Aloitin tuossa uuden harrastuksen muutama kuukausi sitten ja tutustuin siellä yhteen toiseen tytsyyn joka paljastui mun toisen harrastuksen myötä tutuksi tulleen tapauksen parhaaksi ystäväksi.
Sain kuulla tämän toisen tapauksen kautta, että tämä uusi tuttavani oli ollut vielä muutama vuosi sitten alkoholisoitunut ja sellainen, joka ei pitänyt huolta kunnostaan juurikaan, eli oli hieman ylipainoinen ja huonokuntoinen, eikä elämä muutenkaan vissiin ollut kovin hyvässä jamassa. Oli sitten tehnyt täydellisen elämänmuutoksen ja on nyt todella hyvässä kunnossa. Tästä ihmisestä näkee kyllä ulospäinkin sen, että hän voi tosi hyvin. En tiedä johtuuko se siitä, että hän muutti Turusta Helsinkiin, vai siitä että pääsi kuntoilun makuun:D
Eilen jäin melkein tuijottamaan tätä ihmistä, kun häneen törmäsin ja hänen silmät oikein säihkyi hyvää oloa. Tunsin hetken aikaa [i]m[/i]elkein kateutta.
On jotenkin hienoa kuulla tuollaisia onnistusmistarinoita ihmisistä, joiden elämä on ollut ilmeisesti aikamoista alamäkeä ja ovat sitten saaneet otettua itseä niskasta kiinni ja nostettua itsensä sieltä paskasta ylös. Harvoista kun loppupeleissä on tuollaiseen urakkaan. Tulee sellaisia outoja mielihaluja tuollaisista tarinoista, että tekisi melkein mieli mennä rutistamaan tuota lähes tuntematonta ihmistä ja sanomaan hänelle olevani niin onnellinen hänen puolesta, että hän löysi elämälleen uuden tarkoituksen. Vittu että olen outo. Onneksi nuo tuntemukset ovat jääneet vielä mielihalun asteelle.
Kikkeli,pillu,peppu,anaali,ehe ehe ehe. Ettei mene turhan hempeilyksi ja vakavaksi taas!