Kapinasta pyhiinvaellukseksi
Pellon laidassa, parikymmentä kilometriä Šiauliaista pohjoiseen, kohoaa mäki, jonne on kannettu ristejä lähes kahden vuosisadan ajan.
Perinteen alku linkittyy Ristien kukkulan juurella olleeseen Marraskuun kapinaan 1831 Liettuaa vallassa pitäneen Venäjän keisarikuntaa vastaan. Kapinan tukahduttamisen hintana oli lukemattomia kaatuneita, joiden ruumiita ei koskaan löytynyt – omaiset vastasivat asettamalla symbolisia ristejä mäelle vanhan linnavuoren paikalle.
Myöhemmin voimakas talonpoikaiskapina vuonna 1863 sytytti uuden aallon ristien pystyttämiselle. Vuosikymmenten aikana ristit lisääntyivät, ja niistä tuli hiljaisen, väkivallattoman vastarinnan kieli.
Neuvostot yritti jyrätä – ihmiset toivat ristinsä takaisin
Neuvostomiehityksen aikana viranomaiset yrittivät hävittää paikan useaan otteeseen.
Rinteitä tasoitettiin konein 1960–80-luvuilla, tuhansia ristejä poltettiin ja romutettiin. Jokaisen tuhon jälkeen mäki kuitenkin kasvoi takaisin, kun paikalliset ja pyhiinvaeltajat kantoivat uusia ristejä tilalle.
Paavi ja maailmanlaajuinen maine
Liettuan itsenäistyttyä 1990 Ristien kukkulasta tuli kansainvälinen pyhiinvaelluskohde. Paavi Johannes Paavali II vieraili mäellä 7.9.1993 ja piti vastapäiseen kappeliin kokoontuneelle väkijoukolle messun – hetki, joka sementoi paikan globaalin maineen.
Tarkkaa lukumäärää ei tiedetä
Määrää on mahdoton laskea – arvio liikkuu yli sadastatuhannesta aina pariin sataan tuhanteen, etenkin kun pienet rukousnauhat ja miniristit roikkuvat isojen ristejen kyljissä.
Tuuli soittaa helminauhoja ja metallia, ja koko rinne ritisee hiljaa kuin valtava rukouskoneisto.
Suosittu vierailukohde
Osa tulee uskonsa takia, osa historian – monet myös estetiikan ja outouden lumon vetäminä. Ristien kukkula on konkreettinen muistutus siitä, että kertomukset voivat olla vahvempia kuin valta: jokainen risti on pieni ei sorrolle ja pieni kyllä toivolle.
Lähde: Lithuaniatravel, NG, Visitsiauliai.It, VisitLithuania
