Otin tuossa pienet päikkärit, kun muu poppoo tuijotteli Pulmusia. Tuntui melkoisen kornilta kuunnella kyseistä ohjelmaa, kun keskittyi pelkästään siihen ääneen eikä nähnyt kuvaa. On se vaan tyhmää, että useimmissa(jos ei sit kaikissa?) jenkkisarjoissa nauretaan valmiiksi ne ”hauskat” kohdat, että tyhmempikin tajuaisi nauraa oikeassa kohdassa. Olisi kiva katsoa joskus noita tv-sarjoja sillein, ettei ne oltaisi valmiiksi naurettuja. Osaiskohan sitä nauraa oikeassa kohdassa?
Toisaalta, kyllähän se on ihan tutkittu juttu, että nauru tarttuu…mutta oli se kyllä kornia kuunnella noita naurajia, kun sieltä erottui kaksi henkilöä niin selkeästi.
