WWF palkitsi ympäristölle ystävällisen maatilan – luomutila taistelee Itämerelle ystävällisesti hellettä vastaan

Alkukesän kuivuus kuritti myös voittajatilaa, mutta kolme konstia pitävät tuhot pieninä.

Tuomas ja Iiris Mattila maatilallaan omenatarhassa.
Tuomas ja Iiris Mattila maatilallaan omenatarhassa. Kuva: Minna Nyrhinen-Blazquez

WWF:n järjestämän Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä -kilpailun kansallisen osuuden on voittanut Kilpiän tila Pusulassa Uudellamaalla. 75 hehtaarin luomutilaa hoitavat Tuomas ja Iiris Mattila, jotka muiden viljelijöiden tavoin taistelevat parhaillaan alkukesän poikkeuksellista kuivuutta vastaan. Mattilat ovat onnistuneet vähentämään kuivuuden aiheuttamia haittoja keinoilla, jotka ovat myös Itämeri-ystävällisiä.

WWF:n Itämeren viljelijöiden ympäristöpalkinnon tarkoituksena on välittää tietoa parhaista käytännöistä Itämeri-ystävällisessä viljelyssä ja antaa tunnustusta viljelijöille, jotka ovat edelläkävijöitä innovatiivisten ja vesistökuormitusta vähentävien menetelmien käytössä. Kilpiän voittajatilalla 36-vuotiaat Tuomas ja Iiris Mattila pyrkivät erityisesti vähentämään eroosiohaittoja, eli etteivät maa-aines ja ravinteet kulkeudu tuulen tai veden mukana pois pelloilta. He muokkaavat maata korkeuskäyrien mukaan, jolloin he huomioivat maan kaltevuuden ja istuttavat esimerkiksi eroosioherkimmille rinnepelloille hedelmäpuita.

Eroosion ehkäisyyn käytettävät keinot ovat auttaneet myös taistelussa alkukesän poikkeuksellista kuivuutta vastaan. Tuomas Mattila kertoo, että kuivuushaittojen ehkäisyyn tepsivät etenkin kolme konstia: monipuolinen viljelykierto, jatkuva kasvipeitteisyys sekä maaperän minimimuokkaus.

”Monipuolinen viljelykierto tarkoittaa, että syys-, ja kevätviljoille sekä nurmelle on kullekin varattu kolmannes viljelyalasta. Jatkuvan kasvipeitteisyyden käytäntö puolestaan tarkoittaa, että pelloilla on lähes ympärivuotisesti kasvillisuutta. Minimimuokkauksessa maaperää myllätään mahdollisimman vähän”, hän selventää.

Näillä keinoilla 75 hehtaarin viljelyalasta ainoastaan noin 7 hehtaaria on kärsinyt kuivuudesta, mutta loppuala on kunnossa.

”Jos tilanne olisi sama kuin lapsuudessani, jolloin lähes koko pinta-ala oli keväistä ohraa ja kauraa, ongelma-ala ei olisi vain 10 prosenttia vaan 70.”

Hyvät käytännöt jakoon

Kilpiän tilalla käytettävät menetelmät perustuvat tutkimustietoon, ja Mattilat kehittävät toimintaansa jatkuvasti. Käytössä olevien vesiensuojelutoimien lisäksi pariskunta panostaa uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen, ja tilan metsiä hoidetaan kestävästi jatkuvan kasvatuksen periaatteella.

Maatilan käytännöt kiirivät myös muiden viljelijöiden tietoon niin Youtube-kanavalla kuin kenttäretkillä.

”Hyvien käytäntöjen jakaminen ja esittely on kestävässä maataloudessa tärkeää. Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä -kilpailun myötä saamme välittää näitä menetelmiä koko Itämeren alueelle”, iloitsee suojeluasiantuntija Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.

Iiris Mattila kannustaa muitakin viljelijöitä löytämään omat ympäristöystävälliset tapansa edistää kestävää maataloutta.

”Viljelijöillä on maanhoitajina todella suuri vaikutusvalta siihen, miten maapallomme kestävyys ja monimuotoisuus jatkuvat. Meillä on meidän tiemme, varmasti muutkin viljelijät löytävät omaan systeemiinsä sopivia ratkaisuja ruuan tuotannon ja ympäristön hyvinvoinnin turvaamiseksi.”

Voittajien lisäksi WWF antaa tänä vuonna kunniamaininnan ja rahapalkinnon Jokelan lammastilalle Kokkolaan Keski-Pohjanmaalle ja Kurjen biodynaamiselle tilalle Vesilahdelle Pirkanmaalle. Jokelan tilalla hoidetaan yli 200 hehtaaria perinneympäristöjä ja pellot ovat täysin kasvipeitteisiä myös talvella. Kurjen tila huomioi poikkeuksellisen kokonaisvaltaisesti ravinteiden käytön ja kierrätyksen.

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi