Jokainen pohtii joskus elämän suuria kysymyksiä. Saunanlauteilla, lenkkipolulla, kapakassa, metsän siimeksessä – usein yksin. Moni on varmasti kaivannut piiriä, missä voisi ilman kiihkoilua keskustella uskonnollisista asioista.
Joskus olen pohtinut sitä, kohtaavatko tässä asiassa kysyntä ja tarjonta toisensa. Harmi on, jos joku elämän suuntaa kyselevä ei löydä seurakunnan tarjoamaa mahdollisuutta, tai hän hakee vastauksia sellaiselta taholta, joka loppujen lopuksi ei johda parempaan, vaan pahempaan. Onko kirkon edustajakaan aina valmis vastaamaan kyselijöille? Onko kynnys seurakuntaelämään liian korkea?
Elämme hyvin moniarvoisessa yhteiskunnassa. Erilaisten näkemysten keskellä toisille kristilliset asiat ovat itsestään selviä. Ne antavat heille vastauksen elämän kaikkiin kysymyksiin. Mutta joukossamme on myös etsijöitä, arvostelijoita, epäilijöitä ja kieltäjiä. Oikeastaan se on elämän merkki. Ateistikin on pohtinut elämän perimmäisiä kysymyksiä. Pahinta onkin välinpitämättömyys. Se tarkoittaa todellisuuden karttamista ja elämänkatsomuksen heittämistä syrjään.
Suhtautuminen kirkkoon ja sen sanomaan riippuu omasta maailmankatsomuksesta. On ihmisiä, jotka eivät voi elää ilman seurakuntayhteyttä ja kristillistä sanomaa. Monilla on siitä omakohtaisia kokemuksia. Mutta samalla on olemassa myös monia, jotka ajattelevat eri tavalla. Joidenkin mielestä kirkko on kuin supermarket, joka tarjoaa erilaisia uskonnollisia palveluja asiakkailleen, kuluttajille. On olemassa niitä, jotka pettyneinä ovat menettäneet luottamuksensa kirkkoon tai kristinuskoon. Jotkut taas ovat löytäneet mielestään korkeamman henkisyyden kristinuskon ulkopuolelta. Joillekin uskominen on vaikeaa, koska kristinuskossa on myös järjellä selittämättömiä asioita. Kirkosta ja uskosta kuulee myös hokemia, jotka eivät pidä paikkaansa.
Kyseleminen ja epäileminen ovat sellaisenaan hyviä asioita. Kaikki eivät voi ajatella samalla tavalla. Olkoonpa käsityksemme millaisia tahansa, niin kirkon tehtävä on pitää esillä kristinuskon sanomaa uskosta, toivosta, rakkaudesta, elämän tarkoituksesta ja päämäärästä. Jokainen tarvitsee elämälleen kestävän pohjan.
Itse en voi muuta kuin haastaa jokaista ottamaan selvää, mistä kristinuskosta on kysymys. Jos haluat selvyyttä omassa elämässäsi näihin ns. uskonasioihin, voit vaikka kirjoittaa minulle ja keskustella näin siitä kanssani.