta voi käydä ihailemassa Porissa, jonka hän myös perusti.
Ota siis Kuninkaallisessa seurassa - Rojalistin käsikirja kainaloon ja lähde rakentamaan mieleistäsi Suomen kuningaskuntaa demokratian jälkeiselle ajalle.