Avioerot lisääntyivät, vaikka perhettä ihannoitiin
Jatkosodan aikana ja sen jälkeen avioerojen määrä nousi selvästi. Koko maan tasolla erityisesti vuodet 1943 ja 1945 erottuvat piikkeinä avioerotilastoissa, kirjoittaa Annika Nieminen Särkyneiden sydänten sota -gradussaan.
Samaan aikaan julkisessa keskustelussa korostettiin perheen merkitystä ja yhtenäisyyttä. Sodan olisi voinut kuvitella hitsaavan pariskunnat tiukemmin yhteen. Niemisen mukaan muutos näyttäytyykin ristiriitaisena: avioerojen kasvu ei sopinut yhteen sodanjälkeisen perheihanteen kanssa.
Lue myös: Parhaimmat heitot Tuntemattomasta sotilaasta
Aikalaiset selittivät avioerojen lisääntymistä muun muassa sillä, että sota-aikana oli solmittu paljon nopeasti syntyneitä sota-avioliittoja, jotka eivät kestäneet arkea.
Sota-avioliitot ja pikaiset lupaukset
Niemisen työssä nousee esiin ilmiö, jota kutsutaan sota-avioliitoiksi. Sota-aikana moni pari meni naimisiin lyhyen tuttavuuden jälkeen. Taustalla oli epävarmuus tulevasta ja pelko menetyksestä.
Lue myös: Tutkimus: naisille yksiavioisuus voi olla haastavampaa kuin miehille
Avioliitto oli romanttisen ratkaisun lisäksi myös käytännöllinen ratkaisu. Se toi vaimolle ja mahdollisille lapsille turvaa tilanteessa, jossa mies saattoi kaatua rintamalla. Aikalaiskirjoituksissa arveltiin, että juuri nämä pikaisesti solmitut liitot olivat osa niitä, jotka myöhemmin päätyivät eroon.
Avioerojen tyypillisimmät syyt
Nieminen selvittää, millä perusteilla avioliittoja purettiin. Yleisin syy avioeroon oli kahden vuoden erillään asuminen. Toiseksi yleisin syy oli uskottomuus. Kolmantena tuli alkoholin väärinkäyttö.
Sota näkyi näissä syissä taustalla. Osassa tapauksia eroon johtanut etääntyminen tai uskottomuus tapahtui nimenomaan sodan aiheuttaman pitkäaikaisen erossaolon aikana.
Alkoholin käytön lisääntymisen Nieminen liittää sodan päättymiseen ja siihen, että alkoholia saatettiin käyttää myös keinona lievittää sodan aiheuttamia traumoja.
Niemisen aineiston perusteella ei kuitenkaan voi puhua moraalin romahduksesta. Pikemminkin kyse oli siitä, että poikkeusolot asettivat avioliitoille suuria paineita.
Lue myös: Kitty Schmidt – madame, joka hymyili SS-upseereille ja kaatoi heille lisää shampanjaa
Sota ja sukupuolimoraali
Tutkielmassa tarkastellaan myös sitä, miten sukupuolimoraalista puhuttiin ja miten se näkyi avioerojen taustalla. Aikalaisia huolestutti erityisesti se, että sukupuolimoraalin pelättiin löystyneen sodan seurauksena. Uskottomuuden nähtiin yleistyneen, ja tämä yhdistettiin usein sodan poikkeusoloihin.
Niemisen aineisto tukee käsitystä, että uskottomuus oli merkittävä avioeron syy niin miesten kuin naisten kohdalla.
Tyypillisissä miesten tapauksissa avioliiton ulkopuolinen suhde oli pidempiaikainen ja suuntautui yhteen naiseen. Naisten kohdalla aineistossa näkyi enemmän tilanteita, joissa suhteita oli ollut useampaan kumppaniin.
Tämä viittaa siihen, että osa naisista toimi avoimesti yhteisön odotuksia vastaan ja oli seksuaalikäyttäytymisessään aiempaa vapaamielisempi.
Lue myös: Venäläiselle kryptohuijarille kävi köpelösti
Naisten rooli muuttui sodan aikana
Yksi Niemisen työn tärkeä näkökulma on naisten aseman muutos. Sota toi naisille uudenlaisia työtehtäviä ja lisäsi itsenäisyyttä, kun miehet olivat rintamalla. Monet naiset huomasivat pärjäävänsä omin voimin.
Tämä näkyy myös avioeroaineistossa. Vuonna 1945 naiset hakivat avioeroa huomattavasti useammin kuin vuonna 1943. Nieminen tulkitsee, että taustalla saattoi olla juuri sodan aikana kasvanut kokemus omasta pärjäämisestä ja halu lähteä epätyydyttäväksi koetusta liitosta.
Sota siis ei ainoastaan rasittanut avioliittoja, vaan myös avasi joillekin naisille mahdollisuuden irrottautua suhteista, joissa he eivät halunneet enää olla.
Sota muutti avioliiton ehtoja
Annika Niemisen pro gradu -tutkielmaan pohjautuen voidaan sanoa, että sota-ajan avioliitot eivät olleet yksiselitteisesti sen enempää sankarillisia rakkaustarinoita kuin pelkkiä epätoivoisia selviytymissopimuksiakaan.
Lue myös: Jouluna 2025 auki olevat ravintolat Helsingissä
Sota lisäsi avioliittoja, mutta lisäsi myös avioeroja. Se loi tilanteen, jossa tunteet, pelko ja käytännön pakot kietoutuivat yhteen. Sota horjutti perinteisiä sukupuolirooleja ja paljasti, kuinka vaikeaa on pitää kiinni ihanteellisesta perhemallista, kun oloissa ei ole mitään ihanteellista.
Rauha ei palauttanut avioliittoja ennalleen.
Särkyneiden sydänten sota
Tämä artikkeli pohjautuu Annika Niemisen historian pro gradu -tutkielmaan Särkyneiden sydänten sota. Tampereen raastuvanoikeudessa vuosina 1943 ja 1945 myönnetyt avioerot sota-ajan moraali-ilmaston kuvaajana (Tampereen yliopisto, 2013).
Nieminen tarkastelee sitä, miten sota vaikutti avioliittoihin ja avioeroihin. Tutkimus keskittyy Tampereen raastuvanoikeuden vuosina 1943 ja 1945 myöntämiin avioeroihin. Aineistona on 528 avioerotapausta, joista 207 vuodelta 1943 ja 321 vuodelta 1945.