Joulu on suuri perhejuhla. Suurin osa meistä viettää sen läheistensä seurassa. Mutta oletteko ajatelleet ihmisiä, joilla ei ole perhettä, eikä ystäviä? Joulu on itsemurhatilastojen valossa se kaikista synkin pyhäpäivä.
Kuinkahan monta itsemurhaa oltaisiin vältetty, jos joka toinen ihminen soittaisi yhden puhelun, tai laittaisi yhden tekstiviestin ihmiselle, jonka tietää tai aavistelee olevan yksinäinen?
Joten jos tiedät, että joku ihminen on yksinäinen, niin ei maksa kuin vaivan laittaa hänelle tekstiviestiä tai hieman aikaa jos hänelle soittaa tai vielä parempaa, jos käy paikanpäällä moikkaamassa häntä. Jonkun ihmisen elämänlanka voi olla noin pienestä kiinni.
Ihminen on laumaeläin, vaikka osa meistä tykkääkin viettää aikaa yksinään, en usko että kenenkään terveen ihmisen psyyke kestäisi kovin pitkiä aikoja täydellistä yksinäisyyttä. Yksinäisyys syö jokaisen ihmisen mieltä jossain vaiheessa ja joidenkin luonne ei kestä sitä, että uskoo valoisampaan tulevaisuuteen vaan he mielummin lopettavat omin avuin tuskansa.
Muistetaan läheisiämme tämän kaupallisen sokaistumisen varjossa. Ja muistetaan myös se, että joskus se yksinäinen ihminen voi olla minä, tai sinä.