Litku Klemetti kanavoi ulkopuolisuuden tunteen musiikkiinsa – “Se on se aines, josta teen lauluja”

Kahta seuraavaa levyään työstävä artisti osallistuu mielellään tasa-arvoa edistävään Ihminen on hyvä asia -gaalaan.

Tapaamme Litku Klemetin Hotelli Annan aulassa Punavuoressa. Edellisenä iltana Olohuoneklubilla keikan heittänyt artisti on seuraavaksi matkalla tapaamaan Kari Aaltoa. Hänen on määrä esittää Pertti Kurikan Nimipäivät -vokalistin kanssa duetto Ihminen on hyvä asia -gaalassa.

Litku Klemetti on mielellään mukana kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien suunnittelemassa ja toteuttamassa, tasa-arvoa edistävässä tilaisuudessa.

“Tässä on ensinnäkin mukana Kari Aalto ja haluan tavata hänet”, Klemetti sanoo Pertti Kurikan Nimipäivät -yhtyeestä tutuksi tulleen laulaja Aallon tapaamisesta.

“Ihminen on hyvä asia -gaalan konsepti vaikuttaa ihmisläheiseltä, mikä on tosi tärkeetä.”

Lyhty ry:n, Mieletöntä Valoa -projektin ja Alvi ry:n vertaistuottajien työn tuloksena syntyneessä Ihminen on hyvä asia -gaalassa juhlitaan yhdenvertaisuutta tasa-arvon päivänä 19. maaliskuuta Musiikkitalolla. Gaalalla halutaan kumota ennakkoluuloja ja osoittaa, etteivät erityisryhmät ole vain passiivisia palveluiden vastaanottajia, vaan aktiivisia toimijoita itsekin. Tässä tapauksessa aktiivisuuden tuloksena rakentuu gaalailta herkullisine menuineen ja esityksineen.

Musa yhdistää

Klemetti tietää itsekin, miltä tuntuu olla erilainen ja ulkopuolinen, ja on käsitellyt sitä musiikissaan. Musiikki on tarjonnut myös väylän löytää ystäviä.

“Oon aika omissa maailmoissani oleva ja on aina ollut vaikea tutustua ihmisiin, mutta musan kautta olen löytänyt samanlaisia ihmisiä. Se on itselle kaiken perusta, sosiaalisen elämän ja vuorovaikutuksen koti.”

Musiikki on hänelle tapa kanavoida ulkopuolisuuden tunnetta.

“Oon kipuillut sen kanssa, että vaikka mulla on miten ihana yhteisö, niin silti on ulkopuolinen olo. Se on se aines, josta teen lauluja. Siitä tulee tietty draama elämään, ettei koe oikein kuuluvansa mihinkään.”

Kaikkihan me olemme erilaisia. Jokainen on ulkopuolinen ja erillinen oman päänsä sisällä ja se voi aiheuttaa haasteita mielenterveydelle. Ne eivät ole vieraita musapiireille yleensä, eivätkä Klemetille itselleen.

“En tiedä olenko sanonut sitä julkisesti, mutta oon itse myös mielenterveysongelmien kanssa kamppailut ja kamppaileva.”

Hän pitää hyvänä sitä, kun asiasta kuulee nykyisin puhuttavan.

“Monet siitä puhuvat, mikä on tosi hyvä juttu. Sen ympärille voi kehittyä henkinen yhteisö, jonka kautta syntyy kokemus ettei ole niin outo tässä maailmassa.”

Uutta kohti

Klemetti pitää parhaillaan keikkataukoa ja heittää vain spessukeikkoja, kuten Ihminen on hyvä asia -gaalan veto tai kotikylänsä Kuhmon Sommelo-kansanmusiikkijuhlien keikka kesällä.

“Nyt ollaan sellaisessa myyränkolossa töissä, vaikka sieltä välillä tullaankin johonkin.”

“Myyränkolossa” oleminen tarkoittaa tässä tapauksessa kahden levyn tekemistä. Ensin on tulossa Reformi EP, joka on Klemetille nimensä mukaisesti taiteellinen puhdistautuminen. Biisit hän kirjoitti jo 2017 ja projekti on jo pitkällä.

“Se on enemmän soololevy, joka on nauhoitettu erityismeiningillä. Se on aika anarkistinen levy, eikä ole mitään hajua, ymmärtääkö kukaan näitä.”

Teemaltaan Reformi EP on henkinen jatko-osa Juna Kainuuseen -levylle. Sen pääosassa on kylähullu, Litku, joka on jumittunut pienelle paikkakunnalle.

“Mä oon purkanut siihen kaiken turhautumisen ja ahdistuksen siitä, kun asuu pienellä paikkakunnalla, jossa kukaan ei ymmärrä.”

Klemetti sanoo, että haluaa olla musiikissaan myös ymmärrettävä ja siksi käynnissä on toinen, Asiatonta oleskelua -työnimellä kulkeva levyprojekti. Siinä tähtäimessä on harkitumpi kokonaisuus ja teemoiltaan suoraviivaisempi bändilevy.

“Yksi lähtökohta on, että yritän tehdä biisejä, joita ihmiset voi ymmärtää. Toinen lähtökohta on, että teen sellaisia biisejä, joista itse tykkään. Ajattelen myös, että kyllä ihmiset osaavat ottaa vastaan vähän myös sellaista kummallisuutta.”

Musiikkia ei tehdä suuren yleisön kuviteltuja toiveita silmällä pitäen, mutta ymmärrettävyyttä haetaan lähempää, erittäin tarkkaan rajatun koeyleisön kautta.

“Ajattelen usein isää tai äitiä. Että voisiko ne ymmärtää tämän viestin.”

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
6 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi