44 miljoonan dollarin sininen taulu ja muita taidemaailman ihmeellisyyksiä

Onko huipputaide vain kymmenien miljoonien yksivärisiä tauluja, mukatärkeätä pönöttämistä gallerioissa ja työn jälkeä, jota ei erota taaperon söherryksistä.

Siinä se on. Aito.
Siinä se on. Aito.

Toukokuussa Sotheby´s-huutokauppa myi taulun, jossa sinisen pinnan halkaisee turkoosi raita. Ekspressionistisen maalarin Barnett Newmanin Onement VI -nimeä kantavan maalauksen myyntihinta oli korkeahko, noin 44 miljoonaa dollaria.

Sotheby´s kuvaili maalausta muun muassa seuraavasti:

Newman tekee suuren vaikutuksen ja viettelee katsojan sensuellilla sarjalla eläväistä sinistä, joka elää rinta rinnan Newmanin pystysuuntaisen "ihmisen läsnäolon -merkin", hänen ikonisen ja vallankumouksellisen "zipin" (vetoketju, vilahdus, postinumero) kanssa.

Toisin sanoen, viiva sinisellä pohjalla.

Newmanin tuotannossa Onement VI on kuuluisan sarjan kruunun jalokivi. Newman on rakentanut uransa yksittäisten viivojen halkaisemilla väripinnoilla.

Tästä päästään tarinaan, jossa Vice-lehden toimittajalta Glen Cocolta meni kuppi nurin taidemaailman kanssa. Hän on tehnyt taidekoulussa korkealentoisen tutkimuksen taiteen kaupallistamisesta ja ravannut viimeisen viiden vuoden ajan taidegallerioiden avajaisissa. Tracey Eminin retrospective -näyttely sai hänet kuitenkin vihdoin tunnustamaan: "en tajua taidetta."

Hän jatkaa, ettei usko kenenkään olevan aidosti kiinnostunut taiteesta. Että kyseessä on etuoikeutettujen klubi, johon "pääset jäseneksi, jos sinulla on enemmän rahaa, kuin kiinnostavia asioita kommunikoitavaksi ihmislajille." Glen Cocon perustelut viiltävät ja saavat leukaansa mietteliäinä "taideteosten" edessä hivelevät taiteen ystävät näyttäytymään idiootteina.

Kaikista kalleimman taiteen arvo määritellään juuri Sotheby´sin kaltaisissa huutokaupoissa. Keskustelua on käyty muun muassa siitä, rakennetaanko tietystä taiteesta entistä arvokkaampaa kyseenalaisilla metodeilla.

Täysin hypoteettisessa kuviossa homma voisi toimia esimerkiksi siten, että maailman suurimpiin taidekerääjiin kuuluva Mugrabin perhe laittaa yhden lukuisista Andy Warholin teoksistaan myyntiin Sotheby´siin, josta sen ostaa Gagosian Gallery 50 miljoonalla.

Kumpikaan osapuoli ei maksa kaupasta Sotheby´sille. Mugrabi on niin hyvä asiakas, ettei sen tarvitse maksaa myyjän komissiota huutokaupalle ja Gagosian Gallery puolestaan saa ostaa sen ilman lisäkorvausta, niin sanotulla peruuttamattomalla tarjouksella. Huutokauppa tehdään näyttävästi siten, että koko taidemaailma tietää, missä hintaluokassa Warholin työt liikkuvat. Julkisen kaupan jälkeen Mugrabi ostaa teoksen takaisin samalla hinnalla kaupassa, joka hoidetaan kaikessa hiljaisuudessa suljettujen ovien takana.

Päädymme tilanteeseen, jossa ostajan ja myyjän välinen nollasummapeli on aiheuttanut sen, että kyseisen Warholin teos on nyt julkisesti arvoltaan 50 miljoonaa. Esimerkiksi Lähi-idästä saattaa löytyä sheikki, joka maksaa mielellään 52 miljoonaa kuumasta taidekappaleesta.

Modernia vai taaperotaidetta?
Modernia vai taaperotaidetta?

Modernia vai taaperotaidetta?
Modernia vai taaperotaidetta?

Taiteen maailma on jännä ja epämääräinen. Tästä osoituksena myös Buzzfeedin julkaisema kysely, jossa pyritään erottamaan modernin taiteen mestariteokset 4-vuotiaiden taaperoiden suherruksista. Testi on vaikea. Itse sain oikein neljä yhdestätoista.


Lähteet:  Vice, TwentytwowordsReuters-blogiBuzzfeed