On epäkohteliasta rohmuta kaikki rahat itselleen, joten fiksu keksii ahneudelleen hyvät perustelut. ”Vaativa duuni” toimii aika hyvin.
Kuinka paljon älyllä tulisi rahastaa? Ohion yliopisto ja U.S. Bureau of Labor Statistics seurasivat 7 403 amerikkalaisen raha-asioita viiden vuoden ajan. Kaikki tutkittavat kävivät älykkyystestissä. Yllätys! Älykkäät ihmiset saavat keskimäärin muita parempaa palkkaa. Jokainen lisäpiste älykkyysosamäärässä nostaa palkkaa 202-616 dollaria vuodessa. Hyvin älykäs (ÄO 130, noin kahdella prosentilla väestöstä) saattaa tienata 12 000 taalaa vuodessa enemmän kuin normaaliälyinen (ÄO 100). Hyvästä liksasta huolimatta älykkäiden omaisuus jäi suht vaatimattomaksi.
”Kun suljimme pois koulutuksen, ammatin ja perinnön vaikutukset, eivät älykkäät vaurastuneet muita varmemmin. Itse asiassa älykkyystestissä 105 pistettä saaneet menestyivät paremmin kuin 110 pistettä keränneet”, tutkimusta johtanut taloustieteen professori Jay Zagorsky kertoo Ohio State Research -sivuilla. Vauraudesta haaveilevan olisi fiksua vältellä tupakanpolttoa, avioeroa ja lihavuutta, ne tekevät ison loven kukkaroon.
Tutkijat selvittivät palkkojen ja nettovarallisuuden lisäksi tulonsiirrot, osingot, luottokorttien käytön, yli varojen elämisen ja konkurssit. Älyn ja taloudellisen järkevyyden välinen käyrä on epälineaarinen. Vähän keskitasoa vähälahjaisemmat (ÄO 90) ylittivät luottorajansa useammin kuin selvästi alle keskivertoälyn omaavat (ÄO 75). Normaaliälyiset vaurastuivat tasaisesti ja joutuivat muita harvemmin talousvaikeuksiin. Melko fiksuista (ÄO 115) vain viisi prosenttia oli ylittänyt tilinsä.
Hyvin älykkäät joutuvat talousvaikeuksiin normaaliälyisiä useammin: maksamattomat laskut ja konkurssit eivät olleet epätavallisia. Miksi skarpit hassaavat rahansa? Taloustieteilijät veikkaavat syyksi liiallista riskinottoa ja uskoa tulevaisuuden hyviin ansioihin. ”Nerot” ovat varmoja omista näkemyksistään, eivätkä kuuntele muiden neuvoja ja varoituksia.
”Älykkäät kuluttavat enemmän. Kulttuurissamme äly avartaa tietoisuutta kulutusmahdollisuuksista. Halutaan tavaroita ja palveluja. Fiksuilla on korkeat odotukset ja usko siihen, että he ansaitsevat parempaa ja elintason kuuluu nousta”, arvioi ekonomisti Richard Wolff New Scientist -lehdelle.
Kehityspsykologi Clancy Blair Penn Staten yliopistosta on tutkinut koulumenestykseen vaikuttavia seikkoja. Älyä tärkeämmäksi osoittautuivat hyvä keskittymiskyky sekä impulssien ja tunteiden kontrollointi. Tutkimusten mukaan osakesijoittamisessa pärjäävät pitkällä aikavälillä parhaiten kärsivälliset ja maltilliset yksilöt. Siis ole ahne ja pihi ja ota iisisti.
Monet kyseenalaistavat koko älykkyyden testauksen. Testit suosivat länsimaisen kasvatuksen ja hyvän koulutuksen saaneita. Vaurastumiseen vaikuttavat älyä enemmän kunnianhimo, motivaatio, energia, tahdonvoima, itsekuri ja henkinen tasapaino.
