Miksi nettijalanjälki paisuu – ja mitä sille voi oikeasti tehdä?

Näin pienennät digitaalista jalanjälkeäsi.

Digitaalinen elämä on kuin lumipallo: se kasvaa vääjäämättä, vaikka et itse enää heittäisi siihen yhtään uutta tietoa. Jokainen rekisteröityminen, älypuhelimen käyttölupa ja osoitetietojen luovutus kasaa päälle uutta kerrosta. Kun nämä tiedot alkavat liikkua yritysten, palveluiden ja automaattisten keräysjärjestelmien kautta, syntyy ilmiö, jota harva pystyy itse hallitsemaan: yhä paisuva nettijalanjälki.

Lue myös: Väärennettyjen Amazon-sivujen määrä pomppasi 232 % – näin suojaat itsesi Black Fridayn huijauksilta

Mutta miksi nettijalanjäljestä ylipäätään tulee niin suuri – ja mitä sille voi tehdä?

Tieto ei pysy paikallaan: siksi jalanjälki kasvaa

Suurin ongelma ei ole siinä, että annat tietosi yhdelle palvelulle, vaan siinä, mitä tapahtuu sen jälkeen. Monet sivustot ja sovellukset myyvät tai jakavat käyttäjätietoja kumppaneilleen. Näistä kumppaneista osa myy tietoja eteenpäin uusille toimijoille. Tietojesi matka jatkuu ketjuissa, jotka ovat näkyvissä vain yrityksille itselleen.

Tieto saattaa siis liikkua kymmenille eri tahoille – eikä sinulla ole harmainta aavistusta siitä.

Lue myös: Ranska tutkii Vintediä epäillyistä yhteyksistä pornografiseen sisältöön

Lisäksi ihmiset itse ruokkivat jalanjälkeään huomaamattaan. Sosiaalinen media houkuttelee jakamaan elämäntilanteita, sijainteja ja suhteita. Verkkokaupat tallentavat ostohistorioita. Pankkipalvelut, mobiilisovellukset, kanta-asiakasjärjestelmät ja turvallisuuspalvelut keräävät tietoa automaattisesti taustalla.

Kun kaikki tämä tieto yhdistetään, syntyy digitaalinen varjoprofiili, joka voi olla yllättävän tarkka.

Tietomeklarit keräävät kaiken, mikä on kerättävissä

Datameklarit (data brokers) ovat yrityksiä, jotka keräävät, yhdistelevät ja myyvät henkilötietoja. Ne eivät aina toimi näkyvästi, mutta ne ovat yksi syy siihen, miksi omien tietojen poistaminen on usein vaikeaa.

Ne voivat kerätä esimerkiksi:

  • vanhoja osoitteita
  • puhelinnumeroita
  • perhesuhteita
  • osto- ja selauskäyttäytymistä
  • julkisia rekisteritietoja
  • sosiaalisen median sisältöjä

Ongelma ei ole vain siinä, että tieto leviää – vaan siinä, että se leviää pala kerrallaan. Pieni tietoerä yhdessä paikassa ei ole vaarallinen. Mutta kun kymmeniä lähteitä yhdistetään, kokonaisuus voi olla hämmästyttävän tarkka.

Tietoja voi poistaa – mutta työ on jatkuvaa

Nettijalanjälkeä voi pienentää, mutta se ei tapahdu kertarysäyksellä. Kyse on ennemmin viikoittaisesta tai kuukausittaisesta huollosta, kuin yksittäisestä “suuresta siivouksesta”.

1. Poista vanhat käyttäjätilit ja profiilit

Etsi vanhat foorumit, verkkokaupat, sovellukset ja palvelut, joissa olet ollut joskus rekisteröityneenä.

Monissa on nykyään “poista tili” -toiminto.

Jos ei ole, voit lähettää poistopyynnön (EU:ssa tätä tukee GDPR).

2. Tarkista Googlen hakutulokset ja pyydä poistot

Googlella on oma lomake vanhentuneiden tai haitallisten hakutulosten poistoon.

Lue myös: Seksineuvot taaperoille olivat liikaa — yritys vetää myynnistä AI-avusteisesti juttelevan nallekarhun

Voit myös pyytää kuvia tai henkilötietoja poistettavaksi, jos ne rikkovat yksityisyyttäsi.

3. Siivoa sosiaalinen media

Säädä yksityisyysasetukset: kuka näkee mitäkin.

Poista julkaisuja ja kuvia, joilla ei enää ole arvoa.

Tarkista vanhat kommentit ja tykkäykset, jotka paljastavat yllättävän paljon.

4. Estä sovelluksia keräämästä turhia tietoja

Useimmat ihmiset myöntävät sovelluksille lupia, joita ne eivät edes tarvitse. Salli vain välttämättömät oikeudet.

5. Vähennä sähköpostin hakemistovuotoja

Kanta-asiakasohjelmat, arvonnat ja uutiskirjeet vuotavat usein tietoja eteenpäin.

Peru turhat tilaukset ja käytä tarvittaessa erillistä roskapostiosoitetta.

6. Kirjoita hakurobotit pois omilta sivuiltasi

Jos sinulla on blogi, portfolio tai muu julkinen sivu, voit estää tiettyjä hakukoneita indeksoimasta sivuja.

Tämä on yllättävän tehokas tapa pienentää näkyvyyttä.

GDPR antaa oikeuksia – käytä niitä

EU:ssa asuvat ovat sikäli onnekkaassa asemassa, että heillä on laajat oikeudet henkilötietojen poistoon. Voit pyytää mitä tahansa organisaatiota:
kertomaan, mitä tietoja sillä on sinusta

  • poistamaan tietosi
  • rajoittamaan tietojen käsittelyä
  • siirtämään tietosi toiseen palveluun

Yritysten on vastattava pyyntöihin kohtuullisessa ajassa. Tätä oikeutta suomalaiset käyttävät valitettavan harvoin.

Lue myös: Kyberhygienian täsmävinkit: näin tunnistat vale-Amazonin ja muut väärennetyt kaupat

Täydellistä katoamista internetistä ei ole — mutta hallinta on mahdollista

Nettijalanjäljen täydellinen poistaminen on käytännössä mahdotonta. Alkuperäiset tiedot voivat olla jo monessa paikassa, ja osa sivustoista jatkaa tietojen keruuta huomaamatta.

Kuvittele, että viimeiset viisi vuotta netissä viettämästäsi ajasta mahtuisi tuon pallon sisälle.
Kuvittele, että viimeiset viisi vuotta netissä viettämästäsi ajasta mahtuisi tuon pallon sisälle.

Näkyvyys ei ole niin mustavalkoista.

Voit siivota, rajoittaa ja hillitä jalanjälkeäsi niin, että sinusta ei muodostu tarpeettoman yksityiskohtaista kuvaa. Tämä riittää jo siihen, että:

  • sinua on vaikeampi profilointia mainontaan
  • saat vähemmän roskapostia
  • huijareilla on vähemmän tarttumapintaa
  • yksityisyytesi vahvistuu

Nettijalanjäljen hallinta ei ole kertatemppu vaan jatkuva rutiini – vähän kuin oman digitaalisen kodin kunnossapitoa. Mutta mitä useammin siihen tarttuu, sitä kevyemmäksi työ käy.