Sananvapaus on kuin Audi tai nainen. Haluttava, mutta harvoin kaikille sama. Tämä nähtiin, kun ensin naisten halventamisesta syytetty Audin myyntijohtaja savustettiin työpaikastaan. Sen jälkeen naisten halventamisesta syyttämäni islaminuskon halventamisesta tuomimttiinkin jo sakkoihin. Loogisesti jäljelle jää, että ainoastaan kristittyjen miesten tökerö solvaaminen on hyväksyttävää.
Minä puolustan mielelläni sananvapautta. Sen sisältö on yhteiskunnassamme päässyt unohtumaan. Ainakin minulta oli päässyt, kunnes tarkistin asian.
Sananvapaudella tarkoitetaan yksilön oikeutta lähettää ja ottaa vastaan viestejä kenenkään sitä ennakolta estämättä. Voidaan sanoa, että myyntijohtaja Kiesin tai kaupunginvaltuutettu Halla-ahon tapauksessa näin on ollut. Voidaan myös kenenkään etukäteen estämättä sanoa, että ei ollut. Ehkä tämä todistaa jotain? Ehkä ei.
Joka tapauksessa sananvapauteen on kätketty ansa. Jos mitä tahansa saa sanoa, on vaarana, että jälkikäteen joutuu halveksunnan kohteeksi tai jopa tuomioistuimen eteen. Minun on vaikea ymmärtää, miksi provokaation julkaiseminen on ensin sallittua ja myöhemmin ei.
Minulle on väitetty järjestelyn toimivan demokratian takeena, mutta päättely ei ole kovinkaan vakuuttavaa, sillä jos sananvapauden käyttämiseksi verhottua sananvapauteen nojaten julkilausutun mielipiteen kritiikkiä ei voida sananvapausnäkökulmasta pitää sananvapauden vastaisena, tulee lauseista varmasti muidenkin kuin itseni mielestä vaikeaselkoisia.
Mielestäni keskustelua viedään harhaan, kun puhutaan siitä, pitäisikö “väärät mielipiteet sallia”. Silloinhan rivien välistä annetaan ymmärtää, että mielipide on väärä. Mielipiteen vastustaminen taas on samalla sen esittämisen vastustamista. Ei kai kukaan toivo vääriä mielipiteitä esitettävän? Näin voidaan loogisesti todistaa, että sananvapauden puolustajina esittäyvät kolumnistit usein tosiasiassa vastustavat sananvapautta.
Meidän tulee kysyä, millaista sananvapautta on se, jossa esitettyjä mielipiteitä nostetaan julkiseen keskustellun, jossa niitä kritisoidaan ja jopa parjataan? Millaista demokratiaa on sellainen, missä enemmistö päättää, mitkä näkemykset ovat kannatettavia ja mitkä tuomittavia?
