On menossa valokuvaajan vuoden kuumin sesonki. Niin lämpötilallisesti kuin kiireensäkin puolesta. Viime viikkoina Mikaela sekä minä olemme kuvanneet useita ja useita ylioppilaita, ja kaikki lauantait menevät tällä hetkellä häissä. Työrupeama on ollut siis intensiivinen. Samalla olen nauttinut valtavasti uudesta studiostani ja sen tuomista helpotuksista käytännön arkeen. Tänään, Helsinki-päivänä ja juuri helsinkiläistyneenä päätin lähteä kuitenkin tuulettumaan kaupungille. Selasin päivän ohjelmaa, ja valinta ei ollut vaikea; sofiankadulla olisi sirkusta. Sinne.
Olen miettinyt luovan alan työssä inspiraatiota seuraavasti; sen ruokkimiseen tarvitaan mm. muutamaa asiaa. Tarvitaan niin uusia ideoita liittyen ko. lajiin/ alaan (esim. muiden kuvaajien kuvien katselua), ja sitten tarvitaan jotain ihan muuta, joka ei liity lajiin millään tavalla. Tänään tarvitsin hetken jälkimmäistä.
Kun lähestyin keskustaa, pilvet roikkuivat todella alhaalla ja mustina. Kun pääsin Sofiankadulle, alkoi sataa välittömästi. Se ei kuitenkaan näyttänyt haittaavan vauhdikkaita esiintyjiä. Kadulla esiintyi Circus Helsinki.
Pelkkään huikeiden temppujen tarjoamaan silmänruokaan kuitenkaan tunnelma kadulla ei perustunut. Ravintola Sunn oli pystyttänyt kadulle sirkuskahvilan jossa tarjoiltiin torikortteleille lanseeratun leivän lisäksi myös muita herkkuja.
Loppuvaiheessa sirkusesitystä satoi niin kovasti, että jouduin riisumaan pitkähihaiseni kamerani suojaksi. Olin siis reissun jälkeen litimärkä, mutta onnellinen. Ihmisissä ollut iloinen meininki tarttui. Ehkäpä se, ympärillä näkyvä riemu, on yksi omiaan lisäämään kipinää tehdä omaa juttua ilolla. Ja joskus se todellakin löytyy oman työsaran (lue: studion) ulkopuolelta. 🙂
– Paula
