Olen siis nelikymppinen ja keskiluokkainen oravanpyöryläinen pk-seudulta. Elän jo myyttiset mittasuhteet saavuttaneita "ruuhkavuosia". Montaa asiaa on tuplat: kaksi kissaa, kaksi autoa, paritalo, kaksi lasta. Vaimoja on kuitenkin vain yksi. Mutta monia kohdattuja muita suhteita.
En ole mikään alfa-uros joka tulee ja ottaa. Olen solakka, nuorekas, kohtuullisen sporttinen, ihan mukiinmenevän näköinen. Ihan hyvä mies. En ikääntyneen oloinen. Olen pitänyt huolta itsestäni, vaikka en himourheilija olekaan enkä ole kovin lihaksikas. Ennemmin kääntynyt metroseksuaaliseen suuntaan. En siis voi valittaa.
Miksi lähdin tälle tielle? Avioliittoni ei ole päättymässä, mikäli se on minusta kiinni. Olen siis monilla mittareilla moraaliton kusipää. Mutta sellaista elämä on. Olin ollut lähes 10 vuotta ilman mitään kosketusta toiseen naiseen. Olin nuorena kollina ollut aktiivinen. Tiesin jo avioliiton alussa, että tietyillä mittareilla, juuri niillä eroottisilla, en tulisi koskaan kokemaan enää niitä seksuaalisen olemisen kuumimpia hetkiä. Se ei ollut puolisolleni niin tärkeä osa elämää. Mutta tein valintani ja lähdin siihen rakkauden täyttämään liittoon. Ehkä siitä lisää myöhemmin.
Rakkaus on olemassa edelleen mutta se on muuttanut muotoaan. Mutta se on olemassa, toki. Ja lopulta vajaan 10 vuoden yhteiselon jälkeen, keväällä 2012, rekisteröidyin pettäjäpalveluun.
Hakukriteerini olivat alussa samat kuin ne ovat pitkälle edelleenkin:
– ikähaitari 25-45
– Mielellään naimisissa tai vähintään avoliitossa
– Normaalipainoinen (indeksin mukaan)
– Ei varsinaisesti ulkonäkövaatimuksia
– Kahvittelu- ja viestitysvaihe ennen mahdollista fyysistä suhdetta tärkeä (ei siis yhdenyön keikkoja).
– asuu Uudellamaalla, max 50 km. Helsingin keskustasta.
Muutamien kymmenien viestien jälkeen ensimmäinen vastasi minulle. Tajusin heti yhden perusstrategian: ensimmäisen viestin täytyy sisältää edes joku persoonallinen koukku. Mutta ei liian persoonallinen, koska silloin leimaudun oudoksi. Enkä koskaan lähtenyt heti seksuaaliselta pohjalta, sillä en tavoitellut seksiä muutaman vuorokauden sisällä.
Lopulta sain kivan kontaktin erääseen kolmekymppiseen asiantuntijanaiseen, naimisissa luonnollisestikin. Olin amatööri ja viestittelin vain viikkotolkulla ilman kahvikutsua. Mutta viestittely oli kivaa, vaihdoimme paljon ajatuksia.
Sitten rohkaistuin ehdottamaan tapaamista. Ja tapasimme töiden jälkeen Helsingin keskustassa. Vain yhden kerran. Hän oli livenä ihastuttava. Mutta sanoi melkein heti olevansa kriisissä ja hyvin hermostunut. "[i]Tässä mä olen yhden kanssa kahvilla ja toisen kanssa käyn pussailemassa parkkihalleissa ja kahviloissa[/i].", hän sanoi. Otin sen kokemattomuuttani jotenkin iskuksi vasten kasvoja. Tässäkö tämä nyt oli, ajattelin.
Muutaman tapaamisen jälkeisen viestin myötä hän katosi. Nimimerkki katosi palvelusta. Ehkä syy oli minussa tai sitten hän oli tullut niin sanotusti järkiinsä. Tai sitten hän teki uuden profiilin.
No, se siitä. Jonkin ajan ja muutamien lyhyehköjen viestituttavuuksien jälkeen pääsin kontaktiin erään mielenkiintoisen naisen kanssa. Reilu kolmekymppinen opettaja. Hänen kanssaan toteutui ensimmäinen seksisuhde. Siitä lisää myöhemmin….
…ja myös siitä, kuinka erikoisia, tai tavallisia, miehiä löytyy pettäjäpalvelun kautta. Jos siis on uskominen tapaamieni naisten kanssa käytyjä keskusteluja.