Snaijasin tossa, mikä mua eniten mätti sen (siis hänen) [b]omistamisenhalun [/b] lisäksi. Kadotin flown. Viime talvinen fiilis oli aivan loistava, vaikka vietinki aikaa hirveesti omissa oloissani (tai ehkä siksi?) Joulukin oli niin kivaa hiipii villasukissa yksinään monta päivää syöden lasagnee… kukaan ei häirinnyt. Tai häiritsi ne, mut mä en antanut niiden häiritä, sisäisesti. Mä oon niin daiju, että viihdyn omassa seurassani ja mullon viel aika helvetin hauskaakin. Mä jaksa ottaa asiakseni… mitään. Ainakaan näkyvää, mut se ei taida kovinkaan monelle kyl avautua…
Joo. Se fiilis vois olla sitte tavoitteena. Ja senhän mä tavoitan aivan varmasti, luultavasti vielä voimakkaammin kun aikaisemmin. Jännästi kaikki kokemukset vaan opettaa ja opettaa… Jos vaan muutki osapuolet osaisivat ottaa niist opikseen, mut sehän ei ollutkaan mun ongelma ottaako vai ei. Jokaisella on kuitenkin oma luokka, jota käydä, vaikka me kaikki samassa opinahjossa ollaanki. Turha siin on räkänokkii ylemmiltä asteilta alkaa opastelee… liikaa infoo kerralla ja silleen.
Okei. Mullahan menee taas aika hiton hyvin! Jeah! Sen kunniaksi masterpiece 😀
[i] Sometimes, simply by sitting, the soul collects wisdom.
Zen proverb[/i]