Turkis on murha!

Cityn Eläinkyselyyn vastasi 5931 lukijaa. Tulosten mukaan nuorten kaupunkilaisten suhtautuminen eläimiin on nopeassa murroksessa. Muutos näkyy kulutustottumuksissa vaatekaupoissa ja lihatiskeillä. Annamme nyt puheenvuoron kettupoika Joni Purmoselle ja kettutyttö Salla Tuomivaaralle, jotka kommentoivat Cityn kyselyn tuloksia. Pitäkää hatuistanne kiinni!

Kommentaattorit esittelyssä

YTM Salla Tuomivaara, 29 valmistelee väitöskirjaansa Tampereen yliopistossa sosiologian eläinkäsityksestä. Toiminut aktiivisesti Maan ystävissä ja kirjoittanut Joni Purmosen kanssa kirjan Ulos häkeistä. Kansanedustaja Anni Sinnemäen monivuotinen avustaja syksyyn 2004.

Fil. yo Joni Purmonen, 30-vuotias eläin- ja kansalaisaktivisti ja vegaaniliiton perustaja, jäi seitsemän vuotta sitten kiinni Orimattilan turkistarhaiskussa. Asuu Englannissa ja toimii it-alan projektipäällikkönä. Harrastaa voimanostoa. Naimisissa.

K: Mikä on keski-ikäinen, miespuolinen, hikoilee ja pitelee hermostuneesti käsissään rypistynyttä paperia?

V: Eläinteollisuuden PR-henkilö, joka on juuri lukenut City-lehden eläinkyselyn tuloksia.
City-lehden eläinyselyn tulokset ovat mannaa vanhalle eläinaktivistille, silla ne kielivät pinnan alla poreilevasta muutoksesta. Kriittisyys eläinten nykymuotoista teollista hyväksikäyttöä kohtaan on levinnyt laajalle ja käsitys eläinten eettisen huomioinnin välttämättömyydestä yleistynyt. Hyvin harva lukijoista enää allekirjoittaa väitettä eläinten kyvyttömyydestä tunteisiin tai esittää, että ihmisen kuuluu alistaa eläimet.

Tää suhde ei oikein toimi

Vain kuusi prosenttia Cityn lukijoista on sitä mieltä, että suhteemme eläimiin ovat erinomaiset. Sen sijaan 42 prosentin mielestä välimme eläimiin ovat pahasti kriisiytyneet. Miehistä enää 90 prosenttia ilmoittaa syövänsä mitä tahansa lihaa ilman mitään aikeita lopettamisesta, naisista 69 prosenttia. Nuoret kaupunkilaiset naiset ovat terveellisten ja eettisten ruokavalintojen edelläkävijöitä, mutta nuoret miehet ovat siis kirimässä heitä kiinni. Naisista 85 prosenttia ja miehistä 70 prosenttia on myös sitä mieltä, että eläinrääkkäyksestä pitäisi saada vankilatuomio. Tuoreet tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että vain pieni osa viranomaisten tietoon tulleista epäillyistä eläinsuojelurikoksista ja -rikkomuksista edes käsitellään oikeudessa. Jos rikos etenee oikeuteen saakka, tuomiot ovat lähes poikkeuksetta lieviä. Ehdolliset rangaistukset ovat harvinaisia ja ehdottomat todellisia poikkeuksia. Kansan tahto ei siis tässä asiassa todellakaan toteudu – mars barrikadeille!

Ristiriitaisuuksia löytyy. Enemmistö miehistä sekä söisi hanhenmaksaa että laittaisi eläinrääkkääjät vankilaan. Mikäli eläinrääkkäyksen määritelmä ei riippuisi lajista ja kullekin yksilölle määritetystä käyttötarkoituksesta, täyttyisivät vankilat nopeasti turkistarhaajilla ja broilerinkasvattajilla.

Eläimillä on eroa

Kun lukijat ovat vastailleet kysymyksiin suhteistamme eläimiin, he ovat toivottavasti muistaneet ihmisenkin olevan eläin. Omasta mielestämme olemme tietenkin tärkeämpiä ja erityislaatuisempia kuin muut eläimet, samoin kuin muillekin eläimille oma laji näyttäytyy merkittävämpänä kuin muut otukset. Ihmislajin erityismerkitys näkyy kuitenkin muun muassa aiheuttamassamme muiden lajien katoamisessa. Cityn lukijat kokevatkin arvokkaiksi lajeiksi nimenomaan sukupuuton uhan alaisina elävät. Mutta kuinka verrata keskenään henkisesti ihmiselle tärkeän, mutta runsaslukuisen lajin ja toisaalta uhanalaisen eläimen arvoa? Vastaajat päättivät arvottaa näitä yhtä paljon: kärkipaikan arvostuksissa otti läheisin “vieraslajinen” ystävämme, eli koira – “ihmisen paras ystävä” – yhdessä Korkeasaaren logoeläimenä tutuksi tulleen lumileopardin kanssa. Sinivalas taisi hävitä karvan mitalla.

