Suomi on jälleen maailman onnellisin maa, nyt jo yhdeksättä vuotta peräkkäin.
Selitystä suomalaiselle onnellisuudelle on etsitty luonnosta, luottamuksesta, toimivasta yhteiskunnasta, saunasta ja sisusta.
Tuore kansainvälinen tutkimus nostaa onnellisuuskeskusteluun muuttujan, jota harva olisi ensimmäisenä arvannut: kissat.
Mitä enemmän kissoja, sitä onnellisempi maa
PLOS One -tiedelehdessä julkaistu vertaisarvioitu tutkimus vertaili onnellisuutta, kissojen määrää, vaurautta, terveysmenoja ja toksoplasma-loisen altistusta 93 maassa.
Maissa, joissa oli enemmän kissoja suhteessa väkilukuun, ihmiset arvioivat elämänsä keskimäärin onnellisemmaksi.
Yhteys oli tilastollisesti vahva, mutta se ei todista, että kissat tekisivät ihmisiä tai kokonaisia kansakuntia onnellisemmiksi.
Tutkimuksen kirjoittajiin kuuluu Turun yliopiston biologian laitoksen Markus J. Rantala, eli tutkimuksessa oli myös suomalainen yhteys.
Tulos on paljon monimutkaisempi
Kissat olivat vielä onnellisuuttakin voimakkaammin yhteydessä maiden vaurauteen.
Kissatiheyden yhteys bruttokansantuotteeseen oli tutkimuksessa 0,79 ja tulotasoon 0,77, kun yhteys onnellisuuteen oli 0,62.
Kissa voikin siis olla osittain merkki vauraasta yhteiskunnasta, eikä itsessään onnellisuuden aiheuttaja.
Varaus on tärkeä tekijä myös siksi, että BKT ja tulotaso jätettiin tutkijoiden lopullisesta regressiomallista pois niiden voimakkaan keskinäisen yhteyden vuoksi.
Sitten mukaan tulee loinen – ja suunta kääntyy
Tutkimuksen erikoisin havainto löytyi Toxoplasma gondii -loisesta.
Kotikissat ovat toksoplasman pääisäntiä eli eläimiä, joissa loinen pystyy helposti lisääntymään.
Ihminen voi saada tartunnan esimerkiksi kissan ulosteiden mukana ympäristöön päätyneistä loisvaiheista tai vajaasti kypsyneestä, saastuneesta lihasta.
Kun tutkijat vertasivat maita keskenään, suurempi tuoreeseen toksoplasmatartuntaan viittaavien vasta-aineiden määrä kulki yhdessä vähäisemmän onnellisuuden kanssa.
Paljon kissoja ei kuitenkaan tarkoittanut paljon loisia
Maissa, joissa kissoja oli paljon, pitkäaikaiseen toksoplasma-altistukseen viittaavia vasta-aineita ei kuitenkaan ollut enemmän.
Yhteys kulki itse asiassa hieman päinvastaiseen suuntaan, mutta tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
Tutkijat arvelevat yhdeksi mahdolliseksi selitykseksi sitä, että vauraissa maissa kissat elävät useammin sisällä, syövät teollisesti valmistettua ruokaa ja saavat säännöllistä eläinlääkärinhoitoa.
Tätä ei kuitenkaan mitattu tutkimuksessa, joten kyse on tutkijoiden esittämästä arviosta.
Luvuissa on merkittävä heikkous
Kissojen määrä ei perustunut viranomaisten yhtenäiseen kansainväliseen tilastoon.
Tutkijat käyttivät Worldstats-sivuston vuoden 2025 arvioita ja suhteuttivat kissojen määrän kunkin maan väkilukuun.
Lisäksi aineiston kissaluku yhdistää lemmikkikissat, kulkukissat ja villiintyneet kissat samaan joukkoon.
Siksi tutkimuksesta ei voida päätellä esimerkiksi sitä, että juuri kotona sohvalla nukkuvien lemmikkikissojen määrä selittäisi maiden välisiä onnellisuuseroja.
Suomesta tutkimus ei kerro
Suomi tarjoaisi tutkimukselle kiehtovan kehyksen, koska suomalaiset arvioivat elämänsä vuoden 2026 World Happiness Reportissa jälleen maailman korkeimmalle.
Tutkimuksen varsinaisessa artikkelissa Suomea ei kuitenkaan käsitellä erikseen, joten tuloksesta ei voi päätellä Suomen onnellisuuden johtuvan juuri kissoista.
Tutkimuksessa käytetyt onnellisuusluvut olivat vuosien 2022–2024 keskiarvoja, ja mukaan otettiin ne 93 maata, joista kaikki tarvittavat muuttujat olivat saatavissa.
LUE LISÄÄ: Tästä syystä Suomi on yhdeksättä kertaa maailman onnellisin
Kenties kiinnostavin selitys onkin vauraus
Tutkimuksesta jää käteen herkullinen paradoksi: kissat kulkivat onnellisuuden kanssa samaan suuntaan, mutta kissoihin liittyvä loinen vastakkaiseen.
Vielä kiinnostavampi havainto saattaa kuitenkin olla se, että kissat olivat erittäin voimakkaasti yhteydessä vaurauteen.
Varakkaassa yhteiskunnassa ihmisillä voi olla enemmän mahdollisuuksia pitää lemmikkejä, eläimet voivat elää turvallisemmin sisällä ja terveydenhuolto, hygienia sekä eläinten hoito voivat samalla vähentää loisaltistusta.
Kissa ei siis ehkä tämän tutkimuksen perusteella ole onnellisuuden salainen moottori.
Se saattaa sen sijaan olla yllättävä merkki siitä, millaisessa yhteiskunnassa sekä ihmisillä että lemmikeillä on hyvä olla.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Luulitko kehräystä tyytyväisyydeksi? Kissa kätkee ääneensä piilotetun itkun
Tutkimus: Moni ulkokissa tottui sisäelämään jo muutamassa päivässä
Kissa sai itse päättää, mitä söi – lopputulos yllätti tutkijat
