
Diili on suhteellisen suosittu televisio-ohjelma liiketalouden ammattilaisten keskuudessa. Ohjelman ensimmäinen tuotantokausi julkistettiin Yhdysvalloissa ja yrittäjä Donald Trump nousi ohjelman keulakuvaksi ja hänen seuraajana toimii Hollywood-näyttelijä Arnold Schwarzenegger.
Ohjelma sai nopeasti suurta suosiota kansainvälisesti, jonka takia monet maat saivat oman Diili-ohjelman. Suomen ensimmäisen Diili-tuotantokauden isäntänä toimi yrittäjä Jari Sarasvuo ja häntä seurasi yrittäjä Hjallis Harkimo. Isossa-Britannian Diilin isäntänä toimii edelleen Lord Sugar, joka perusti Amstradin vuonna 1968,eli hänellä on pitkäaikainen tausta sarjayrittäjänä.
Diili on hyvä ohjelma siinä mielessä, että sitä voi saada oppia markkinoinnista, myynnistä, viestinnästä, neuvottelutaktiikoista, kustannuslaskennasta, mainonnasta, strategisesta ja taktisesta ajattelusta. Samalla sitä pääsee kurkistamaan eri alojen sisälle. Päätöksiä tehdään välillä suuren ammattitaidon keskellä ja jotkut päätökset ovat välillä suurta sokkopeliä.
Diilissä on kuitenkin suuria puutteita, joiden takia ohjelma ei anna kovinkaan mairittelevaa mielikuvaa elinkeinoelämästä. Ohjelman joukkueet muistuttavat nimittäin kovassa syöksykierteessä olevia yrityksiä, joissa käydään jatkuvia yt-neuvotteluja, koska jakson päätteeksi vähintään yksi saa potkut. Joukkueiden sisällä riidellään ahkerasti ja selkäänpuukottaminen on yhtä tavanomaisia kuin liiketalouden ammattilaisten LinkedIn-päivitykset.
Kaiken tämän sekasorron keskeltä löytyy vihdoinkin voittaja, jonka on voittanut yt-neuvottelut. Voittaja saa itselleen sitten konkurssipesien rippeet palkinnoksi, eli jonkun työtehtävän tai rahasumman uuden yrityksen perustamista varten.
Menestyvissä yrityksissä pyritään nimittäin palkkaamaan koko ajan lisää työntekijöitä, koska kassakoneet laulavat, kun myyntitykit klousaavat koko ajan uusia kauppoja. Samalla yrityksissä pyritään hyvään yhteishenkeen, jotta yritys menestyisi entistä paremmin. Tätä myönteistä virettä näkee ohjelmassa harvoin, vaikka se on yritystoiminnan sielu ja sydän.
Diili-ohjelma on tehnyt paljon hyvää liike-elämälle varsinkin sen suhteen, että ohjelmassa kannustetaan yrittäjämäiseen asenteeseen ja uskalletaan ottaa suuria riskejä. Monet ovat voineet kuitenkin sortua siihen virheeseen, että he ovat alkaneet apinomaan vakavamielisesti kaikkia asioita Diilistä, vaikka kyseessä on enemminkin viihdeohjelma ja usein hieman kieli poskella tehty. Monet kilpailijat eivät ota itseään lainkaan niin vakavasti kuin jaksoissa saatetaan ymmärtää. Kyseessä on enemminkin suuri teatterinäytös, mutta jotain kannattaa ottaa opiksi, mutta ei suinkaan kaikkea.