Kun joku päivä alkaa huonosti, se jatkuu myös huonosti.
Kuten aiemmasta merkinnästäni ilmeni, oli parvekkeellani ollut hienoinen jätteendyykkauskestit viime yönä. Hupi ei loppunut siihen.
Varasin reilu kuukausi sitten terveydenhoitajalle ajan erään lääkkeen piikitystä varten. Muistin että aika oli varattu klo 8:30. Katselin aamulla junan aikatauluja ja päätin mennä junalla, jolla olisin paikanpäällä klo 8:20. Söin rauhassa, jauhoin paskaa Cityyn ja lähdin löntystelemään junalle. Jostain syystä asemalla kaivoin kalenterini esille ja kurkkasin tämän päivän aikatauluja. Tajusin että olin muistanut väärin ajan, että mun pitikin olla 8:20 jo lekurilla. Noh, kerkesin kuitenkin minuutin myöhässä paikalle, ottaessani muutaman juoksuaskelen junalta kohti terkkaria.
Inhoan neuloja yli kaiken. Ja tämä mömmö piti pistää lihakseen. Ei tullut kovin vakuuttunut olo siinä vaiheessa, kun iskin lääkepurkin terkkarille ja hänen reaktionsa oli ”Tämä on varmaan joku ihan uus juttu, että hällä ei ole tällaisesta kokemusta” samalla hän avasi paketin ja rupesi lukemaan käyttöohjeita. Sitten hän rupesi etsimään työvälineitään ja kertoi, ettei ole omassa huoneessaan niin on tavarat hieman kateissa.