Toimittaja Reetta Räty kysyy Ylen kolumnissaan, missä viipyy pääministerin tv-puhe aiheesta ilmastokriisi? Ilmastonmuutos ei odota ja poliitikkojen olisi talouden sijaan otettava ilmastokysymykset etusijalle politiikassaan. Nykyisin kuulemme paljon kauniita puheita ilmastonmuutoksesta, mutta päätökset tehdään edelleen liian usein talous edellä.
“Kukapa ei kannattaisi 'ympäristöarvoja' tai 'ilmastonmuutoksen torjuntaa'. Tämä kannattaminen ei vain kerro ihmisestä mitään. Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii ilmastotoimien priorisointia. Sitä, että ne määrittelevät muuta politiikkaa“, Räty kirjoittaa.
Rädyn mukaan hyppäys fossiilisesta maailmanjärjestyksestä post-fossiiliseen kauteen tulee olemaan valtava.
“Se ei asetu edellisvuosien budjettien momenteille, vaan vaatii uusia sarakkeita.”
Missä mennään?
Mutta miten kriittinen tilanne oikein on? Siihen voi etsiä vastausta esimerkiksi Twitterin viisailta, kuten tutkija, tietokirjailija, diplomi-insinööri ja filosofian tohtori Janne M. Korhoselta.
Korhonen postasi sunnuntai-illan ratoksi oman tilannekatsauksensa ilmastonmuutoksesta. Taustaksi hän huomauttaa miettineensä ympäristöasioita työkseen ja harrastuksekseen yli 11 vuotta ja kirjoittanut aiheesta pari kirjaa.
Hän myös nimeää itsensä optimistiksi, mikä kuulostaa pahalta, jos ottaa huomioon, mitä hän ajattelee ilmastosta.
Hän esimerkiksi sanoo, että vaikka tekisimme millaisia sankaritekoja, maapallon keskilämpötila nousee vähintään 2 astetta, hyvin mahdollisesti jopa yli 3 astetta. Nykyiset ilmastotavoitteet on asetettu lämpiämisen pysäyttämiseen alle kahteen asteeseen.
Vaikka millaisia sankaritekoja tekisimme, olemme nyt matkalla kohti maailmaa, jonka keskilämpötila nousee vähintään 2 astetta ja hyvin mahdollisesti yli 3. Tämä on erittäin huono homma. 2/
— Janne M. Korhonen (@jmkorhonen) September 2, 2018
Samoin kuin Räty kolumnissaan, Korhonen näkee talouden liian ohjaavana nykyisessä maailmanjärjestyksessä.
“Talousjärjestelmämme on itseään toisintava järjestelmä, joka vetää hirmuisen tehokkaasti ihmiset mukaan rakentamaan ihmiskunnan teloituskonetta. Kyseessä on monella tapaa tuolileikki, jossa jokainen toivoo jäävänsä viimeiselle tuolille”, Korhonen twiittaa.
Korhonen ehdottaa yhdeksi ratkaisuksi pienempia ja tiiviimpiä yhteisöjä, jotka pystyvät kokeilemaan ja oppimaan demokraattisemman yhteiskunta- ja talousjärjestyksen perusteita.
“Suurin osa näistä kokeiluista tulee epäonnistumaan, mutta niitä tarvittaisiin silti.”
Korhonen uskoo, että tiiviiden paikallisyhteisöjen rakentaminen olisi myös hyvä keino tarjota ihmisille vertaistukea suurien muutosten ja epävarmuuden aikana.
Ratkaisuja?
Korhonen jakoi ympäristönäkemyksiään myös viikkoa aiemmin Twitterissä, kun päätyi keskustelemaan koomikko Iikka Kiven ydinvoimaa kannattavan postauksen ketjuun. Yhdessä Sitran hiilineutraalin teollisuuden asiantuntijan Aarne Granlundin kanssa he purkivat nykytilannetta ja tarjosivat siihen ratkaisuja.