Simpanssin ja paviaanin jääminen arvostuksissa monen muun eläimen alapuolelle hämmentää vastauksissa eniten. Jos kyselyssä olisi ollut mukana vain paviaani, tulkitsisimme taannoisen Korkeasaaren paviaanikohun ärsyttäneen ihmiset paviaanikriittisiksi. Mutta simpanssi koki saman kohtalon. Yleensä ihmiset arvottavat kaltaisensa olennot korkeammalle kuin muut eläimet. Kädellisten tutkimuksen myötä on jopa ryhdytty pohtimaan, pitäisikö ainakin ihmisapinoille taata tiettyjä perusoikeuksia. Esimerkiksi Ruotsi, Iso-Britannia, Uusi-Seelanti, Itävalta ja Hollanti eivät enää salli eläinkokeita ihmisapinoilla.

Kärjessä: kauniit ja pörheät

Arvostuserot eivät kuitenkaan olleet järin suuria nisäkäsmaailman keskuudessa. Muut kuin nisäkkäät jäivät sen sijaan armotta listojen hännille. Ovatko muurahaiset ja hauet liian erilaisia vai onko niitä mielestämme niin paljon, että yksittäisen olennon arvo mitätöityy? Lajeina kyseisten eläinten arvoa ei kai voi nähdä vähäisemmäksi kuin muidenkaan. Muurahaisten katoaminen saattaisi heilauttaa ekosysteemiä enemmän kuin sinivalaiden lopullinen tuho.
Tässäkin kisassa kauneimmat veivät voiton. Niin median kuin turkisteollisuuden taholta on usein esitetty, että eläinliike on nostanut juuri turkistarhauksen vastustuksen kohteeksi, koska kyseisen tuotannon hyväksikäyttämät eläimet ovat söpöjä ja pörröisiä, toisin kuin esimerkiksi vielä huonommassa asemassa olevat kanat. Äänekkäät eläinaktivistit ovat kuitenkin yleensä vegaaneja, eli pyrkivät välttämään kulutuksessaan kaikkien mahdollisten eläinten hyväksikäyttöä suloisista ketunpennuista yksinkertaisen oloisiin broilereihin ja iljettäviin kampeloihin.

Eläinrasismi jyllää yhteiskunnassamme. Kauniit, älykkäät ja läheiset eläimet menestyvät. 62 prosenttia kyselyyn vastanneista naisista ei voisi ostaa turkiksia, mutta 69 prosenttia yhä syö eläimiä, eikä tällä hetkellä harkitse kasvissyöjäksi ryhtymistä. Tuotteiden eettisyyttä arvioitaessa lihantuotanto ei kuitenkaan selviä täysin puhtailla papereilla: 2,6 tuomittavuusasteikolla, kun turkikset keräävät “voiton” 3,8 pisteellä (maksimi 5). Esimerkiksi sikaa ei kuitenkaan voi pitää ainakaan tyhmempänä kuin tarhakettua. Eläinliikkeen typistäminen turkisten vastustukseksi on luonut vaikutelmaa, että turkisteollisuus poikkeaisi radikaalisti muusta tehomaataloudesta. Eläimen kannalta ei kuitenkaan ole suurta eroa tapetaanko se somisteeksi takin reunukseen vai illallista varten.

Lautanen, ah mikä ase!

Turkiksia on helppo vastustaa, sillä emme joudu useinkaan tilanteeseen, jossa täytyisi päättää, haluammeko ostaa nimenomaan 6000 euron turkin tai turkissomisteisen takin. Sen sijaan joudumme useita kertoja päivässä ottamaan kantaa siihen, tuemmeko teollista eläintuotantoa esimerkiksi ostamalla kananmunia tai tilaamalla broileripastaa. 99 prosenttia eläinten hyväksikäytöstä tapahtuu lautasella. Tämä on samaan aikaan masentava ja rohkaiseva tosiasia, sillä asiaa voidaan katsoa myös toisinpäin: voin itse eliminoida osallistumiseni eläinten hyväksikäyttöön muuttamalla ruokailutottumuksiani.
Kasvissyönti on yleistymässä kovaa vauhtia: jopa 17 prosenttia naisista ja kuusi prosenttia miehistä ilmoittaa, ettei syö lihaa. Ei siis ihme, että lihateollisuus on jo vuosia ilmaissut huolensa kasvissyönnin yleistymisestä, etenkin nuorten naisten kohdalla. Naisethan tasa-arvon etenemisestä huolimatta tekevät edelleen suurimman osan perheiden ruokailupäätöksistä. Liha-ala suuntaakin lihankulutusta propagoivaa materiaaliaan tällä hetkellä kovalla teholla tulevaisuuden kuluttajiin, tarhaikäisistä itsenäistymisvaiheessa olevaan nuorisoon.

