Stockmann on ikoninen ja rakastettu brändi. Muuten Stockmannin tulevaisuus ei nostattaisi niin paljon voimakkaita tunteita. Voimakkaat tunteet liittyvät siihen, että varsin monella suomalaisella on henkilökohtaisia ja rakkaita muistoja, jotka liittyvät Suomen parhaimpaan tavarataloon.
On kyse sitten Helsingin Stockmannin kala-altaasta, jossa kalat uivat vapaana ja kala-altaan reunalla sai jäädä katsomaan kalojen uintiretkiä. Stockmannin kello on ollut monien treffien ja uusien rakkauksien kohtaamispaikka. Vierailut Stockmannilla ovat olleet monien kohokohta, koska vierailujen aikana tavaratalosta ostettiin uutuustuotteita, joita ei voinut saada mistään muualta. Brändien tuotteet olivat saajilleen merkittäviä.
Historioitsija Markku Kuisma ehti kirjoittamaan historiikin tavaratalosta, joka julkaistiin vuonna 2012 juhlistamaan tavaratalon 150-vuotisjuhlaa. Kuisman teos Hulluja päiviä, huikeita vuosia : Stockmann 1862-2012 on paras katsaus tavaratalon historiaan ja auttamaan lukijaa ymmärtämään Stockmannin historiallista kehitystä ja sisäistä kulttuuria.
Vuonna 1862 perustettu tavaratalo on toki kokenut runsaasti haasteita historiansa varrella. Oli kyse sitten ensimmäisen ja toisen maailmansodan tapahtumista, mutta tavaratalon yleissuunta oli ollut aina ylöspäin ja kyseessä oli voittamaton tavaratalo. Stockmannilla oli myös markkinavaltaa sen suhteen, että mitkä brändit pääsivät nauttimaan tavaratalon myyntikanavista.
Kylmän sodan päätyttyä 1990-luvun alussa Stockmann otti isoja askeleita kohti kansainvälistymistä. Venäjän ja Baltian maiden liiketoiminta kasvoi. Stockmann avasi uusia tavarataloja Venäjällä ja Baltiassa. Stockmannista tuli tärkeä myyntiväylä monille amerikkalaisille, englantilaisille, ranskalaisille, italialaisille, espanjalaisille, saksalaisille, ruotsalaisille, skotlantilaisilla ja monien muiden maiden tuotemerkeille erityisesti Venäjällä. Venäjän kasvavat ja kehittyvät markkinat antoivat Stockmannille ja monille muille suomalaisyrityksille mahdollisuuden suuren vipuvarren käyttämiseen, eli huimaan kasvuun. Suomalaiset saivat etulyöntiaseman, joka aiheutti kateutta muissa länsimaalaisissa.
Muutin Britanniasta takaisin Suomeen vuonna 2011. Markkinoinnin tutkijana olin vieraillut paljon Lontoossa, jossa olin nähnyt sen, että miten nykyaikaiset kuluttajabrändit toimivat aina Harrodsista ja Selfridgestä ja moniin muihin brändeihin. Palattuani Suomeen vierailu Stockmannilla aiheutti hämmennystä, koska tavaratalo oli jäänyt jälkeen kansainvälisessä kehityksessä. Monet asiat olivat retuperällä.
Stockmannilla meni vuonna 2011 erittäin hyvin, eli oletin, että uudistukset tulivat tapahtumaan aikanaan tai uudistuksia oli jo suunnitteilla. Eräs Stockmannin johtaja sanoi, että suunnitelmia oli vaikka paljon vuonna 2013.
Vuonna 2012 järjestetyt 150-vuotisjuhlat Helsingin Stockmannin tavaratalossa olivat huikeat. Kutsuvieraita oli runsaasti, samppanja kuohui ja orkesterit soittivat juhlaväelle. Stockmann vaikutti voittamattomalta. Juhlan yleishenki oli erittäin mukava ja suuri määrä tuttuja tuli vastaan.
Vuosien 2013 ja 2014 taitteessa Stockmann porskutti vahvasti eteenpäin. Venäläisturistit suorastaan kaatoivat rahojaan kaupan kassaan, koska kertaostokset olivat suuria. Kaikki vaikutti hyvältä, mutta odotin vieläkin uudistusten alkamista. Ajattelin kuitenkin, että johtajat tiesivät, että mitä he olivat tekemässä.
Vuonna 2014 käynnistynyt Ukrainan kriisi oli käännekohta Stockmannin menestystarinalle. Lännen talouspakotteet, Venäjän vastapakotteet, ruplan romahdus, Venäjän talouden sakkaaminen, venäläisten ostovoiman äkillinen heikentyminen ja venäläisturistien katoaminen johtivat siihen, että Stockmann alkoi tuottamaan rajusti tappiota Venäjällä. Tappiota alkoi kertymään kymmenien miljoonien verran. Idänkaupan romahdus alkoi vetämään koko tavarataloa mukanaan yli jyrkänteen. Oli pakko toimia ja nopeasti.
