Kissasi kehrää aamuviideltä sängyn päädyssä.
Ääni on tuttu ja pehmeä, mutta sitä on mahdoton jättää huomiotta.
Sussexin yliopiston tutkijat selvittivät, miksi juuri se kehräys herättää.
Vastaus on tavallisen kehräyksen sisään piilotettu toinen ääni.
Kehräys on todellisuudessa kaksi ääntä
Käyttäytymisekologi Karen McComb nauhoitti kymmenen kissan kehräyksiä.
Osa äänistä tallennettiin tilanteessa, jossa kissa vaati ruokaa, osa muissa tilanteissa.
Nauhoitukset tasattiin samaan äänenvoimakkuuteen ja soitettiin viidellekymmenelle kuulijalle.
Kuulijat arvioivat ruokaa vaativat kehräykset kiireellisemmiksi ja epämiellyttävämmiksi.
Näin tekivät myös ne, jotka eivät olleet koskaan omistaneet kissaa.
LUE LISÄÄ: Tutkimus paljasti totuuden kissan yllättävästä arjen hetkestä
Sisään on upotettu itkua muistuttava ääni
Kun ryhmä analysoi äänten rakenteen, syy paljastui.
Vaativassa kehräyksessä oli poikkeuksellinen korkeataajuinen piikki noin 380 hertsin kohdalla.
Se ei sovi muuhun kehräykseen lainkaan, vaan muistuttaa itkua tai naukumista.
Kun tutkijat poistivat piikin ja jättivät muun ennalleen, arviot kiireellisyydestä laskivat merkittävästi.
Tulokset julkaistiin Current Biology -lehdessä vuonna 2009.
Kissa hyödyntää taitavasti ihmisen vaistoja
McCombin mukaan kissat käyttävät hyväkseen ihmisen synnynnäistä taipumusta reagoida jälkeläisen itkuun.
Kehräämiseen piiloitettu itku on siinä mielessä tehokas keino.
Suora naukuminen ärsyttää ja johtaa helposti siihen, että kissa suljetaan makuuhuoneen ulkopuolelle.
Kehräyksen sisään kätketty viesti menee läpi ilman ikäviä seurauksia.
McComb on kertonut saaneensa idean tutkimukseen omasta kissastaan.
Tapa kehittyy vain tietynlaisissa kodeissa
Kaikki kissat eivät opi tätä taitoa.
McCombin mukaan se kehittyy useimmin kissoilla, joilla on kahdenkeskinen suhde yhteen ihmiseen.
Vilkkaassa kotitaloudessa hienovarainen itkevä kehräys jäisi herkästi huomaamatta.
Silloin kissa ei saa siitä palkkiota, eikä tapa pääse vahvistumaan.
Kehräys ei aina tarkoita tyytyväisyyttä
Tämä voi yllättää monet.
Eläinlääkärijärjestöjen mukaan kissa kehrää myös kivussa, pelossa ja stressissä.
Kehräys toimii tällöin itserauhoittamisen keinona.
Jos kissa kehrää poikkeuksellisen paljon ja samalla käytös tai ruokahalu muuttuu, syy kannattaa selvittää eläinlääkärissä.
Parantavasta taajuudesta puuttuu yhä näyttö
Verkossa toistetaan usein väitettä, että kehräys parantaa luita ja kudoksia.
Väite perustuu pitkälti yhteen vuoden 2001 konferenssiesitelmään.
Vertaisarvioitua tutkimusta aiheesta on vielä hyvin vähän.
Kehräyksen taajuudet osuvat samalle alueelle, jota käytetään joissakin hoidoissa, mutta yhteys on puhtaasti hypoteesi eikä sitä ole tieteellisesti osoitettu.
Se ei kuitenkaan tee kehräyksestä yhtään vähemmän kiinnostavaa ilmiötä.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Koiranomistajien äänenkäyttö vaihtelee hallitsemattomasti – syy on yllättävän henkilökohtainen
