Jos kolmekymppisenäkin mietit, miksi elämä tuntuu vieläkin välivuodelta, tiede on puolellasi. Uuden tutkimuksen mukaan aivosi eivät ole vielä valmiit vaan ne ovat yhä murrosiässä.
Ehkä syy siihen, miksi kolmekymppisenä tekee mieli sekä vaihtaa alaa että maalata keittiö pastellinvihreäksi, ei ole eksistentiaalinen kriisi vaan ihan vain biologiaa.
Cambridgen yliopiston tutkijat seurasivat neljän tuhannen ihmisen aivoja ja löysivät viisi selkeää elämänvaihetta, joissa aivot muuttuvat radikaalisti.
Suurimmat mullistukset tapahtuvat yllättäen vasta kolmenkympin kynnyksellä. Tutkimuksen mukaan aivot eivät siis ole “valmiit” ennen 32-vuotissynttäreitä.
Toisin sanoen: olet edelleen aivoteini, mutta kalliimmilla laskuilla ja hieman paremmalla viinimaulla.
Lapsuus – aivot opettelevat elämää (0–9)
Ensimmäiset vuodet ovat intensiivistä kasvua ja kaaosta. Aivot rakentavat miljoonia hermoyhteyksiä, joista suuri osa karsiutuu pois.
Tämä on se vaihe, jossa lapsi saattaa puhua neljää kieltä viikossa ja juosta päin seiniä. Aivot testaavat kaikkea, mitä oppivat.
Teini-iän vaiheilu (9–32)
Yhdeksänvuotiaasta kolmekymppiseksi aivot järjestävät itseään uudelleen tavalla, jota tutkijat kutsuvat “ruthless efficiency” -vaiheeksi.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että aivot yrittävät vihdoin päättää, mitkä yhteydet kannattaa pitää ja mitkä raivata pois.
Sama tapahtuu elämässäkin: ystäväpiiri tiivistyy, uravalinnat tarkentuvat, ja jotkut ihmiset katoavat WhatsAppista ilman selitystä. Tämä on myös vaihe,
jossa mielenterveyshäiriöiden riski on suurimmillaan, sillä aivot käyvät täysillä ja joskus väärään suuntaan.
Aikuisuus – vakaa, mutta ei valmis (32–66)
Kolmenkympin jälkeen aivot saavuttavat huippunsa. Ne toimivat tehokkaasti ja muuttuvat hitaammin. Tämä on se vaihe, kun moni kokee tasapainon, mutta toisaalta myös sen, että mitään ei enää tapahdu itsestään.
Tutkijoiden mukaan tämä vastaa “persoonallisuuden ja älykkyyden tasaantumista”.
Vanheneminen – aivot alkavat soittaa sooloja (66+)
Kuudenkympin jälkeen aivojen eri alueet alkavat toimia enemmän omilla tavoillaan. Ne eivät enää kommunikoi yhtä tiiviisti keskenään, vaan kukin keskittyy omaan juttuunsa. Tutkijoiden mukaan tämä voi näkyä esimerkiksi muistin pätkimisenä tai keskittymisen vaikeutena.
Mutta samaan aikaan luovuus ja elämänkokemus vahvistuvat kuin pitkä bändiura, jossa soittajat eivät enää seuraa nuotteja, mutta yhteissointi on silti upeaa.
Aivot muuttuvat koko elämän
Tutkimus julkaistiin arvostetussa Nature Communications -lehdessä, ja sen viesti on selvä: aivot eivät koskaan ole “valmiit”. Ne elävät, muuttuvat ja oppivat jatkuvasti – joskus hitaammin, joskus rajummin.
Ehkä siksi kolmenkympin kriisi, viisikymppisen väsymys tai kahdeksankymppisen viisaus eivät ole pelkkiä kulttuurisia kliseitä, vaan biologiaa.
Ja ehkä siksi aikuisuus tuntuu jatkuvalta harjoittelulta.
Lähde: BBC