Stockmannin idänkaupan ratkaisut olivat oikeat, koska harvat osasivat ennustaa Ukrainan kriisiä, eli jälkiviisastelu on tarpeetonta. Stockmann teki kuitenkin varsin nopeasti ratkaisuja Ukrainan kriisin alkamisen jälkeen, eli päätti supistaa toimintoja, myydä osia ja lähteä rohkeiden uudistusten teille. Uudistussuunnitelmia oli ollut olemassa jo vuonna 2013, mutta nyt oli viimeistään käytännön tekojen aika.
Venäläisten kulutusjuhlan päättyminen oli kova kirpaisu monille suomalaisyrityksille, jotka olivat laatineet suuria suunnitelmia Suomessa ja Venäjällä. Stockmannin kohdalla venäläisten katoaminen oli suuri kolaus, mutta tilalle tuli kuitenkin kiinalaisia ja muita ulkomaalaisia, koska Suomen maabrändi puhuttelee nykyään ympäri maailman. Venäläiset ovat tokin suurin vierailijaryhmä Suomessa, mutta heidän ostovoima on pienentynyt. Tärkein ostoryhmä ovat kuitenkin suomalaiset.
Tavaratalo ei jäänyt kuitenkaan tuleen makaamaan, vaan päätti aloittaa uudistusten sarjat, jotka vievät aina oman aikansa. Uudistuksia tapahtui monella eri rintamalla ja kaikki alkoi näyttämään hyvältä.
Stockmannin kurssi oli oikea koronakriisiin asti, eli tavaratalo oli pääsemässä takaisin voittoputkeen ja voittamassa takaisin ostajien sydämet. Koronakriisin seurauksena Stockmann hakeutui yrityssaneeraukseen, jotta ikoninen tavaratalotoiminta saisi jatkua.
Stockmann on edelleen elintärkeä markkinointi- ja myyntikanava monille kansainvälisille brändeille, eli Stockmannin pelastamisessa ei ole ainoastaan kyse tavaratalosta.
Stockmannia pidetään kulttuurihistoriallisesti tärkeänä maamerkkinä ja jokaisen pääkaupungin keskustassa on aina merkittävä tavaratalo, joka häikäisee elämyksillä, kiehtovilla brändeillä ja tuotteilla, hienostuneella ja ystävällisellä asiakaspalvelulla. Tavaratalot ovat ennen kaikkea vierailijoiden ja asiakkaiden olohuoneita, joissa kohdataan ja nautitaan.
Itseäni Stockmannin uudistukset ovat miellyttäneet, mutta leikkisyyttä saisi olla vieläkin enemmän kivijalassa ja digitaalisissa kanavissa. Pidän tavaratalon yleishenkeä hyvänä ja tämä on ostajan näkökulma.
En kuuluu niihin, jotka vaativat, että myyjän pitää lähestyä heti, kun astun osastolle sisään, koska pyydän myyjän paikalle tarvittaessa. Neuvoni myyjien kohdalla on se, että turhat myyntipaineet pois ja keskittyminen ainoastaan hyvähenkiseen asiakaspalveluun. Vaikka ostaja ei osta heti, mutta saattaa ostaa myöhemmin ja kertoa hyvästä hengestä eteenpäin, eli suositella hyvää asiakaspalvelua.
Tavaratalotoiminnassa myyntiä ei voida laskea liikaa myyjien varaan, koska marssijärjestys on usein tämä: tavaratalon brändi ja markkinointi, elämyksellisyys, brändivalikoimat, tuotetarjonnat ja asiakaspalvelu.
Stockmannin brändi on arvokas, koska brändiin liittyy paljon kiehtovaa historiaa ja henkilökohtaisia tarinoita, jotka koskettavat edelleen. Stockmannit asuivat samassa rapussa ja kerroksessa kuin isovanhempani ja äitini Kaivopuistossa. Stockmannit olivat kuuluisia siitä, että he suhtautuivat suurella innolla kaikkeen uuteen ja suhtautuivat suurella lämmöllä ihmisiin. Sama resepti on vieläkin elinvoimainen.
Stockmannin pitää kuitenkin katsoa rohkeasti tulevaisuuteen ja luoda uutta historiaa sekä uusia tarinoita. Rohkea uudistuminen on ainoa tie, mutta juuria ei pidä unohtaa. Toivon, että Stockmann pelastuu.
Vieraile Stockmannin sivustolla: www.stockmann.com