Mitä jos kasvattaisit perunasi ja porkkanasi itse? Kaupunkiympäristö on kuin tehty ruuantuotantoon. Täysin epämääräiseen maaperään ei kannata yrttejä istuttaa, mutta laatikossa ne kasvavat turvassa vaikka puretun liimatehtaan tontilla. Pihoilla, katoilla, ulkoseinillä, parvekkeilla ja joutomailla on paljon käyttämätöntä tilaa.
"Tuodaan osa tuotannosta sinne, missä suurin osa ihmisistä asuu. Kaupungissa tuotettu ruoka on todellista lähiruokaa", sanoo Sami Keto ympäristöjärjestö Dodosta.
Vegaaniruokavaliota noudattava Sami Keto on viljellyt kaupungissa onnistuneesti ainakin tomaatteja, lehtikaalia, pinaattia, mangoldia sekä tietysti perunaa.
"Peruna kasvaa melkein kasvattamatta. Olen kasvattanut sitä vertikaalisesti autonrenkaista kasatuissa torneissa."
Ruokaomavaraisuuteen Keto ei ole yltänyt, eikä hän ole siihen pyrkinytkään.
"Muutin vasta Lahdesta Tampereelle. Täällä en ole vielä ehtinyt viljelyä aloittaa. Jotain pientä on sisätiloissa. Esimerkiksi herneenversot kasvavat sisällä nopeasti ympäri vuoden."
Versoja ja ituja lukuun ottamatta kasvien viljely vaatii kärsivällisyyttä. Sadonkorjuuseen ei pääse sormia napsauttamalla. Onneksi lähiruokaa löytyy myös Lahden suurista marketeista.
Lahden kaupunkikin on havahtunut city-viljelyn suosioon: Keto on kutsuttu useisiin erilaisiin tilaisuuksiin kertomaan viljelystä.
"Perunatorneja on kasattu muutamiin tapahtumiin, muun muassa Yli-Marolan kotieläinpihalle."
Muotoiluinstituutin opiskelijoiden suunnittelemia kaupunkiviljelylaatikoita on tuotu tänä vuonna julkisille paikoille: Muotohuoltamolle, kauppatorille, Pikku-Vesijärven puistoon ja päiväkoteihin.
GreenCity-ohjelman kehityspäällikkö Saara Vauramo sanoo kaupungin suhtautuvan myönteisesti kaupunkiviljelyyn.
"Tämä kesä on ensimmäinen kokeilu. Tehtävämme ei ole tarjota jatkossa valmiita ratkaisuja, mutta näemme, että kaupunkiviljely voisi olla vihreää liimaa, joka sitoo kaupunkilaisia yhteen."
Vauramo uskoo, että kiinnostus kaupunkiviljelyä kohtaan kasvaa edelleen.
"Lahdessa on paljon vanhoja viheralueita, isoja kasvimaita, joten tarvetta uusille ratkaisuille on ollut vähemmän. Tilanne muuttuu, kun Lahti kaupungistuu ja tila vähenee. Paljon asiasta jo kysellään."
Lahden kaupungin vuokrapalstoilla onnistuu nykyään myös luonnonmukainen viljely. Vuokraviljelijöiden ensimmäinen luomusato kypsyy parhaillaan Jalkarannan Tarjantien, Okeroisten Kyläkunnanraitin ja Ahtialan Selkätien pelloilla.
Dodo ry:n mukaan ympäristöongelmat ratkaistaan kaupungissa. Kaupunkiviljely ei pelasta maailmaa eikä maailman ruokahuoltoa, mutta se on taloudellista ja ekologista.
Viljelyä varten ei tarvitse raivata uusia, koskemattomia alueita. Kun ruoka tuotetaan lähellä kuluttajaa, fossiilisia polttoaineita kuluu vähemmän. Puut ja pensaat parantavat kaupungin ilmanlaatua ja vähentävät kasvihuonekaasujen vaikutuksia.
"Sosiaalisiakaan vaikutuksia ei tule väheksyä. Monelle viljeleminen on terapiaa. Se edistää myös yhteisöllisyyttä", Keto sanoo.
Usein onnistunut kaupunkiviljely edellyttääkin jonkinlaista yhteisöä. Vihreyden lisääminen kaupungissa parantaa ihmisten viihtyvyyttä, ja suhde ruokaan muuttuu, kun sen tuottaa itse. Kaupunkiviljely on Sami Kedon mukaan turvallista, kunhan maaperä ja kasteluvesi ovat puhtaita.
"Ilmansaasteet eivät ole niin suuri ongelma. Tutkimusten mukaan kaupunkiviljellyissä elintarvikkeissa ei ole sen enempää myrkkyjä kuin maaseutuserkuissaan. Elintarvikkeet kannattaa tietysti huuhdella puhtaassa vedessä ennen käyttöä."
Ihan kaikkea ei voi urbaanissa ympäristössä kasvattaa, mutta aika paljon voi.
Kaupunkiviljelyyn sopivat monenlaiset vihannekset, juurekset, marjat, hedelmät, syötävät kukat, yrtit, idut ja versot.
"Suomessa kaupunkiviljely on trendikkyydestään huolimatta vielä pientä. Maailmalla on kaupunkeja, jotka ovat lähes omavaraisia tiettyjen ruoka-aineiden suhteen. Kuuban pääkaupungin Havannan tuoretuotteista 90 prosenttia tuotetaan kaupungin alueella."