Jukka Aminoff

Brändit ovat päättäneet tuoda esille yhteiskunnallisia arvojaan entistä rohkeammin. Brändit ovat aina edustaneet tiettyjä arvoja ja brändien arvoja on ollut erittäin vaivatonta arvioida sen mukaan ketkä julkisuuden henkilöt ovat toimineet mainoskasvoina. Madonna Louis Vuittonin, Rihanna Diorin, Selena Gomez Coachin, Nicki Minaj Mercedes-Benzin ja tätä nimilistaa voidaan jatkaa loputtomiin. Eli brändit ovat olleet ja ovat hienovaraisesti kallellaan johonkin suuntaan - vanhoilliseen tai vapaamieliseen.

Julkisuuden henkilöt ovat ottaneet avoimesti kantaa eri kysymyksiin yksityishenkilöinä, eikä tämä ole luonut kitkaa yhteistyökumppanibrändien suuntaan, päinvastoin, se on jopa voinut vahvistaa yhteistyösuhteita.

Nike päätti tehdä toisin ja otti kantaa amerikkalaisen jalkapallon pelaaja Colin Kaepernickin puolesta, joka on puolustanut vähemmistöjen oikeuksia Yhdysvalloissa, koska hän on kokenut, että maassa on rotusyrjintää. Hänen aktivisminsa tuli suuren yleisön keskuuteen, kun hän ei suostunut seisomaan Yhdysvaltain kansallislaulun aikana ja loppu onkin historiaa. Hänellä oli vuonna 2016 pelaajasopimus San Francisco 49ersin kanssa, mutta nykyään hän on vapaa agentti, eli vailla joukkuetta.

On arvioitu, että on useita syitä, että miksi hän on vailla joukkuetta. Ensimmäinen arvio on ollut se, että hänen pelitasonsa on laskenut. Toinen arvio on se, että hänen yhteiskunnallinen aktivismi voisi vahingoittaa hänen edustamansa jalkapallojoukkueen mainetta. Kolmantena arviona on se, että Kaepernickin tyttöystävä Nessa Diab oli kutsunut Ravensin omistajaa "orjakauppiaaksi" Twitterissä ja tämä olisi estänyt pelaasopimuksen syntymisen. Toisten arvioiden mukaan pelaajasopimusta ei olisi kuitenkaan edes syntynyt. Jokainen voi vain arvioida, että olisiko hänen pelaajatilanne erilainen, jos hän olisi edistänyt arvojaan eri tavoin vai johtuu hänen huono tilanne aidosti syrjinnästä? NFL tuskin vastustaa ihmisoikeuksien edistämistä, mutta on tietysti vakavaa, jos näin ei olisi. Se on kuitenkin selvää, että vakava törmäys on tapahtunut ja välit ovat tulehtuneet.

Nike on kuitenkin nähtävästi arvioinut, että yhteistyö Kaepernickin kanssa on hyödyllistä, koska Niken kaltaiset megabrändit eivät tee tämänkaltaisia siirtoja kovinkaan kevyin perustein, eli liiketaloudelliset syyt painavat myös. Nike on katsonut, että tämä rohkea veto on myös myynnillisesti kannattavaa.

Niken mainoskampanja on saanut laajaa julkisuutta ympäri maailman ja mainoskampanjaa on jopa verrattu Applen legendaariseen mainokseen vuodelta 1984, jonka ohjasi Ridley Scott. Applen mainoksessa sanottiin, että uuden tietokoneen avulla näette, että miksi vuosi 1984 ei tule olemaan lainkaan kuin vuosi 1984. Siksi voi kysyä saman kysymyksen Niken kohdalla, kun elämme keskellä vuotta 2018.

Viimeinen kysymys on tietysti se, että avasiko tämä mainoskampanja pelipaikan Kaepernickille uudessa joukkueessa?

Vanhan liiton jääriä joutuu usein vakuuttamaan siitä, että kannattaako sosiaalinen myynti ja henkilöbrändääminen. Vanhan liiton jäärät arvostelevat tätä toimintaa, mutta he kuitenkin itse harjoittavat sitä, mikä on hieman eriskummallista. Siksi kannattaa nähdä metsä puilta.

Monet kansainväliset trendit rantautuvat Suomeen joskus nopeasti ja joskus hitaasti. Jotkut trendit eivät rantaudu kokonaan, vaan voivat hieman jäädä puolitiehen. Siksi kannattaa katsoa, että mitä kansainvälisessä liiketoiminnassa tapahtuu, koska onhan Suomi osa kansainvälistä taloutta ja riippuvainen viennistä. Siksi emme voi elää täydellisessä umpiossamme.

Erään amerikkalaisen artikkelin mukaan 90 prosenttia amerikkalaisjohtajista eivät osta tai vastaa kylmäpuheluihin. 94 prosenttia yritysostajista harjoittaa esikarsintaa netissä ja suurin osa ostoista tulee tehtyä tätä kautta. Ostamisen helpoutta edistää se, että 91 yritysmyyjistä ovat aktiivisia sosiaalisessa mediassa. 84 prosenttia yritysjohtajista käyttää nettiä ja sosiaalista mediaa hyväkseen ostopäätöksien yhteydessä. 75 prosenttia yritysostajista ovat merkittävästi vaikuttuneita sosiaalisesta mediasta, eli sosiaalinen media vie ostoprosessia eteenpäin, kun myyjät antavat riittävästi tietoa netin kautta. Mitkä asiat yhdistävät näitä kaikkia? Kyseessä on nuorten johtajien esiinmarssi, koska vuonna 2012 27 prosenttia yrityspäättäjistä oli 18-34-vuotiaita. Vuonna 2014 heidän osuus oli noussut jo 46 prosenttiin.

Nyt joku vanhan liiton jäärä voisi kysyä, että tuleeko sieltä kauppaa. Vuonna 2014 tehty sosiaalisen myynnin tutkimus kertoo taas sosiaalisen myynnin taloudellisesta tehokkuudesta, mikä käsitti kymmeniä tuhansia myyjiä ja satoja yrityksiä. Sijoitetun pääoman tuotto yhtä dollaria kohtaan oli viisi dollaria, eli sijoita yksi dollari niin saat viisi dollaria takaisin. Sosiaalista myyntiä harjoittaneet yritykset saivat myös neljä kertaa enemmän liiketoimintamahdollisuuksia kuin ne, jotka eivät sitä harjoittaneet. Sosiaalista myyntiä harjoittaneet yritykset saavuttivat myyntitavoitteensa paremmin kuin ne jotka eivät sitä harjoittaneet. Onnistumistaso nousi merkittävästi ja ennusteet pitivät paremmin paikkansa.

Sosiaalinen myynti tarvitsee onnistuakseen sen, että myyjät ovat läsnä oikeissa kanavissa. Verkostoituvat heitä hyödyntävien ihmisten kanssa. Jakavat merkityksellisiä sisältöjä ja osallistuvat aktiivisesti keskusteluihin. Sosiaalinen myynti on ennen kaikkea pitkäaikaisten suhteiden ja luottamuksen rakentamista. Välittömiä tuloksia on turha odottaa, mutta pitkällä aikavälillä sosiaalinen myynti tuottaa tuloksia takuuvarmasti.

Hyvin harjoitetun sosiaalisen myynnin tuloksena henkilöbrändin arvo kehittyy samanaikaisesti. Henkilö voi olla erittäin arvostettu omissa piireissään, joka riittää siihen, että syntyy tuloksia. Jokin toinen henkilö voi kiinnostaa mediaa toista enemmän. Miksi henkilöbrändit ovat arvokkaita yrityksille? Entrepreneur-lehden mukaan henkilöbrändien jakamat viestit tavoittavat 561 prosenttia paremmin kuin yritysbrändin jakamat viestit. Henkilöbrändien jakamia viestejä jaetaan 24 kertaa useammin kuin yritysbrändien. Henkilöbrändeillä on keskimäärin kymmenen kertaa enemmän sosiaalisen median seuraajia kuin yrityksillä. Henkilöbrändien sisältöihin osallistutaan kahdeksan kertaa tehokkaammin kuin yritysbrändien.

Sosiaalinen myynti ja henkilöbrändi voivat luoda voittamattoman yhdistelmän. Nämä esimerkit ovat kuitenkin Yhdysvalloista, mutta tähän suuntaan Suomessa ollaan koko ajan menossa. Yksi sosiaalisen myynnin pullonkauloista on kuitenkin aika, koska kaikkia viestejä ja profiileja on mahdotonta käydä läpi käsityönä. Voimakas henkilöbrändi voi toimia magneettina, eli ostajat tulevat luokse tätä kautta. Kaikilla ei ole kuitenkaan suurta näkyvyyttä. Siksi taustoihin tarvitaan automaatio- ja keinoälyteknologiaa, jotta myyjät osaavat olla oikean ihmisen luona ja oikeaan aikaan.