Kaikki älykkäät eivät halua valtaa ja rahaa. Moni kannattaa altruistisempia arvoja: kuinka voisi hyödyttää ihmiskuntaa parhaiten. Joensuun yliopiston psykologian professorin Hannu Rädyn mukaan ei ole kovin älykästä hyväksyä älykkyystestejä älyn päteväksi mittariksi. ”Viisaus” ja älyn tarkastelu moraalisten arvojen kannalta on kiinnostavampaa.
”Vallassa olevat selittävät mielellään oman korkean asemansa juuri henkilökohtaisten ominaisuuksiensa kuten älyn ansioksi”, Räty kertoo ja uskoo useimpien ihmisten hakevan elämänsisältönsä ei-aineellisista asioista:
”Esimerkiksi yliopistoihin hakeudutaan tutkimusmotivaation ja tiedonjanon takia.” Psykologit Markku Verkasalo ja Jari Lipsanen Helsingin yliopistosta arvioivat, etteivät älykkyysmittauksissa esiin tulevat asiat ole välttämättä samoja, joita tarvitaan normaalielämässä pärjäämiseen.
”Rahan hankinta ei kaikissa töissä ole tärkein työn motiivi. Kunhan palkka riittää jokapäiväiseen elämiseen.” Professori Zagorskyn mukaan professorit ovat yleensä hyvin älykkäitä ihmisiä, mutta kurkkaus yliopiston parkkipaikalle osoittaa Rolls Roycen ja Porschen puutteen. ”Laitoksen parkkipaikalla on kyllä yksi hieno mersu, mutta se on toimistosihteerin auto”, Verkasalo vahvistaa.
Lukijoilta
“Äly ei tuo suoranaisesti rahaa, mutta edesauttaa kuitenkin keskiluokkaisen elämän saavuttamisessa ilman suuria ponnisteluja tai riskinottoa. Liika äly on haitaksi rahanhankinnassa, koska silloin ihminen keskittyy muihin asioihin kuin rahaan, ja välttää konkurssin tekemistä. Rikkaaksi pääsemiseksi ei tarvita älyä, pelkkä hienotunteisuuden puute riittää.”
Mies, 37
“Ei takaa äly vaurautta: olen Mensan jäsen ja ihan normaalituloinen, tavallinen nainen. En ole koskaan kokenut elämäni tarkoitukseksi rikastua. Tulen toimeen ihan hyvin, kun on asunto ja ruokaa ja välillä voi matkustaa. Tavoittelisin enemmänkin mielenrauhaa kuin rikkauksia.”
Nainen, 38
“Tunsin aikanaan yhden kaverin, jota kutsuttiin vähemmän mairittelevilla lempinimillä hänen naamansa vuoksi. Mies oli kehittänyt keskustelukyvyn korvaamaan ilmeisiä ulkonäön puutteita, ei ollut siis epäsosiaalinen nörtti. Se pysty keskustelemaan kirjallisuudesta äidinkielen opettajan kanssa pari tuntia putkeen. Se oli aikanaan joku lapsinero. Olen nähnyt sen haalareissa kaupungin duunarina ja miettinyt miksi jätkä ei vain välitä.”
Nainen, 31
“ÄO:ni riittää Mensaan ja vähän päälle, mutta en ole vauras tai edes vaurastumassa. On kyseenalaista, onko älystä ollut enemmän haittaa vai hyötyä elämässäni: olen aina tuntenut itseni aavistuksen ulkopuoliseksi ja vähäinen ponnistelun tarve koulu- ja työuralla ei ole varsinaisesti tehnyt minusta ahkeruuden perikuvaa, mikä tietysti vaurastumisen kannalta olisi oleellista.”
Mies, 30
“Olen normaalituloinen nainen. En haluakaan rikastua, koska olen läheltä nähnyt että rikkaus ei tuo onnea. Mielummin olen onnellinen keskituloinen kuin onneton rikas. Fiksuus ei katso tilin saldoa.”
Nainen, 23
