Ukkonen jyrähtää, koira säpsähtää ja hakee katseellaan turvaa ihmisestään.
Juuri tällaisissa hetkissä omistajan oma tapa suhtautua läheisyyteen voi olla merkityksellinen.
Helsingin yliopiston laajassa tutkimuksessa omistajan hyvinvointi, persoonallisuus ja kiintymystyyli näytti olevan yhteydessä siihen, millainen suhde hänellä oli lemmikkiinsä ja miten eläin itse käyttäytyi.
Pelokas koira tarkoitti omistajan voimakkaampaa menettämisen pelkoa
Ahdistuneesti lemmikkiinsä kiintynyt omistaja kaipasi paljon läheisyyttä ja kantoi tavallista enemmän huolta eläimen menettämisestä.
Koiran pelokkuus oli yhteydessä juuri tällaiseen ahdistuneempaan kiintymiseen.
Välttelevässä kiintymystyylissä korostui puolestaan omistajan tarve säilyttää oma itsenäisyytensä ja välttää tunnetta siitä, että suhde rajoittaa vapautta.
Tutkimuksessa koiran aggressiivisuus ja ADHD:n kaltainen käyttäytyminen olivat yhteydessä voimakkaampaan välttelevyyteen.
Kyse ei ole diagnooseista vaan kahdesta tavasta kuvata sitä, miten omistaja suhtautuu läheisyyteen, menettämiseen ja omaan autonomiaansa.
LUE LISÄÄ: Luetko koiraasi oikein? Tutkimuksessa tunnetilat menivät yllättävän usein sekaisin
Etäinen omistaja voi tarjota pelkäävälle koiralle vähemmän turvaa
Tutkimuksen väitöskirjatutkija Aada Ståhl nostaa esiin mahdollisen mekanismin, joka tekee havainnosta erityisen pysäyttävän.
Välttelevästi kiintynyt omistaja ei välttämättä tarjoa koiralleen yhtä paljon turvaa tilanteessa, jonka eläin kokee uhkaavaksi.
Tutkijoiden mukaan tämä voi puolestaan olla yhteydessä koiran voimakkaampaan pelkoon tai aggressiiviseen käyttäytymiseen.
Syy voi kulkea myös toiseen suuntaan.
Pelokas, impulsiivinen tai vaikeasti käyttäytyvä koira voi kuormittaa omistajaa ja muuttaa tämän tapaa suhtautua eläimeen.
Omistajan paha olo näkyi suhteessa lemmikkiin
iScience-lehdessä julkaistuun tutkimukseen osallistui 2 724 suomalaista lemmikinomistajaa sekä heidän 2 545 koiraansa ja 788 kissaansa.
Omistajan psyykkistä hyvinvointia arvioitiin muun muassa ahdistus- ja masennusoireiden, stressin ja elämäntyytyväisyyden avulla.
Heikompi hyvinvointi kulki yhdessä ahdistuneemman kiintymyksen kanssa sekä koiran- että kissanomistajilla.
Koiranomistajilla heikompi hyvinvointi oli yhteydessä myös välttelevämpään kiintymiseen.
Tutkimus oli havainnoiva, joten sen perusteella ei voida ratkaista, kumpi tulee ensin: omistajan kuormitus vai haastava suhde lemmikkiin.

Neuroottinen omistaja oli samaan aikaan läheisempi ja huolestuneempi
Omistajan persoonallisuudesta löytyi kiinnostava ristiriita.
Neuroottisuus eli taipumus kokea tavallista enemmän huolta, epävarmuutta ja kielteisiä tunteita oli yhteydessä voimakkaampaan ahdistuneeseen kiintymiseen.
Samaan aikaan neuroottisemmat koiranomistajat olivat vähemmän vältteleviä lemmikkiään kohtaan.
He siis näyttivät hakevan enemmän läheisyyttä eivätkä niinkään ottaneet etäisyyttä.
Myös sovinnollisuus ja ulospäinsuuntautuneisuus olivat yhteydessä vähäisempään välttelevyyteen koiraa kohtaan.
Yhteisten puuhien puute näkyi koiran käyttäytymisessä
Välttelevämmin kiintyneillä koiranomistajilla oli vähemmän yhteistä tekemistä koiransa kanssa.
Vähäisempi yhteinen puuha oli puolestaan yhteydessä koiran impulsiivisempaan käyttäytymiseen.
Ihmisiä kohtaan sosiaalisemmilla koirilla ja kissoilla oli myös vähemmän välttelevästi kiintyneitä omistajia.
Ståhlin mukaan eläimen taipumus hakea läheisyyttä ja vuorovaikutusta näytti siis osuvan yhteen omistajan samanlaisen taipumuksen kanssa.
Kissoista löytyi vielä oma erikoisuutensa: aktiivisempien kissojen omistajat ja tunnollisemmat kissanomistajat olivat tutkimuksessa kaikista ahdistuneemmin kiintyneitä lemmikkiinsä.
Koira ei kanna kotiin vain omaa luonnettaan
Tutkimusryhmää johtanut professori Hannes Lohi muistuttaa, että lemmikkiä ei kannata nähdä automaattisena lääkkeenä yksinäisyyteen tai psyykkiseen pahoinvointiin.
Omistajan oma vointi kulkee suhteeseen mukaan, aivan kuten koirankin pelot, impulsiivisuus ja sosiaalisuuskin.
Siksi ongelmakäyttäytymisen hoidossa huomio voi joskus olla tarpeen suunnata myös siihen, miten ihminen ja koira toimivat yhdessä.
Kun talutushihnaan tartutaan, eteiseen eivät jää omistajan huoli, läheisyyden tarve tai halu ottaa etäisyyttä.
Ne voivat kulkea lenkille mukaan.
Ja koira saattaa huomata ne tarkemmin kuin omistaja itse.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Voiko koirasi oikeasti hyvin? Kennelliiton uusi ohje listaa nämä 5 asiaa tarkistettavaksi