Onko läheisesi narsisti?

Narsistinen persoonallisuushäiriö eli NPD on tila, jossa yhdistyvät liioiteltu omanarvontunne, ihailun tarve, empatian puute ja haavoittuva itsetunto, jota suojataan kontrollilla.

Narsismi on sana, jota käytetään nykyään kevyesti, mutta ilmiö itsessään on vakava ja monimuotoinen.

Narsistinen persoonallisuus ei aina näy suurina eleinä tai dramaattisina purkauksina.

Usein se on arjen pientä vallankäyttöä, empatiavajetta ja jatkuvaa tarvetta kontrolloida muita.

Miten sen voi tunnistaa läheisessä ihmisessä?

Mitä narsismi oikeasti on?

Narsismi ei ole pelkkää itserakkautta.

APA:n (American Psychological Association) mukaan narsistinen persoonallisuushäiriö eli NPD on tila, jossa yhdistyvät liioiteltu omanarvontunne, ihailun tarve, empatian puute ja haavoittuva itsetunto, jota suojataan kontrollilla

Narsisti ei ole vahva – hän pelkää paljastumista ja reagoi siksi voimakkaasti kritiikkiin.

Arjen merkit, jotka jäävät usein huomaamatta

Tutkimusten mukaan narsismi näkyy arjessa hienovaraisesti esimerkiksi jatkuvana vähättelynä, toisten tunteiden ohittamisena, kilpailuhenkisyytenä, tarpeena olla aina oikeassa ja kyvyttömyytenä ottaa vastuuta omista virheistään.

Nämä eivät ole vain huonoja päiviä, vaan toistuvaa käyttäytymistä.

Narsistin suhde rajoihin

Rajat ovat narsistin akilleenkantapää.

Kun asetat rajan, hän reagoi usein loukkaantumalla, raivostumalla, vetäytymällä ja syyllistämällä

Narsistit kokevat rajat uhkana identiteetilleen, eivät normaalina vuorovaikutuksena.

Narsisti ei ota vastuuta teoistaan, vaan syyttää aina muita.

Lue myös: Kissanomistajia yhdistää yksi piirre – tutkimus paljastaa

Miksi narsisti vie energiaa?

Narsisti käyttää läheisiään peilinä.

Hän tarvitsee jatkuvaa vahvistusta, ja jos sitä ei saa, hän reagoi kritisoimalla, vähättelemällä, syyttämällä ja vaatimalla huomiota

BBC:n analyysin mukaan narsistin kanssa eläminen kuluttaa, koska suhde ei ole vastavuoroinen – läheinen antaa, narsisti ottaa.

Voiko narsistin kanssa elää?

Se on mahdollista, mutta vain tietyin ehdoin – eikä aina silloinkaan.

Narsisti tarvitsee selkeät rajat. Narsistin kanssa elävä ei saa kantaa vastuuta narsistin tunteista, ja hänen tulee omata realistiset odotukset narsistia kohtaan.

Myös ulkopuolinen tuki on ehdottoman tärkeää.

Tutkimusten mukaan narsisti ei muutu, ellei itse halua – ja halu on harvinaista, koska narsisti ei koe ongelmaa itsessään.

Milloin kannattaa hakea apua?

Ammattilaisen tukea kannattaa hakea, jos suhde vie energiaa, aiheuttaa ahdistusta ja pelkoa, hämärtää todellisuudentajua ja saa sinut epäilemään itseäsi.

Narsistin kanssa eläminen voi johtaa niin kutsuttuihin “gaslighting‑oireisiin”, joissa oma todellisuudentaju horjuu.

Lue myös: Tällaiset korvaukset Anneli Auer voi saada – Hallitus haluaa rajata määrää

Suosittelemme