Joululaulut ovat joka vuotinen vitsaus, joita laulatetaan kouluissa ja huudatetaan lokakuusta lähtien kaupoissa.
Monen rakastetun kappaleen tausta on kaikkea muuta kuin iloinen, ja niiden syntyyn liittyy sattumia, surua tai jopa markkinointikampanjoita. Tässä artikkelissa syvennymme yllättäviin faktoihin tuttujen joululaulujen takana, ja ne ovat tarinoita, jotka saattavat muuttaa tapasi kuulla ne.
1. "Sylvian joululaulu" – maanpaon ikävä soi joulun sävelin
Zacharias Topeliuksen kirjoittama runo Sylvia i Vinternatten ei syntynyt joulusta vaan syvästä koti-ikävästä. Topelius joutui olemaan pitkään poissa Suomesta, ja runon haikeus kumpuaa tästä pakotetusta etäisyydestä.
Laulun myöhempi sovitus johdatti sen osaksi joulun perinnettä, vaikka alkuperäinen teema on kaipuu ja epäoikeudenmukaisuuden kokemus. Kun laulun ensimmäiset säkeet kertovat sinisestä järvestä ja lumisesta maasta, taustalla soi kirjailijan oma eräänlainen maanpako.
Upotteella ihan kätevä havainto eräästä joulun korvamadosta
Jos julkaisu ei näy, näet sen myös tästä.
2. "Jouluyö, juhlayö" – syntyi hätävarana rikkinäisten urkujen vuoksi
Maailman tunnetuin joululaulu Silent Night olisi saattanut kadota unohduksiin, ellei hätä olisi pakottanut luovuuteen.
Jouluaattona 1818 pienen Itävallan alppikylän kirkon urut olivat epäkunnossa. Pappi Joseph Mohr toi Franz Gruberille runon, ja tämän oli sävellettävä se nopeasti ja vielä kitaralle, koska urkuja ei voitu käyttää. Laulu esitettiin ensimmäisen kerran yksinkertaisena duona kitaran säestyksellä.
Sattuma jatkoi kuitenkin kulkuaan: kiertävä urkujenvirittäjä löysi laulun nuotit, vei sen mukanaan ja levitti sitä ympäri Eurooppaa. Ilman tätä kohtaamista Silent Night saattaisi olla vain yksi kadonnut sävelmä.
3. "Varpunen jouluaamuna" – äidin surusta syntynyt laulu
Runon "Sparven om julmorgonen" kirjoitti Topeliuksen sisar, joka oli juuri menettänyt pienen poikansa. Vaikka suomennos muutti sävyä hieman, laulun ydin kumpuaa syvästä surusta ja lohdun etsimisestä.
Pieni varpunen, joka "lentää taivaan kotiin", on vertauskuva lapselle, jonka äiti menetti. Siksi laulu on vuosikymmenestä toiseen koskettanut suomalaisia erityisen syvästi – sen sydän on tosi.
4. "Kulkuset" – ei ole alun perin joululaulu lainkaan
Monelle suomalaiselle Kulkuset on yksi joulun iloisimmista klassikoista, mutta alkuperäinen Jingle Bells ei mainitse joulua sanallakaan. James Pierpont kirjoitti sen Yhdysvalloissa kiitospäivän aikaan herttaisesta talviajosta – eikä edes kovin jouluisessa hengessä, vaan pikemminkin vauhdikkaan kilpa-ajelun kuvauksena. Laulusta tuli myöhemmin joulun suosikki, kun sen talvinen teema sopi kirkkojen jouluesityksiin.
5. "Petteri Punakuono" – tavaratalon markkinointikampanja, josta tuli legenda
Harva tietää, että Petteri Punakuono syntyi markkinointikikkana. Vuonna 1939 yhdysvaltalainen Montgomery Ward -tavaratalo halusi tarjota asiakkailleen ilmaisen joululahjakirjasen. Robert L. May sai tehtäväkseen kirjoittaa tarinan punanokkaisesta porosta, joka erottui muista mutta löysi paikkansa.
Kirjasesta tuli valtava menestys. Tarina sävellettiin myöhemmin lauluksi, josta tuli maailmanlaajuinen hitti ja pysyvä osa joulun populaarikulttuuria.
6. "Heinillä härkien kaukalon" – sävelmä piiloutui vanhaan munkin käsikirjoitukseen
Laulun sävel juontaa juurensa 1600-luvulle a perustuu ranskalaisen munkin käsikirjoituksiin. Melodia kulki vuosisatojen ajan kansanlaulujen joukossa, kunnes suomalaiset tekivät siitä oman versionsa. Tämä historiallinen polku selittää laulun perinteikkään, jopa meditatiivisen soinnin – se kantaa mukanaan vuosisataista perimää.
Lue myös: Et ole väsynyt, olet vain levännyt väärin
7. "En etsi valtaa, loistoa" – sodan varjosta noussut rukous
Jean Sibelius sävelsi tämän virren vuonna 1919, mutta siitä tuli erityinen vasta talvi- ja jatkosodan aikana. Sekä rintamalla että kotirintamalla laulu toimi rauhan, hiljaisen toivon ja lohdun ilmentäjänä. Sen rauhallinen sävy ja sanoma heijastivat suomalaisten kaipuuta vakauteen ja turvallisuuteen keskellä epävarmoja aikoja.
Laulusta kasvoi poikkeuksellisen rakas, koska se puhutteli sodan runtelemaa rintamaa niin kotona kuin kannaksella.