Museot haluavat entistä enemmän sponsoreita ja yksityistä rahaa. Monille museoille sponsorit ovat elinehto. Museoiden on kuitenkin mietittävä sponsoriyhteistöitä uudella tavalla, sillä pelkkä logonäkyvyys ei enää riitä.
Museot joutuvat tulevaisuudessa tukeutumaan yhä enemmän yksityisten tahojen tarjoamiin sponsoritukiin. Suomessa maksettiin viime vuonna 1,4 miljoonaa euroa sponsoritukia museoille. Museoviraston erikoisasiantuntija Marianne Kosken mukaan tilastot eivät kuitenkaan kerro koko totuutta sponsoriyhteistöistä. Kosken mukaan sponsoriyhteistyö on usein monimuotoista, esimerkiksi toimimista eri yritysten ja tapahtumajärjestäjien kanssa, jolloin sponsoritukia ei voida suoraan tilastoon merkitä.
"Kaikki museot joutuvat miettimään sponsoriyhteistöitään uusiksi, koska museoiden saama julkinen tuki ei näytä olevan ainakaan lisääntymässä", Koski sanoo.
Museovirasto on kerännyt Museotilastoa vuodesta 1975 lähtien. Museoista tilastoidaan sponsoritukien lisäksi tietoja kävijämääristä, työntekijöistä sekä yleisesti taloudesta. Vuodesta 2006 asti tilastot on julkaistu myös netissä.
Viimeisen kuuden vuoden aikana museot ovat saaneet sponsorirahoitusta keskimäärin noin 1,5 miljoonalla euroa vuodessa. Nämä rahat eivät kuitenkaan jakaannu kovin tasaisesti museoiden välillä. Valtion taidemuseo sai viime vuonna yli puoli miljoonaa euroa sponsorirahaa, mikä oli lähes neljännes kaikkien museoiden saamista sponsorituista. Suurin osa museoista ei saa sponsorirahaa ollenkaan.
Museoliiton pääsihteerin Kimmo Levän mukaan suurimmat sponsorit vie urheilu, ja sponsoroinnin suhteen museot ovat samassa asemassa kuin muukin kulttuuriala.
"Suomessa on vähän sellaisia yrityksiä, jotka sponsorointipolitiikassaan asettavat kulttuuritoimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön samalle viivalle urheilun kanssa. Kumppanuuspaketit on perustuttava pääosin muuhun kuin näkyvyysvastikkeisiin, sillä museot eivät pysty millään kilpailemaan TV- tai medianäkyvyydessä urheilun kanssa", Levä toteaa.
Pääsääntöisesti sponsorituet ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle, mutta suuria tukisummia keränneitä museoita löytyy myös pienemmistä kaupungeista. Vuonna 2010 Kangasalalla sijaitseva Mobilia Auto- ja tiemuseo sai yli 40 000 euroa sponsoritukia, ja viime vuonna Rauman taidemuseo oli reilulla 29 000 eurolla yksi suurimmista sponsoreita saaneista museoista pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kimmo Levän mukaan sponsorituet eivät ole isojen kaupunkien, vaan isojen museoiden trendi. Iso kaupunki ja iso museo tosin kulkevat usein käsi kädessä.
"Ison museon on ennen muuta mahdollista resursoida kilpailtuun sponsorihankintaan ja iso museo näyttäytyy sponsoreille usein pientä museota kiinnostavampana kumppanina. Ison museon on myös mahdollista tarjota tarvittava monipuolinen vastikepaketti sponsorirahoille", Levä sanoo.
Didrichsenin taidemuseon intendentin Maria Didrichsenin mielestä museoiden tulisi räätälöidä sponsoritarjouksensa niin, että yritys oikeasti tuntee saavansa vastinetta eikä vain esimerkiksi logonäkyvyyttä.
"Luovia ratkaisuja todellisen yhteistyön luomiseksi tarvitaan, jotta molemmat hyötyvät", Didrichsen sanoo.
Didrichsenin taidemuseo sai viime vuonna 180 000 euroa sponsoritukia. Didrichsenin mukaan ulkopuolinen rahoitus on museolle elinehto.
"Säätiön resurssit ovat rajalliset eikä sen toimintaa voisi ylläpitää ilman valtionosuutta ja muuta ulkopuolista rahoitusta. Tähän sisältyy sekä erilaisilta säätiöiltä saatua tukea että elinkeinoelämän osallistumista joko suoraan taloudellisella tuella tai palvelujen tarjoamisella", Didrichsen sanoo.
Helsingin Kaupunginmuseo ei ole viime vuosina saanut ollenkaan sponsoritukia. Tämä on ollut museon tiedottajan Jere Jäppisen mukaan tietoinen valinta.
"Emme ole aktiivisesti etsineet sponsoreita. Ulkopuolisen rahoituksen tarve museoiden rahoittamisessa tulee kuitenkin kasvamaan koko ajan", Jäppinen sanoo.
Kimmo Levä taas arvelee, ettei sponsoroinnin kokonaismarkkina tule lähivuosina kasvamaan, mutta museot tulevat menestymään kilpailussa paremmin.
"Voi olla, että kulttuuri tulee menestymään sponsorirahan kokonaisjaossa paremmin, kun esimerkiksi urheilulajien TV-näkyvyys tarjonnan pirstaileisuuden vuoksi vähenee ja katsojat vähenevät urheilun siirtyessä yhä enemmän maksukanaville", Levä sanoo.
Maria Didrichsen on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa museot tarvitsisivat lisää rahoitusta jostain suunnasta, ja siihen sponsorointi olisi hyvä vaihtoehto varsinkin, kun yhteiskunnan tuki kiristyy.
"Samalla haasteet ovat valtavat – miten profiloitua toiminnallaan niin, että se houkuttelee yrityksiä lähtemään yhteistyöhön museon kanssa", Didrichsen toteaa.
CULT24.FI on pääkaupunkiseudun kulttuurielämän uutis-, tiedotus- ja markkinointisivusto. CULT24 MAGAZINE on kuukausittain ilmestyvä kulttuurin ja viihteen ajankohtaislehti.
CULT24 on osa City Digital mediaperhettä, jossa itsenäiset mediat tuottavat sisältöjä kaupunkikulttuurista ja viihteestä.
City Digital on
Vivas, SpinFM, MoonTV, Duunitori, Stadissa.fi, Tyyliniekka, Vitonen, Urbaani sanakirja, Wearelblogs, Viihdeposti, Brunssipartio, Ruokamenot, Festarit, Ilmainen sanakirja, Cult24.