Kasvissyönnillä on merkitystä. On esitetty arvioita, joiden mukaan lihansyöjä aiheuttaa noin 80–90 eläimen kuoleman vuodessa, eli jo pari prosenttia kasvissyöjiä väestöstä tarkoittaa satojen tuhansien eläinten säästymistä vuosittain. Jokainen kasvissyöjä myös muuttaa ruokailukulttuuriamme siten, että seuraavan henkilön on helpompaa luopua eläinten syömisestä. Muutos voi tuntua hitaalta, mutta jos katsomme tilannetta vain kymmenen vuotta taaksepäin, voimme sanoa olevamme keskellä ruokailuvallankumousta.

Eläimen paras ystävä: nainen?

Naisten kriittisyys tehomaataloutta, turkistaloutta ja muuta eläinten hyväksikäyttöä kohtaan toistuu kysymyksestä toiseen. Sukupuolten eron kyselyssä voisikin tiivistää seuraavaan: naisista suurempi osa on valmis osallistumaan iskuun turkistarhalle kuin työskentelemään sellaisessa, miehet olisivat yli viisi kertaa useammin valmiita työskentelemään tarhoilla ja teurastamoissa kuin iskemään niihin.

Lihalaatujen kulutuksen kohdalla naisten johdonmukaisuus kuitenkin häviää. Peräti 9 prosenttia naisista syö vain ei-niin-viehättäviä eläimiä, eli valkoista lihaa (miehistä 2 %). Liekö kyseessä vähäisempi arvostus lintu-eläimiä kohtaan vai liioiteltu terveysinto, mutta naisten into broileria ja kalkkunaa kohtaan ei viesti suurtakaan eläinsuojelutietoisuutta. Jos eettisistä syistä joidenkin eläinten syömisestä haluaa luopua, niin ykkösvalinta olisi kyllä broilerin karsiminen omalta ruokalistalta. Broilerintuotanto on eläinten teollista tuotantoa kovimmasta päästä: kuuden viikon elämänsä aikana tipu kasvaa muhkeaan teuraskuntoon. Sen elämä sujuu kymmenien tuhansien lintujen kasvattamoissa, joissa valot ovat päällä lähes ympäri vuorokauden kasvun nopeuttamiseksi. Kasvuvauhdin seurauksena jalat ja sydän pettävät merkittävältä osalta broilereita, ja tekevät lyhyestäkin elämästä kärsimyksen täyteisen.

Suhteemme muihin eläimiin on käymässä läpi merkittävää muutosta. Zara-vaateketjun luopuminen turkissomisteista, Karttulan koe-eläinkasvattamon lakkauttaminen ja Marimekon päätös luopua taloudellisesti ja imagollisesti haitallisesta Grünsteinin turkistalosta ovat tämän vuoden merkkejä tästä prosessista. Suurin muutos kuitenkin tapahtuu yhä useamman ryhtyessä ajattelemaan, etteivät eläimet ole ruokaa tai vaatteita, tuotantovälineitä tai tutkimuskoneita. Ja tämä kysely antaa ymmärtää, että näin on jo tapahtumassa.

Näin kysely tehtiin

Cityn Eläinkysely julkaistiin City.fi-verkkosivustolla ja City-lehdessä lokakuussa. Kyselyyn vastasi 5931 lukijaa. Vastanneiden keski-ikä on 24 vuotta. City-lehden lukijakunnan luonteesta johtuen kyselyn tulokset kertovat ennenkaikkea nuorten aktiivisten kaupunkilaisten suhtautumisesta eläimiin.

Kyselyn tuloksia

Ihmistä ja eläintä tärkein erottava seikka?

Eläimillä ei ole moraalia 50%
Ihmisen ylivertainen äly 47%
Eläimillä ei ole tunteita 1%

Arvioi ihmis- ja eläinkunnan välejä

Erinomaiset 6%
Kohtalaiset 52%
Kriisiytyneet 42%

Pitää turkiksia epäeettisinä (N/M)

Kyllä, eikä voi harkita ostavansa 62% 34%
Kyllä, mutta voi harkita ostavansa 10% 9%
Ei 16% 48%
Ei tiedä 9% 8%

Mihin väittämistä yhdyt? (N/M)

Eläinrääkkäyksestä pitäisi saada vankilatuomio 85% 70%
Kaikki elämä on yhtä arvokasta 57% 36%
Eläin on ihmisen paras ystävä 48% 29%
Lihakarjatuotanto on epäeettistä 35% 17%
Ihmiset huolehtivat paremmin lemmikeistään kuin läheisistään 34% 41%
Koiranomistajat ovat hyviä ihmisiä 32% 30%
Suomenruotsalaiset harrastavat ratsastamista 30% 45%
Voisin syödä hanhenmaksaa 24% 60%
Eläintarhat pitäisi lopettaa 19% 13%
Korkeasaaren paviaanilauma olisi pitänyt lopettaa 12% 22%
Voisin osallistua turkistarhaiskuihin 12% 7%
Voisin työskennellä turkistarhassa tai teurastamossa 10% 38%
Ainoastaan luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä eläimiä tulisi suojella 6% 16%
Ihmisten kuuluu alistaa eläimet 3% 9%
Lemmikin pitäminen on eläinrääkkäystä 2% 5%