Sekä Granlund että Korhonen ovat päätyneet kannattamaan ydinvoimaa siirtymävaiheen teknologiana ilmastonmuutoksen hillinnässä. Nykytiedon mukaan se on tehokas tapa tuottaa puhdasta energiaa, vaikka haasteet tehokkaassa rakentamisessa ja jätteen loppusijoittamisessa olisivatkin vielä ratkaisematta. Argumentti ydinvoiman puolesta on, että tarvitsemme tässä tilanteessa kaikkia mahdollisia vähäpäästöisiä teknologioita.
Olen teknologiakriitikko ja minua ihan oikeasti hirvittää näiden keskustelujen historiattomuus.
— Janne M. Korhonen (@jmkorhonen) August 29, 2018
Jos jonkun sanan näistä kaikista uusiutuvan energian raporteista korvaisi etsi-korvaa-toiminnolla, niin niistä saisi aika identtisiä vrt ydinvoima hoitaa kaiken-juttuihin 60-luvulta.
Muitakin ratkaisuja löytyy, kuten sarja twiittejä Granlundilta osoittaa. Vaikka tilanne on hankala, voi omaa oloa helpottaa ainakin pyrkimällä vaikuttamaan asioihin.
Iso kuva on se että yhteiskunnan sähköistyminen erittäin matalan hiilijalanjäljen tuotantotavoilla on aina ihan helvetin hieno asia. Tuotanto muuttuu oikeaan suuntaan Pohjoismaissa joka tapauksessa — nyt pitää haastaa liikennettä pääsemään päästöjen laskuun.
— Aarne Granlund (@AarneClimate) August 29, 2018
Nyt sitten biodiversiteetin suhteen voi rakentaa hyönteishotelleja, laittaa tontti luonnon niityksi ja rankimmat jätkät (voiko näin enää sanoa) heittelevät viikonloppuisin soraa ja kiviä pienpatojen ja ojituksen tuhoamiin puroihin ympäri maata.
— Aarne Granlund (@AarneClimate) August 29, 2018
Kaikista pätevimmät Instagram-tähdet laittavat sisältöä ulos vegeannoksista, rahtilaivalla matkustamisesta ja pyöräilystä. Otan henkeä nyt hetken.
— Aarne Granlund (@AarneClimate) August 29, 2018
Noniin! Ukkelit ja mummit kohtaavat särmät nuoret järjestöissä ja yhdessä käydään tutustumassa marjastukseen, metsästykseen ja perhokalastukseen.
— Aarne Granlund (@AarneClimate) August 29, 2018
Vanha väki kertoo mikä meni pieleen, mitä on tehty tilanteen parantamiseksi yhdessä ja kytketään jokainen uusi junnu biosfääriin.
Jengi voi ajaa rallia, polttaa kumia ja tykätä autoista. Viikonloppuna.
— Aarne Granlund (@AarneClimate) August 29, 2018
Viikolla ollaan kaikki duunissa sellaisissa firmoissa joista saa kuntoboonusta aktiivisesta työmatkaliikkumisesta.
Politiikka ottaa näkökulmat huomioon. Öyhöäminen ja trollaus loppuu joka suunnasta.
Huh-huh. Tätähän voisi jatkaa loputtomiin. Perustetaan vielä organisaatioita joihin voi tulla matalalla kynnyksellä edesauttamaan kaikkia noita teemoja — finanssijunnut miettimään miten tämä rahoitetaan ylikulutukseen menevästä tuhlaamisesta.
— Aarne Granlund (@AarneClimate) August 29, 2018
Granlundin keinovalikoima saattaa hämmentää, mutta toisaalta on erittäin vapauttavaa, että on tarjolla konkreettisia tekoja, joilla ilmastoahdistusta voi lievittää. Lähdenkin tästä heittelemään soraa ja kiviä ojituksen tuhoamiin puroihin.