Perjantai-ilta, vieras sohvalla ja koira vieressä.
Vieras kurottaa kättään kohti koiraa, joka jäykistyy, vetäytyy ja murahtaa.
Näetkö tilanteessa pelkoa vai vihaa, voi vaikuttaa yllättävän paljon siihen, mitä koiralle seuraavaksi halutaan tehdä.
Sama murina, eri tulkinta
Frontiers in Psychology -lehdessä heinäkuussa julkaistussa tutkimuksessa 194 yhdysvaltalaista aikuista luki lyhyitä kuvauksia arkisista tilanteista, joissa vasta adoptoitu koira tai kissa reagoi vieraaseen ihmiseen.
Osallistujia pyydettiin kuvittelemaan, että vastaava käytös oli tapahtunut jo ainakin kolme kertaa.
Coloradon yliopiston Colorado Springsin tutkijat Anna E. Holloway ja Michael A. Kisley selvittivät, kuinka pelokkaalta tai vihaiselta eläin vaikutti ja mitä vastaaja tekisi tilanteessa.
Miedommassa tilanteessa vieras kurotti kättään eläintä kohti, jolloin koira jäykistyi, vetäytyi ja murisi.
Rajummillaan koira painoi korvat luimuun, murisi, lähestyi vierasta, paljasti hampaansa ja haukkui.
Kokonaisuutena vastaajat näkivät eläimissä enemmän pelkoa kuin vihaa, mutta voimakkaampi käytös lisäsi nimenomaan vihan tulkintaa.
LUE LISÄÄ: Luetko koiraasi oikein? Tutkimuksessa tunnetilat menivät yllättävän usein sekaisin
Vihaiseksi tulkittu koira haluttiin pois tilanteesta – joskus jopa kodista
Kun koira tulkittiin vihaiseksi, vastaajat harkitsivat useammin sen palauttamista löytöeläinkotiin tai uuden kodin etsimistä.
Luopuminen oli silti kokonaisuutena harvinainen ratkaisu: vastausten keskiarvo oli noin 1,4 asteikolla 1–4.
Selvästi tavallisin ratkaisu oli siirtää eläin toiseen huoneeseen.
Pelokkaaksi tulkittu käytös liittyi juuri tähän lievempään ratkaisuun.
Tutkimuksen perusteella ero ei siis ollut siinä, että ihmiset olisivat heti halunneet koirasta eroon, vaan siinä, kuinka järeää ratkaisua he pitivät mahdollisena.
Kissa saa enemmän anteeksi – mutta tulos pysäyttää
Kissat arvioitiin tutkimuksessa hieman koiria tunteikkaammiksi.
Silti koiran kohdalla harkittiin kissaa useammin palauttamista, kouluttajan apua, lääkitystä ja jopa läimäyttämistä.
Koiran murina näytti siis johtavan herkemmin ajatukseen siitä, että tilanteeseen pitäisi puuttua voimakkaasti.
Kissoilla löytyi kuitenkin toinen pysäyttävä yhteys.
Mitä vihaisemmaksi kissa tulkittiin, sitä useammin vastaaja ilmoitti harkitsevansa sen läimäyttämistä.
Uskomus eläinten tunteista näkyi myös ratkaisuissa
Tutkijat kysyivät osallistujilta myös, kuinka moraalisesti merkityksellisinä he pitävät eläinten tunteita.
Mitä vahvemmin vastaaja piti eläinten tunteita tärkeinä, sitä harvemmin hän harkitsi eläimestä luopumista tai sen läimäyttämistä.
Kyse ei siis ollut vain siitä, mitä eläimen kasvoista tai käytöksestä luettiin, vaan myös siitä, millaisia käsityksiä ihmisellä oli eläimen tunne-elämän merkityksestä.
Havainto tekee tilanteesta kiinnostavan myös omistajan kannalta.
Kaksi ihmistä voi nähdä saman murisevan koiran, mutta toinen näkee uhkaavan eläimen ja toinen eläimen, joka yrittää saada pelottavan tilanteen loppumaan.
Murina ei välttämättä tarkoita, että koira olisi ”vihainen”
VCA-eläinsairaaloiden ohjeen mukaan pelokas koira voi vetäytymisen lisäksi jäykistyä, murista, syöksähtää eteenpäin tai jopa yrittää purra, jos se kokee, ettei pääse tilanteesta pois.
Uhkaavalta näyttävä käytös voi tällöin olla keino kasvattaa etäisyyttä johonkin, mitä koira pelkää.
Siksi murina ei yksin kerro, mitä eläin ”tuntee” ihmisen tarkoittamassa mielessä.
Tilannetta kannattaa katsoa kokonaisuutena: mitä tapahtui juuri ennen murinaa, voiko koira poistua tilanteesta ja näkyykö siinä muita pelon merkkejä.
Juuri tämän vuoksi tutkimuksessa ihmiset saattoivat antaa samalle käytökselle hyvin erilaisia merkityksiä.
Murinan rankaiseminen voi pahentaa tilannetta
VCA:n käyttäytymisohjeissa varoitetaan rankaisemasta pelkoon liittyvää aggressiivista käyttäytymistä.
Jos koira torutaan siitä, että se murisee tai yrittää saada pelottavan asian kauemmaksi, itse pelko ei välttämättä katoa.
Koira voi sen sijaan oppia, ettei varoitussignaalin näyttäminen kannata.
Silloin ihminen voi tulevaisuudessa saada vähemmän ennakkovaroitusta ennen voimakkaampaa reaktiota.
Muriseminen ei siksi ole vain ärsyttävä tapa, joka pitää saada loppumaan, vaan myös tietoa siitä, että koira kokee tilanteessa jotain epämiellyttävää.
Siinä hetkessä kysymys ei ole vain siitä, onko koira vihainen vai peloissaan, vaan siitä, mitä ihminen päättää tehdä tulkintansa jälkeen.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Kioton yliopisto: Koira kieltäytyi ruoasta ihmiseltä, joka kohteli omistajaa huonosti
