Turhautumisen määrä on suunnaton. Kaipaan verbaalista haastetta, keskustelua, syväluotaavaa tutkimusta toisen sisimpään. Kansankielellä: haluan oppia tuntemaan toisen paremmin.
Pahoin pelkään etten saa mitä haluan. Tajusin tänään myös, että samalla kun se vaikenee itsestään, ei kysy multa myöskään mitään. Viikon saldo oli kysymys onko mulla eksäni kans jotain peliä. öh.
Enkä mä halua kuulla toisen puoliskon menneisyydestä sen kavereilta, jotka kännipäissään asiasta avautuu. Joo, hyvä tietopaketti, mut jakelukanava ihan väärä. äääh!